Tuunataan tuttua couscous-salaattia ja vielä yksi uusi suosikki

Couscous-ryynit ovat meillä olleet jos vuosia supersuosikin asemassa. Ne ovat vehnää, jonka välttelystä on tullut kai jo jonkinlainen muotijuttu, mutta kun en kohtuumäärissä ole mitään sen kummempia oireita siitä saanut, niin eipä tuota ole tullut pahemmin välteltyäkään. Kohtuudella kaikkea!- siinä minun mottoni.

Viime aikoina olen tosin korvannut couscus-ryynit aina välillä samantyyppisessä salaatissa kvinoalla. Pääasiassa maun vuoksi. Vaihtelu virkistää. Molempi parempi ja mitä niitä muita aiheeseen sopivia sanontoja taas onkaan? Niinpä tällä kertaa ryhdyin tuunaamaan yhtä tutuista lemppareistamme.  Kana kinkuksi, broccolinit kehiin... siitä se sitten lähti.

Niin, ja siitä, että löysin taas uuden suosikin. Purkeista löytyvät oliivit ovat usein pliisuja. Niistä puuttuu kokonaan yty ja kitalakea kipristelevä vahva maku. Gaea oliivisekoitus oli siitä parhaimmasta päästä. Ilman kiviä tarkoittaa yleensä maun miedontumista, mutta nämä olivat yllättävän hyviä, niin salaatissa kuin tapenade-tahnaa tehtäessä.

Tuunattu lemppari 
(6:lle isoruokaiselle)

Ota paketillinen couscous-ryynejä ja kaada kulhoon. Kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ryynit peittyvät. Sekoita keskenään runsas desi sitruunamehua sekä saman verran viinirypäleensiemenöljyä. Lisää kastikkeeseen vielä ripaus suolaa ja pippuria ja sekoita ryyneihin. Laita kannen alle noin 10 minuutiksi.

Kaada oliivipussin sisältö ryynien sekaan. Sekoita.

Pilko 1 kesäkurpitsa ja paahda paloja pannulla tilkassa öljyä, kunnes ne ovat vähän pehmenneet ja pinnassa näkyy ruskeaa (n.10min). Raasta lopuksi joukkoon 1 pieni valkosipulinkynsi ja sekoittele vielä hetki. Kaada couscousryynien sekaan.

Leikkaa nippu broccolineja pieniksi suupaloiksi ja paahda niitä pannulla tilkassa öljyä kymmenisen minuuttia. Lopussa raasta joukkoon 1 sitruunan kuori ja purista sen mehu. Sekoittele ja kaada couscousryynien joukkoon.

Murusta ryyneihin vielä 1pkt fetajuustoa sekä ripottele joukkoon muutama kourallinen cashew-pähkinöitä.

SEkoita kaikki ainekset sekaisin ja kaada tarjoilukulhoon. Asettele pinnalle kylmäsavustettua kinkkua (Parma, Schwarzwald...) Tarjoile lisäksi sitruunamehua halukkaille ja herkuttele.

Hunaja-sitruunakanaa eli maanantainen pikaruoka

Jääkaapista löytyi kasviksilla höystettyä couscous-jyväseosta ja luomusitruunoita. Kaupasta lähtivät mukaan broilerin paistileikkeet. Niistä koostui puolessa tunnissa herkullinen arki-illan ateria. Siis siinä samalla kun äiti teki töitä koneen vieressä... 

Tällaisia pikaisia sekoituksia meillä on viime aikoina syöty useamminkin. Nopeaa, täyttävää ja hyvän makuista. 

Couscous on helppoakin helpompaa. Miksataan vain suurin piirtein kaikki kasvikset, joita jääkaapista löytyy (kurkkua, kesäkurpitsaa, selleriä, tomaattia purkista, korianteria jne....) vähän öljyä ja suolaa. Couscous kypsennetään kiehuvalla vedellä pakkauksen ohjeen mukaan, mutta sitten viimeiseksi siihen sekoitetaan kasvikset. Annetaan maustua.

Broileri valmistui sekin nopeasti. Ihan ensimmäiseksi pistä uuni lämpiämään vähän yli 200 asteeseen.

Hunaja-sitruunabroileri

Sekoita broilerin paistipaloihin oliiviöljyä, savupaprikajauhetta (dolce), suolaa, pippuria, sitruunamehua ja oreganoa. Asettele uunivuokaan ja valuta päälle vielä hunajaa. Laita sitruunapalat myös vuokaan ja laita päälle myös hieman hunajaa ja suolaa.

Pistä vuoka puoleksi tunniksi uuniin ja tarjoile heti couscousin kanssa. Valuta sitruunapaloista mehu vielä broileripalojen päälle. Tarjoile heti.

Marrakesh Madness Homestyle

Kun oli ensin katsottu mallia Sandron brunssista, teki mieli samantyyppistä herkkua vielä kotonakin. Brunssi tosin korvaantui myöhäisellä lounaalla, mutta hyvää oli kuitenkin. Jutun jujuhan on muutamissa mausteissa, kasviksissa ja maukkaassa kastikevalikoimassa. Koska kasvikset ovat toisinaan lasten kanssa vähän hankala juttu, eikä kukaan jaksanut edes miettiä kinaamista, piilotettiin niitä huikea määrä couscousiin. Lammaskebakoista ei sitten tarvinnutkaan kinata, ne katosivat alta aikayksikön.

Ateria kannattaa aloittaa kastikkeista. Itse asiassa ne voi tehdä valmiiksi jo edellisenä iltana, jos haluaa oikein päästä helpolla. Tällä kertaa pöydästä löytyi hummusta, munakoisotahnaa ja paprikakastiketta.

Hummus syntyy tuttuun tapaan purkillisesta (tai kahdesta) kikherneitä sekoitettuna pariin runsaaseen ruokalusikalliseen tahinia, desiin sitruunamehua ja yhteen raastettuun valkosipuliin. Lisäksi valutetaan joukkoon oliivitahnaa, jotta seos saadaan sopivan löysäksi.

Munakoisotahnaan puolestaan paahdettiin uunissa munakoisopuolikkaita grillivastuksen alla. Sitten kaavittiin sisus sekoittimeen ja sotkettiin sekaan jugurttia, espelette-chiliä , toiveyrttejä ja vielä vähän oliiviöljyä.

Paprikakastikkeen ohje löytyi viimeisimmästä Maku-lehdestä. Paahdettua paprikaa ja savupaprikajauhetta ja muutamaa muuta ainesta. Ihan hyvän makuista, mutta vähän turhan löysää.

Lammaskebakot olivat yksinkertaistakin yksinkertaisempia. Lampaan jauhelihaa, suolaa ja pippuria. Sitten vaan muotoiltiin tikkujen ympärille kebakoiksi ja laitettiin uuniin vähän päälle 200 asteeseen, kunnes kebakot olivat ruskeita ja herkullisia.

Kasviscouscous puolestaan on meillä vakio. Siihen saa upotettua sellaisia kasviksia kuin haluaa, kunhan pitää huolen, että nestettä riittää.
Paprikaa, tomaattia, kuivattuja tomaatteja, kesäkurpitsaa, sipulia, kurkkua, yrttejä surrattiin oliiviöljytilkan kanssa kastikkeeksi. Sitten vaan pistetään kastike couscousryynien kanssa sekaisin ja päälle kaadetaan kiehuvaa vettä niin, että seos peittyy. Lopuksi päälle nostetaan reilu nokari (tai pari) voita ja sekoitellaan, kunnes se on sulanut. Helppoa kuin heinänteko ja sikahyvää.

Sitten tuli spelttitto

1) Muutakin kuin pastaa ja perunaa
2) Uusia tuttavuuksia
3) Jotain ekologisuudesta ja eläintensuojelusta


eli Ruokalistamuutoksia I

Taisin luvata kertoa vähän tarkemminkin, mitä tarkoittavat nuo mainitsemani kolme muutosaluetta ruokatavoissamme. Tässä niistä ensimmäinen.


Muutakin kuin pastaa ja perunaa 

Ensin tuli kuskus (vehnää), sitten kaikenlaiset pavut ja kikherneet, sitten innostuttiin ryyneistä ja erityisesti speltistä ja kvinoasta. Olin lapsesta saakka oppinut, että lautasella pitäisi olla salaattia, perunaa/pastaa ja sitten jokin liha. Poisoppiminen vei aikansa, mutta oli vapauttavaa. Vaihtoehtoja onkin loputtomiin, eikä silti tarvitse nähdä nälkää.

Tämän muutoksen lopputuloksena on pöydässämme syöty viime vuosina esim. seuraavia ruokalistalla vakipaikan valloittaneita herkkuja :


Salaatit, joilla nälkä lähtee 

Johtuu varmaan ihan omasta päästä, mutta pelkistä kasviksista kootun salaatin jälkeen tuntuu nälkä tulevan takaisin tosi nopeasti entistä kovempana. Joukkoon voi toki lisätä juustoja ja lihaa, mutta siinä usein menettää sitten nopeasti sen salaatilla haetun keveyden. Olen huomannut erilaisten ryynien auttavan. Perinteisten pasta- ja riisisalaattien rinnalle tuli ensin kuskus ja nyt viime aikoina sitten spelttiryynit ja kvinoa. Kylmällä kelilläkin saa lämpöä vatsaan, kun laittaa salaattipohjaksi jotain lämmintä.

Nyt viimeksi syötiin kvinoa-salaattia, joka varmasti palaa pöytään useamminkin.

Lime-chilikanaa ja kvinoaa

Toki kuskus on pitänyt pintansa pöydässä, vaikka uusiakin herkkuja löytyy. Edelleen olen heikkona tabbouleh- tyyliseen salaattiin ja tämä kana-kesäkurpitsa-herkku on lastenkin toivelistalla usein.

Kana-kesäkurpitsaa fetan, oliivien ja cashew-pähkinöiden kera

Papuja on niin kovin monenlaisia, että salaateissakin on valinnanvaraa loputtomiin. Kikherneitä toki käytetään, mutta erityisen suosituksi ovat meillä osoittaneet valkoiset pavut. Niihin kun laittaa vähän kirpakan kastikkeen, niin lopputulos käy salaatista tai lisukkeesta nirsommallekin.
Tässä pavut ovat salaatintapaisesti, mutta yhdistettynä vähän muuhunkin. Lopputulos vei kielen mennessään, eikä oikeasti edes tarvitse mitään lihaa seurakseen.

Munakoisotassit 

Sitten tuli Spelttitto

Speltti on meillä ollut leivonnassa ahkerassa käytössä jo useamman vuoden ajan. Siitä kun saa sellaisen ihanan vähän pähkinäisen maun leipiin. Samoin risottoa meillä on syöty eri versioina iät ja ajat.

Ohrattoa kokeiltiin muutaman kerran, mutta sen maku ei mennyt lapsilla läpi, vaikka vanhemmat kovasti tykkäsivätkin. Onhan se vähän sellainen suljettu ja toisten mielestä turhankin viljainen, peräti tympeähkö. Minä tykkään, mutta kun ruokapöydässämme istuu aika monta muutakin.

Sitten tuli spelttitto ja tuli jäädäkseen...  Tajusin jossain vaiheessa, että on olemassa eri kokoisia spelttiryynejä, joita vaihtelemalla saa miedon makuiset, mutta mukavan täyteläiset lisukkeet vaikka mihin. Alla muutama esimerkki...

Syysspelttitto

Lohi-pinaatti spelttitto

Kurpitsaspelttitto ja appelsiinista helmikanaa 

Useimmissa näissä resepteissä on mukana myös lihaa tai kalaa eli puhtaasti kasviksilla ei mennä. Olen kuitenkin huomannut, että herkullisen lisukkeen seuraksi noita tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin ennen eikä silti edes kasvavilla pojilla ole "vajaaksi jäänyttä" oloa ateriasta. Ryynit ja pavut ovat myös huomattavasti lihaa halvempaa lautasentäytettä. Lompakkokin tykkää.

Unohdimmeko jotain ? 

Couscous-ryynit ja makua mössöön

Couscous-ryynit (tai suomalaisittain kuskus) tehdään useimmiten vehnästä. Ne voivat olla vaaleita ja hötöjä, tai sitten kokojyvästä valmistettuja. Täysjyväisten kypsennys kestää yli puoli tuntia, vaaleille esikypsennetyille riittää kuuman veden kaataminen päälle. Sitten vaan kansi kiinni ja kovat ryynit muuttuvat ihanan pehmeiksi ja hötöisiksi muruiksi.

Perinteisesti couscous tulee valmistaa höyryttämällä ja "couscoussier" onkin höyrykattilaa muistuttava vekotin, jossa alapuolella valmistetaan ryynien päälle tuleva pata ja yläpuolella höyrytetään ryynit padan ihanissa aromeissa. Esikypsennetty couscous on höyrymetodilla kuulemma valmis sitten, kun päälle asetellut voinokareet sulavat joukkoon.

Haasteina vaaleiden ryynien kanssa on maku - ne eivät itsessään maistu oikein miltään. Suolalla ja voilla tilannetta saa parannettua huomattavasti. Silloin couscous on omiaan ihanien mausteisten kastikkeiden kera. Samoin salaatissa käytettävällä maukkaalla kastikkeella (kuten esim. tässä lempparissamme) saa herkullisia vivahteita ryyneihin. Sitruunamehu tuo tarvittavan terän ja raikkauden.

Toisinaan couscous-ryyneistä tehty lisuke on vähän kuivaa. Etouffe belle-mère sanoo meidän isäntä, eli anopin tukahduttajaa. Tästä efektistä pääsee eroon, kun kyllästää ryynit jollain hyvänmakuisella nesteellä. Suuri suosikkimme on tomaattipohjainen yrttikastike, jolla ryynit saa ihan uusiin sfääreihin.

Viimeksi sekoitimme puolikkaan kesäkurpitsan, puolikkaan kurkun, sipulin, pari valkosipulinkynttä, pari tomaattia, suolaa, pippuria, persiljaa (nippu) ja minttua (kourallinen lehtiä) tehosekoittimessa. Kastike sitten sekoitettiin kuivien ryynien sekaan ja joukkoon kaadettiin kiehuvaa vettä, niin että ne peittyivät parin sentin verran yli. Sitten odoteltiin vartin verran ja sekoiteltiin ihanan tuoksuva seos hötöisiksi muruiksi. 

Seuraksi jauhelihapihvejä ja pannukasviksia - kastikkeeksi paahdetulla munakoisolla terästettyä jugurttia.  Toisen version näkee vaikka täältä.

Couscous taipuu moneksi ja maltamme tuskin odottaa syksyn kurpitsacouscous-patoja. Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että vaihtelu tekisi terää. Seuraavaksi onkin katseemme suuntautunut kvinoan suuntaan.

Hyvä kvinoareseptejä kellään heittää ?  

Mari Moilasen uudesta keittokirjasta "Sitä parempi soppa-mitä yhdessä keitetään" niitä kyllä löytyy ilokseni jo muutama, mutta ei lisä pahaa tee.

Lämmin kesäkurpitsa-couscous(salaatti)

Arkistoista : 

Tämä yksinkertainen lämmin salaatti on alkujaan muistaakseni Delicious-lehden resepti. Ajan myötä se on kuitenkin muokkaantunut yhä enemmän meidän näköiseksemme. Alla resepti niin kuin sen viimeksi tein. Tämän voi siis tehdä joko couscous tai salaatti mielessään - maistuu myös kylmänä. Toimii ateriana itsekseen tai lisukkeena. Kerron joskus, mitä laitamme Chermoula-kanaan, joka on tämän kanssa täydellinen herkku.


Lämmin kesäkurpitsa-couscous(salaatti)

puoli pakettia couscous-ryynejä
1 dl sitruunamehua
(1 sitruunan kuori)
vajaa 1 dl viinirypäleensiemenöljyä (tai muuta mietoa ruokaöljyä)
suolaa ja pippuria
1 paketti fetaa
vihreitä oliiveja
2 pienehköä kesäkurpitsaa
cashew-pähkinöitä

Kiehauta vettä ja kaada kulhossa couscous-ryynien päälle niin, että juuri peittyvät. Laita kansi päälle. Odota kymmenisen minuuttia ja valmista sillä aikaa kastike sekoittamalla sitruunamehu, sitruunan kuori (jos haluat käyttää), öljy, suola ja pippuri.

"Raaputa" haarukalla ryynit ilmaviksi ja kaada päälle kastike. Sekoita hyvin.

Leikkaa kesäkurpitsa joko siivuiksi tai paloiksi makusi mukaan. Öljyä paloja hiukan ja paista (parila)pannulla kypsiksi. Paahda pähkinät toisella pannulla ja leikkaa feta pieniksi kuutioiksi.

Sekoita feta, kesäkurpitsapalat ja oliivit couscousiin. Ripottele päälle haluamasi määrä pähkinöitä ja nauti.

Varoitus : tähän tulee himo, joten muista tehdä tarpeeksi myös santsikertoja varten. Tuosta ylläolevasta määrästä syö 2 nälkäistä aikuista ja 3 nälkäistä lasta...  soveltakaa oman nälkäasteenne mukaan.

Pikaruokana tomaattiyritticouscous ja kalkkunapihvit

Tätä tehdessä nauratti. Tuli mieleen Jamie Oliverin 15minuutin ateriat. Ei nimittäin kestänyt tämäkään kauemmin ja kovasti oli Jamien tyylinen. "Heitetään tehosekoittimeen tavaraa ja sitten sekoitetaan ja paistetaan ja mausteita vaan heilutellaan"

No, joka tapauksessa, tämä on arki-iltaan sopiva pikainen herkku, joka maistui myöskin sunnuntai-illan ulkoilun päätteeksi. Ei se näytä oikein kummoiseltakaan, mutta se maku... ihanan kesäinen ja yrttinen

Tomaattiyritticouscous

1pkt couscousryynejä
3 isoa tomaattia
2/3 kurkkua
iso kourallinen mintunlehtiä
iso kourallinen basilikanlehtiä
suolaa, Espelette chiliä
kuumaa vettä
1 sitruunan mehu
oliiviöljyä
voita

Laita tomaatit, kurkku ja yrtit pilkottuina tehosekoittimeen suolan (2 kunnon hyppysellistä), sitruunamehun  ja chilin kanssa. Surrur, lisää vielä loraus oliiviöljyä ja couscousin sekaan. Lisää kuumaa vettä, kunnes ryynit peittyvät n. 1cm verran. Laita päälle kolme nokaretta voita. Sekoita.

Kun ryynit ovat paisuneet eli noin 10-15min kuluttua, tarkista niiden pehmeys ja lisää vettä tarvittaessa.

Tarjoile.

Tällä kertaa seurana oli pikaiseen paistettua, ohueksi nuijittuja kalkkunapihvejä. Niihin vaan mausteita pintaan ja pannulle. Ei kestä kauan ja kelpaa kaikille.

Kesäinen sunnuntaipiknik

"Pikmimille, pikmimille", kuului vierestä koko matkan läheisen rannan puistoon. Ulkona syömisesä on jotain taianomasta kaikille ikäluokille, eikä kolmevuotias tee poikkeusta. Peitot maahan, lautaselle couscous-salaattia, vieressä iso nurmikenttä juosta ja poimia voikukkia. Ihana sunnuntai!


Yksi lempparisalaateistamme toimii myös piknikruokana eli

Couscous-kesäkurpitsasalaatti ja chermoula-kanaa

Salaatti 

Kaada puolipakettia couscousryynejä kulhoon. Peitä kiehuvan kuumalla vedellä ja jätä turpoamaan. Sekoita desilitra sitruunamehua ja saman verran rypsiöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla ja kaada ryynien sekaan. Irrottele ryynit haarukalla toisistaan.

Paahda pari isoa kourallista cashew-pähkinöitä, Pilko yksi kesäkurpitsa siivuiksi tai palasiksi ja paista pannulla öljyssä melkein kypsäksi. Leikkaa fetajuustoa kuutioiksi.

Sekoita couscousryyneihin purkillinen vihreitä oliiveja, feta, kesäkurpitsa ja pähkinät. Jätä jäähtymään ja maustumaan huoneenlämpöön.

Chermoula-kana

Leikkaa 6 broilerin rintafilettä paloiksi. Sekoita kulhon pohjalla sitruunan kuori ja mehu, suolaa ja pippuria, 3 isoa valkosipulinkynttä, 1rkl hunajaa, 2tl savupaprikajauhetta, 1 tl chilijauhetta. Sekoita kanapalat marinadiin ja jätä maustumaan. (Voit tehdä tämän jo edellisenä iltana,jolloin maku kanapaloissa on vielä vahvempi jääkaapissa vietetyn yön jälkeen).

Lämmitä uuni 200 asteeseen ja laita kanapalat uunivuoassa kypsymään 20-30minuutiksi.

Jälkkäriksi tietysti eilisiä kaakao-raparperimuffinsseja (niitä onnistuneempia ;-)