Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikaruokaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikaruokaa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. marraskuuta 2016

Tasapainoilua eli kotitekoiset kananuggetit


Kotitekoiset kananuggetit voittavat teolliset serkkunsa mennen tullen. Paitsi, että vaativat pikkuisen enemmän työtä. En minä näitä kuitenkaan luokittelisi työläiden reseptien joukkoon millään ja kaipa sekin jotain merkkaa, että nugeteista löytyy tasan tarkkaan vain niitä aineita, joita sinne olen itse päättänyt laittaa.

Näitä voi myös maustaa haluamallaan tavalla. Oma suosikkini on avokadolla maustettu (eli jugurttiin muussataan mukaan avokadoa) tai sitten voi pistää chilijauhetta makunsa mukaan tai sinappia tai... no, mitä nyt mieli halajaa.

Sitten kun on saanut hyvän omantunnon kananuggettien osalta, voikin hyvillä mieliin pistää kaveriksi pakkasesta mozzarellatikkuja. Lisäksi tasapainotetaan keskenään sipsit ja porkkana-kurkkudippi. Tämä on tarkkaa työtä ja vaatii laskemista.

No, ei vaiskaan. Kerättiin pöytään, mistä tykätään ja kaikilla oli kiva perjantaifiilis. Vaikka voi näitä syödä lauantainakin...

Pimeän ajan väriterapiaa juuressipseillä ja erivärisillä porkkanoilla 
Kananuggetit

Broilerin rintafileitä
jugurttia
paprikajauhetta, suolaa, pippuria, lusikallinen Savoraa (tai mitä nyt sitten mieli tekee mausteeksi)
japanilaisia panko-korppujauhoja - Näillä saa rapsakamman pinnan ihan uunissa kypsentämällä. Toki tavallisetkin korppujauhot käyvät, mutta lopputulos on erilainen)

Sekoita jugurttikastikkeen ainekset keskenään.
Leikkaa broilerin rintafileet palasiksi ja sekoita hyvin jugurtissa. Jätä hetkeksi maustumaan.
Kierittele kanapalat korppujauhoissa ja nosta leivinpaperille pellin päälle.

Laita uuniin 200 asteeseen, kunnes korppujauhot ruskistuvat kauniisti ja liha on kypsää (20-30min vähän uunista ja palojen koosta riippuen)

Tarjoile heti chilikastikkeen, jugurttikastikkeen tai ketsupin kera.
Seuraksi sitten haluamiasi herkkuja.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Paluu todellisuuteen


Palattiin taas todellisuuteen kaikkien Mifu & Nyhtökaura kokeilujen jälkeen (VASTATKAAPA KYSELYYN!)

Jokailtainen kysymys alkoi jo tulla silleen vähän hiljaa ja varovaisesti. "Mitä tänään illalla syödään?" Olisittepa nähneet ne helpotuksen ilmeet, kun mainitsin karitsanjauhelihapihvit.

Kirppu tosin irvisti kuullessaan bataatista ja Totokin lajitteli oranssit palat pois lautaseltaan. Se on kumma, miten bataatin pehmeä koostumus saa muksut kakomaan. Sitten kun vähän kasvavat, niin muuttuu herkuksi. Siinä on sellainen jännä kehä. Vauvana maistuu, sitten yökätään, lopulta taas tykätään ja niin ympyrä sulkeutuu. Mistähän sekin johtuu?

No, tämä on meillä jo aika vakiokamaa arki-iltoihin. Helppoa ja vielä suhteellisen nopeaakin. Lisäksi tuunausmahdollisuudet ovat loputtomat. Tällä kertaa pistettiin hivenen ylikypsiksi päässeitä tomaatteja ja loput rucolanversopurkista. Niin ja fetaa vielä murusina päälle.

Pihvit
Karitsan jauheliha muuten on niin hyvää, että siihen en laittanut kuin suolaa ja pippuria ennen kuin paistoin oliiviöljytilkassa pannulla. Vähän litistetyiksi pihveiksi painellut pallurat paistuivat nopeasti ja kelpasivat kaikille.

Bataatit
Ne pilkottiin kuutioiksi, kieriteltiin savupaprikassa ja oliiviöljyssä ja laitettiin uuniin 200 asteeseen noin puoleksi tunniksi.

Lisukkeet
Leikkasin tomaatit puolikkaiksi ja valutin niistä siemenet. Sitten vaan nostelin ne bataatin seuraksi uunivuokaan viimeiseksi kymmeneksi minuutiksi.
Uunista poistettuun vuokaan ripottelin sitten fetaa ja rucolanversoja (yksi tämän kesän suosikkilöytöjä).

Pihvit vielä päälle ja pöytään.

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Lämmin bataattisalaatti ja passioetikkaa


Olinpa tässä eräänä iltana matkalla kahvikurssille. Siitä lisää myöhemmin (oli huikean kivaa), mutta tässä pieni väläys eteeni osuneesta herkusta. Poikkesin nimittäin Moko-liikkeessä ja silmiini osui passiohedelmä-etikkaa. Se oli ihan pakko napata mukaan. Tunsin jo väriä ihaillessani kielen päällä sellaisen makean ja etikanväkevän yhdistelmän.

Ostos oli varsin kannattava. Sen todisti tämäniltainen bataattisalaatti, jonka passioetikka kertakaikkiaan kruunasi.


Paahdettu bataattisalaatti 

Luo salaattipohja erilaisilla lehdillä makusi mukaan.

Keitä kokonaista, kuorittua bataattia suolatussa vedessä noin 25min. Leikkaa se siivuiksi.

Sekoita lautasella seesaminsiemeniä, suolaa ja kuivattua timjamia sekä tilkka oliiviöljyä. Kierittele bataattikiekot seoksessa ja paahda parilapannulla pintaan kuvioita (ja bataatti kypsäksi). Laita palat vielä uuniin 150 asteeseen, jos eivät jostain syystä ole vieläkään kypsän pehmeitä).

Paahda samalla pannulla muutama paloiteltu kevätsipulinvarsi.

Paahda pinjansiemeniä.

Sekoittele salaatin ainekset ja murusta joukkoon vielä fetajuustoa.

Valuta lautasella salaatin päälle ihanaa passioetikkaa makusi mukaan. Pehmeän ja miedon bataatin yhdistelmä kirpakan etikan kanssa sekä tummien raitojen paahtuneen maun kanssa on huikea.



maanantai 29. helmikuuta 2016

Hunaja-sitruunakanaa eli maanantainen pikaruoka

Jääkaapista löytyi kasviksilla höystettyä couscous-jyväseosta ja luomusitruunoita. Kaupasta lähtivät mukaan broilerin paistileikkeet. Niistä koostui puolessa tunnissa herkullinen arki-illan ateria. Siis siinä samalla kun äiti teki töitä koneen vieressä... 

Tällaisia pikaisia sekoituksia meillä on viime aikoina syöty useamminkin. Nopeaa, täyttävää ja hyvän makuista. 


Couscous on helppoakin helpompaa. Miksataan vain suurin piirtein kaikki kasvikset, joita jääkaapista löytyy (kurkkua, kesäkurpitsaa, selleriä, tomaattia purkista, korianteria jne....) vähän öljyä ja suolaa. Couscous kypsennetään kiehuvalla vedellä pakkauksen ohjeen mukaan, mutta sitten viimeiseksi siihen sekoitetaan kasvikset. Annetaan maustua.

Broileri valmistui sekin nopeasti. Ihan ensimmäiseksi pistä uuni lämpiämään vähän yli 200 asteeseen.

Hunaja-sitruunabroileri

Sekoita broilerin paistipaloihin oliiviöljyä, savupaprikajauhetta (dolce), suolaa, pippuria, sitruunamehua ja oreganoa. Asettele uunivuokaan ja valuta päälle vielä hunajaa. Laita sitruunapalat myös vuokaan ja laita päälle myös hieman hunajaa ja suolaa.

Pistä vuoka puoleksi tunniksi uuniin ja tarjoile heti couscousin kanssa. Valuta sitruunapaloista mehu vielä broileripalojen päälle. Tarjoile heti.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Broileripallerot makua täynnä



Viime ajat on menty vähän pikaisilla sävellyksillä eli tyyliin sekoitetaan, mitä kaapeista löytyy. Nämä broileripallerot olivat maanantain yllätysherkku. Ylätys siis siinä mielessä, että vähän tylsistä ruskeista kasoista räjähti suuhun ihana makujen voima. Sitä se teettää kun sotkee iloisesti sekaisin chiliä ja sitruunaa... Sopi muuten tosi hyvin samaan aikaan väsätyn punajuuri-sinihomejuustovuoan raikastajaksi.

Itämaiset broileripallerot

1 sitruunan kuori
300g broilerin jauhelihaa
1 korianterinipun varret
1/2 chili
1prk ananaspaloja
2rkl kalakastiketta
1tl fariinisokeria

Pistä tehosekoittimineen kaikki ainekset keskenään ja anna palaa. Jätä mössä vähäksi aikaa maustumaan itsekseen. Mitä kauemmin maistuu, sitä vahvempi maku.

Nostele kahdella lusikalla keskilämmöllä olevalle pannulle nokareita ja paina vähän matalammiksi. Ruskista molemmilta puolilta ja nostele uunivuokaan. Anna kypsyä uunissa loppuun. (Vaikka 175 asteisessa punajuurivuoan vieressä).

Nosta seuraksi tarjolle vielä sitruunaa, chiliä ja ne korianterinvarsien lehdet.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Perjantain pikaruokaa

Perjantai, sataa ja on nälkä. Tarvitaan pikaruokaa!

Ei, en tarkoita matkaa pikaruokalaan - tällä kelillä en suostu nenääni ulos pistämään, kun ei kerran ole ihan pakko. Enkä muuten tilannut puhelimitsekaan.

Vaan...

Otin ison kupillisen basmatiriisiä ja sekoitin siihen kattilassa ripauksen suolaa ja kaksi kupillista kiehuvaa vettä (Ihan kuin Jamie!). Sitten vaan hiljaiselle tulelle. Riisi valmistui sillä aikaa, kun kastikekin.

Pannulle hiukan öljyä ja siihen tirisemään possusuikaleita. Ruskeusasteen päätän aina tilanteen mukaan, mutta lopuksi pintaan ripoteltiin tänään vähän maustepippuria, Sitten suikaleet pois pannulta odottamaan.

Possun valmistuessa, leikkasin kaksi punasipulia suikaleiksi ja lisäsin ne tyhjentyneeseen pannuun seuranaan tilkka oliiviöljyä ja ripaus suolaa. Annoin kuullottua ja tiputin sitten sekaan palastellun paksoin sekä muutaman silputun valkosipulinkynnen.

Kun paksoi hivenen kuullottui, lorauttelin joukkoon pullosta valmista Hoisin-kastiketta sekä toisesta pullosta sitruunamehua. Taisinpa hieman lisätä pienen lirauksen vettäkin siinä kohtaa, kun meinasi ottaa pohjaan kiinni. Se ei kyllä aina ole välttämätöntä.

Joskus aikaisemmin olen paahtanut päälle vielä jotain pähkinöitä (cashew tai maapähkinät). Tänään ei huvittanut, vaikka kaapista jotain olisi varmasti löytynytkin.

Sitten vaan kulhoihin riisin kera. Se oli tässä vaiheessa jo ihan kypsää. Kannattaa muuten muistaa aina välillä vilkaista, ettei pääse tarttumaan pohjaan kiinni - kun vesi on imeytynyt nostetaan pois hellalta ja annetaan vielä vähän hautua kannen alla.

Piparitaikina on nyt sitten työn alla. Ehkä huomisesta alkaen voisi tehdä jotain vähän juhlavampaakin.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Kesälomapastaa


Tänään on kesäloman ensimmäinen virallinen päivä. Tähän mennessä huusholli on (jos mahdollista) vielä enemmän sekaisin kuin eilen illalla, mutta olen leiponut yhden leivän, saanut kotijäätelön pakkaseen, lukenut lehtiä, kuunnellut äänikirjaa ja syönyt lasten kanssa ihanan kesäistä pastaa.
Lasten -1 siis, keskimmäinen paineli kaverinsa kanssa kulmakunnalle keväällä ilmaantuneeseen sushipaikkaan. Olivat käyneet jo lauantaina jututtamassa paikan pitäjän valmiiksi. Reippaita poikia ja Yuzu -sushit olivat kuulemma herkkua...

Minä ja kaksi poikaa siis nautimme Harjun tuoremakkaroista (maineensa veroista herkkua), herneistä ja yrteistä tehdystä lomapastasta. Tuoremakkarat ovat kyllä ihania. Niistä saa lihapullia ihan vain pannulle puristamalla. Sisko osui soittamaan kesken kokkailun ja totesin minun reseptieni olevan nykyään niin nopeita, että joudun itsekin vähän juoksemaan vauhdissa pysyäkseni. Mitään kun ei tietenkään voi laittaa etukäteen valmiiksi ennen kuin pistää pullat pannulle ja pastan veteen kiehumaan...

No, ehdin ja hyvää tuli. Tässä teillekin tiedoksi, jos sattuu kiireinen lounasaika. Tämä pastakastike on valmista ennen kuin huomaattekaan.


Kesälomapasta 
(yhdelle aikuiselle, yhdelle aikuisen ruokahalun omaavalle ja yhdelle pieniruokaiselle )

Pistä pastavesi kiehumaan. Ole fiksumpi kuin minä ja hae ainekset valmiiksi ja pilko yrtit odottamaan. Laita suolattuun veteen paketin ohjeen mukainen määrä kypsymään.

2 Harjun tuoremakkaraa (tai jotain muuta vastaavaa)
kourallinen mintunlehtiä silputtuna
kourallinen persiljaa silputtuna
lusikankärjellinen Knorr nautafondihyytelöä
puolikkaan sitruunan kuori raastettuna ja mehu puristettuna
iso kourallinen kirsikkatomaatteja
vajaa litra herneenpalkoja riivittyinä
fetajuustoa maun mukaan

Laita pannulle loraus oliiviöljyä kuumenemaan ja puristele makkaroiden sisus palleroiksi pannuille. Ruskista ne. Lisää puolet yrteistä, sitruunankuori ja mehu, sekä kunnon loraus vettä pannun pohjalle. Anna poreilla ja tiputa joukkoon fondi.

Lisää melkein kypsä pasta pannuun ja lisää hieman pastan keitinvettä, jos näyttää liian kuivalta. Sekoita joukkoon herneet ja puolitetut tomaatit. Kuumenna, älä enää keitä.

Jaa lautasille ja ripottele päälle vielä fetajuustoa ja loput yrteistä.

Nauti.


keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Appelsiinista kana-koskenlaskijapastaa


No jaa, ei kai pitäisi toistaa itseäni. Kiire on, juu. Ruokaa pitää tehdä, juu. Onneksi on helppoja ja nopeita reseptejä, juu. Tässä niistä yksi.

Koskenlaskija tuottaa lapsille usein pieniä vaikeuksia sulatejuustomaullaan, mutta pastassa maistui kaikille ainakin meillä. Instassa bongasin jonkun käyttäneen sitä uutta Koskenlaskija Ruokaa ihan sellaisenaan maissilastujen kastikkeena ja tortillassa. Pakko kokeilla sitäkin tässä joskus. Tortillailta tiedossa siis.

Appelsiininen kana-Koskenlaskijapasta

Pari keltasipulia
paketillinen broilerisuikaleita tai leikkaa pari rintafilettä siivuiksi.
suolaa & pippuria
savustettua paprikajauhetta (sweet)
Espelette-chilijauhetta
1 appelsiini "nyljettynä" ja paloiksi leikattuna, sekä lopusta mehu puristettuna
1 sitruunan kuori raastettuna + mehu
salvianlehtiä silputtuina
Koskenlaskijajuustoa muutama iso pala

Avokadoa kaveriksi

Laita pastavesi päälle ja kypsennä pasta paketin ohjeen mukaan.

Silppua sipulit ja kuullota hetki pannussa öljyssä. Lisää broilerisuikaleet ja ruskista kevyesti. Raasta joukkoon sitruuna, ripottele reippaasti savupaprikaa ja vähän varovaisemmin Espelette-jauhetta. Suolaa ja pippuroi. Lisää appelsiinipalat ja mehu. Valuta päälle sitruunamehu. Anna poreilla vähän aikaa. Ripottele päälle salvianlehtiä silputtuina.

Kuutioi kolmasosa Koskenlaskija-paketista ja pistä pannuun. Anna sulaa.

Valuta pasta ja säästä puoli kupillista keitinvettä. Kaada pasta ja vesi kastikkeeseen. Sekoita ja anna tasaantua.

Annostele lautasille ja lisää joukkoon vielä avokadoa maun mukaan. Ripottele päälle vielä Espelette-jauhetta, jos meili tekee.


tiistai 10. helmikuuta 2015

Juu, on siinä ainakin cashew-pähkinöitä


No, on tuossa kaikenlaista muutakin hyvää.

Meillä on kummasti alkaneet mennä iltaruoat kasvisruokien puolelle tai sitten on pääasiassa kasvista ja vähän jotain lihaa. Tänään esimerkiksi syötiin pakastekasviksia hoisinkastikkeella, riisiä ja jokaiselle pari pientä siivua ankan rintafileestä. Hyvää oli, nopeaa eikä todellakaan hinnalla pilattua. Siis ainakaan ne kasvikset. .

Kuva ei ole tältä päivältä. Tuossa toisena iltana jääkaapista löytyi paksoita ja munakoisoja. Niistä tuli oiva herkku riisin kaveriksi.

Laitettiin siis riisi kypsymään. Sitten otettiin 1 punasipuli siivuina ja 3 valkosipulinkynttä siivuttuna myöskin. Kuullotettiin vähän öljyssä ja lisättiin 1 pilkottu munakoiso. Annettiin vähän kypsyä ja lisättiin sitten paksoita pilkottuna. Prismassa oli sen verran massiiviset paksoit tällä kertaa, että käytettiin vain puolikas. Annettiin kuumeta, lisättiin ruokalusikallinen fariinisokeria, puolikas ruokalusikallinen raastettua pakastechiliä ja annettiin kuumeta sokerin sulamiseen saakka. Sitten kaadettiin sekaan roima loraus osterikastiketta, taisi olla melkein desi ja lorauteltiin limemehuakin reilulla kädellä. Maisteltiin ja nostettiin riisin kaveriksi pöytään. Päälle ripoteltiin iso kasa paahdettuja cashew-pähkinöitä. Herkuteltiin.

Variaatioita näihin peruskastikkeisiin saa vaihtelemalla kasviksia ja mausteita. Riisinkin voi keittää laittamalla vettä vain puolet ja toisen puolen kookosmaitoa. Samalla teemalla kastikkeeseen tulee kookosmaitoa kanssa, ja hoisin-kastiketta. Kasviksiksi voi laittaa porkkanoita, paksoita, paprikaa, sipulia ja valkosipulia. Vähän ripoteltiin tuolla kerralla chilijauhetta päälle ja taas maistui. Maistui vielä seuravan päivän lounaallakin.

Että sellaista kokkausta tässä vauhdikkaasta puolipaniikiksi muuttuneessa elämässä. Eilen tosin mentiin Ikean lihapullilla, mutta ainakin saatiin esikoiselle tilattua sänky. Vasta se on sinnikkäästi uudessa huoneessaan nukkunutkin 4 viikkoa telttasängyssä. Siis sellaisessa narisevassa ja kitisevässä telttasängyssä. Ilmeisesti ajatteli, että kyllästyisimme ääneen ja saisimme sängyn nopeammin aikaiseksi. Ei vaan ollut meistä kiinni. Odoteltiin toimitusta Ikeaan.

Huomenna vuorossa taas jotain superhelppoa ja nopeaa. Tekeillä samaan aikaan puupalapeli sängyn muodossa. Oliskos ideoita tuohon kokkaustarpeeseen?

lauantai 16. elokuuta 2014

Couscous-ryynit ja makua mössöön


Couscous-ryynit (tai suomalaisittain kuskus) tehdään useimmiten vehnästä. Ne voivat olla vaaleita ja hötöjä, tai sitten kokojyvästä valmistettuja. Täysjyväisten kypsennys kestää yli puoli tuntia, vaaleille esikypsennetyille riittää kuuman veden kaataminen päälle. Sitten vaan kansi kiinni ja kovat ryynit muuttuvat ihanan pehmeiksi ja hötöisiksi muruiksi.

Perinteisesti couscous tulee valmistaa höyryttämällä ja "couscoussier" onkin höyrykattilaa muistuttava vekotin, jossa alapuolella valmistetaan ryynien päälle tuleva pata ja yläpuolella höyrytetään ryynit padan ihanissa aromeissa. Esikypsennetty couscous on höyrymetodilla kuulemma valmis sitten, kun päälle asetellut voinokareet sulavat joukkoon.

Haasteina vaaleiden ryynien kanssa on maku - ne eivät itsessään maistu oikein miltään. Suolalla ja voilla tilannetta saa parannettua huomattavasti. Silloin couscous on omiaan ihanien mausteisten kastikkeiden kera. Samoin salaatissa käytettävällä maukkaalla kastikkeella (kuten esim. tässä lempparissamme) saa herkullisia vivahteita ryyneihin. Sitruunamehu tuo tarvittavan terän ja raikkauden.

Toisinaan couscous-ryyneistä tehty lisuke on vähän kuivaa. Etouffe belle-mère sanoo meidän isäntä, eli anopin tukahduttajaa. Tästä efektistä pääsee eroon, kun kyllästää ryynit jollain hyvänmakuisella nesteellä. Suuri suosikkimme on tomaattipohjainen yrttikastike, jolla ryynit saa ihan uusiin sfääreihin.


Viimeksi sekoitimme puolikkaan kesäkurpitsan, puolikkaan kurkun, sipulin, pari valkosipulinkynttä, pari tomaattia, suolaa, pippuria, persiljaa (nippu) ja minttua (kourallinen lehtiä) tehosekoittimessa. Kastike sitten sekoitettiin kuivien ryynien sekaan ja joukkoon kaadettiin kiehuvaa vettä, niin että ne peittyivät parin sentin verran yli. Sitten odoteltiin vartin verran ja sekoiteltiin ihanan tuoksuva seos hötöisiksi muruiksi. 

Seuraksi jauhelihapihvejä ja pannukasviksia - kastikkeeksi paahdetulla munakoisolla terästettyä jugurttia.  Toisen version näkee vaikka täältä.

Couscous taipuu moneksi ja maltamme tuskin odottaa syksyn kurpitsacouscous-patoja. Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että vaihtelu tekisi terää. Seuraavaksi onkin katseemme suuntautunut kvinoan suuntaan.


Hyvä kvinoareseptejä kellään heittää ?  

Mari Moilasen uudesta keittokirjasta "Sitä parempi soppa-mitä yhdessä keitetään" niitä kyllä löytyy ilokseni jo muutama, mutta ei lisä pahaa tee.

torstai 14. elokuuta 2014

Kiire, kiire, kiire ja nälkä...


Kiire, kiire, kiire ja nälkä. Siinä on tosi huono yhdistelmä. Ainakin minulla on taipumusta silloin sortua kaikenlaiseen ylimääräiseen mussutukseen, joka sitten tuo lisäsenttejä vääriin paikkoihin. Onneksi teen nykyään aika paljon töitä kotitoimistolta ja omasta jääkaapista löytyy yleensä aina jotain, josta saa nopeasti pötyä työläisen pöytään.

Jos edelliseltä päivältä on jäänyt "oikeaa ruokaa", niin siitä tietysti saa mikrossa lämmittämällä aterian seuraavan päivän lounaaksikin. Meillä vaan jostain syystä ei nykyään tuppaa jäämään panunujen ja patojen pohjalle kovinkaan paljon. Kolmen kasvavan pojan (2 melkein teiniä) huushollin nälän nykytasosta kertonee jotain vaikka se, että lasagnevuoan pohja on ruokailun jälkeen nykyään kuin nuoltu. Ennen siitä jäi tarpeeksi sekä isän että äidin työlounaaksi...

Salaatit ovat yleensä suhteellisen nopeita herkkuja, mutta niin ovat täytetyt leivätkin. Tai no, minun tapauksessani kyse on useasti leivän päälle ladotusta kasasta kaikenlaisia kaapista löytyviä tähteitä. Kantta en tänäänkään edes yrittänyt laittaa, kun ei se tuossa olisi edes pysynyt.

Paahtoleivän päälle tuli tällä kertaa ladottua Savoralla terästettyä jugurttia ja ketsuppia, sydänsalaatinlehtiä, tomaattia, eilisestä kuin ihmeen kaupalla jäänyt kypsä kanafileen pala sekä hillosipulinpurkin loput. Oli muuten hyvää.

Niin, ja sitten on tietysti ne munakkaat.  Ei, älkää pelästykö, en aio taas toistaa itseäni tämän enempää. Toteanpa vain, että yhdistelmä paprika, herneet, feta ja minttu ei ollut yhtään hullumpi...

Mitäs pikalounasideoita teillä muilla on? Selviääkö joku ihan smoothietyyppisellä nestemäisellä tankkauksella? Sitä en vielä ole uskaltanut oikein yrittää.



perjantai 18. heinäkuuta 2014

Hyvän vinegretin jäljillä ja kevyttä kesäsalaattia


Kesä ja salaatit kuuluvat yhteen. Perusaineksiinkin saa mukavaa vaihtelua lisäämällä jotain pientä. Kurkku-paprika-tomaatti kuulostaa tylsältä yhdistelmältä, vai mitä ? Kun joukkoon lisää persiljaa, minttua ja tuoreita herneitä, ollaan taas jo ihan eri maailmassa. Päälle ripotellaan sitten vielä fetapaloja (tai ihan suomalaisittain salaattijuustoa) ja valutetaan tujua vinegrettiä valkosipulilla tai ilman...

Onko teillä muuten jotain perusreseptiä vinegretin tekoon ? 

Klassinen resepti käskee sekoittamaan 1rkl Dijon-sinappia,  1rkl punaviinietikkaa ja 3rkl mietoa öljyä. Mausteeksi sitten pelkästään ripaukset suolaa ja pippuria.

Meidän makuumme perusresepti on turhan mietoa ja uskallan väittää vakiokastikkeessamme sinapin ja etikan osuuden olevan alkuperäistä ohjetta suurempi. Tarkkoja määriä tosin en edes tiedä, kun mennään yleensä aika silmämääräisesti. Lisäksi meillä maustetaan kastike usein sipulisilpulla tai valkosipulimurskalla. Muutenkin kastikkeeseen saa vaihtelua muuttamalla punaviinietikan toiseksi tai peräti sitruunamehuksi ja myös eri öljyillä on hauska leikitellä. Toisinaan unohdamme sinapin...

Parhaiten salaatinkastike maustaa salaatin, kun sen tekee salaattikulhon pohjalle ja kääntelee salaatin reippaasti sekaan. Tällöin tosin pitää salaattia olla juuri kerralla syötävä määrä ja se pitää tarjota heti kääntelyn jälkeen. Muuten päädytään vetiseen, happojen polttamaan mössöön.

Klassisella ohjeella maustaa ihan mukavasti perussalaatin neljälle. Määrien arviointi onkin ihan oma taitolajinsa salaattien kanssa. Kukaan ei halua kastikkeessa lilluvia lehtiä, mutta makua pitäisi riittää jokaiseen suupalaan. Kokemuksen kautta oppii arvioimaan oikein.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Koululaisten lomabrunssi


Meidän koululaistemme kesäresepti nopeaan lomabrunssiin :

Lorauta pannulle oliiviöljyä ja laita keskilämmölle. Halkaise muutama tomaatti ja pistä puolikkaat pannulle. Ripottele päälle suolaa, chilijauhetta ja pihalta poimittua timjamia. 
Siivuta 3 grillimakkaraa ja pistä pannulle. Ruskista. 
Vatkaa kevyesti 3 kananmunaa. Lisää ripaus suolaa ja pippuria. Valuta pannulle makkaroiden päälle. Jätä hetkeksi kypsymään. 
Raasta päälle ohue kerros parmesaania, ripottele päälle vielä silputtua basilikaa. Pistä uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi. 
Syö ketsupin kera. 

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Perheklassikko taipuu


Jos meidän pojilta kysytään, niin aina on pastapäivä, varsinkin nakkipastan ollessa kyseessä. Äitiä välillä kyllästyttää, mutta onneksi peruskastike taipuu moneen ja ainakin toistaiseksi kaikki variaatiot ovat kelvanneet.

Peruskastikkeessa on Ketjap Manis-soijaa, ketsuppia ja kermaa maustettuna valkosipulilla (suolalla, pippurilla, chlillä - miten milloinkin). Tässä versiossa mukana oli myös kanaa, sipulia ja herneitä. Herneitä meillä syödäänkin kesällä litratolkulla. Minä voisin periaatteessa elää pelkästään niillä (ja jäätelöllä), mutta perhe äänestää yleensä ruokalistalle muutakin. Tänään siis vuorossa oli :

Kesäpäivän kana-hernepasta

Pastavesi pistettiin kiehumaan ja pasta keitettiin paketin ohjeen mukaan.

Pannulle laitettiin oliiviöljyä ja kahden ison sipulin verran sipulisiivuja kuullottumaan. Kanafileet pilkottiin palasiksi ja ruskistettiin kevyesti sipulin seurana. Sekaan kaadettiin iso loraus Ketjap Manisia ja ketsuppia. Lisättiin hiukan vettä ja annettiin kiehahtaa.

Joukkoon lisättiin hyvin sekoittaen kermaa en verran, että maku pyöristyy ja kulhollinen riivittyjä herneitä. Keitetty pasta sekoitettiin kastikkeeseen, annettiin kuumentua kunnolla ja tarjoiltiin nälkäisille lomalaisille.
Päälle vielä parmesaania ja hyvin maistui.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Pikaruokana tomaattiyritticouscous ja kalkkunapihvit


Tätä tehdessä nauratti. Tuli mieleen Jamie Oliverin 15minuutin ateriat. Ei nimittäin kestänyt tämäkään kauemmin ja kovasti oli Jamien tyylinen. "Heitetään tehosekoittimeen tavaraa ja sitten sekoitetaan ja paistetaan ja mausteita vaan heilutellaan"

No, joka tapauksessa, tämä on arki-iltaan sopiva pikainen herkku, joka maistui myöskin sunnuntai-illan ulkoilun päätteeksi. Ei se näytä oikein kummoiseltakaan, mutta se maku... ihanan kesäinen ja yrttinen

Tomaattiyritticouscous

1pkt couscousryynejä
3 isoa tomaattia
2/3 kurkkua
iso kourallinen mintunlehtiä
iso kourallinen basilikanlehtiä
suolaa, Espelette chiliä
kuumaa vettä
1 sitruunan mehu
oliiviöljyä
voita

Laita tomaatit, kurkku ja yrtit pilkottuina tehosekoittimeen suolan (2 kunnon hyppysellistä), sitruunamehun  ja chilin kanssa. Surrur, lisää vielä loraus oliiviöljyä ja couscousin sekaan. Lisää kuumaa vettä, kunnes ryynit peittyvät n. 1cm verran. Laita päälle kolme nokaretta voita. Sekoita.

Kun ryynit ovat paisuneet eli noin 10-15min kuluttua, tarkista niiden pehmeys ja lisää vettä tarvittaessa.

Tarjoile.

Tällä kertaa seurana oli pikaiseen paistettua, ohueksi nuijittuja kalkkunapihvejä. Niihin vaan mausteita pintaan ja pannulle. Ei kestä kauan ja kelpaa kaikille.