Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvikset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvikset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. marraskuuta 2016

Nopeaa ja helppoa väriterapiaa arki-iltoihin

Suuren kasvisruokabuumin keskellä on meilläkin kummasti lihansyönti vähentynyt. Kyseessä ei edes ole mikään tietoinen päätös - vastaan on vain tullut niin paljon kivoja kasvisreseptejä ja marketin hevi-osastokin on jostain syystä muuttunut inspiroivammaksi. Kasviksilla saa ruokaan myös ihanasti väriä. Se piristää, kun ulkona näkyy pelkkää mustaa.

Viime viikolla huomasin ruokalistalla komeili kaksi omaa suosikkiani kasvispitoisista arkipäivällisistä. Vaikka toisesta annoksesta löytyi kanaa, oli se lähinnä pienen lisukkeen roolissa eikä ollenkaan edes välttämätön lisä lautasella.

Tässä siis kaksi arki-reseptiä, jotka ovat -
1) Nopeita (molemmat kastikkeet valmistuvat samassa ajassa kuin riisi tai pasta kypsyy),
2) helppoja (leikkaa ja sekoita) ja
3) maistuvia (sitruunaa tai vihreää currytahnaa + ihania tuoreita kasviksia)

ja joiden avulla saa väriä pimeään aikaan.




Vihreä curry riisin kera oli ensimmäinen.

Varsinainen maku tulee currytahnapurkista. Sitten ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin keittää riisi kaveriksi samalla kun sekoittaa kasvikset kastikkeeksi. Tällä kertaa laitettiin pannulle ensin oliiviöljyä ja puolikas kanaliemifondikuutio sekä  sipulia ja erivärisiä porkkanakuutioita.  Lilasta porkkanasta tuli ihana sävy, jonka perusteella kyseessä oli "lila" curry enemmän kuin vihreä.

Kun sipuli ja porkkanat ovat pehmenneet, lisättiin joukkoon kesäkurpitsa kuutioituna ja taas sekoiteltiin. Tässä vaiheessa lisäsin myös lusikallisen currytahnaa, muutama silputtu valkosipulinkynsi ja korianterin silputut varret. Sitten lisättiin keltainen paprika kuutioina ja taas sekoiteltiin.

Kun kasvikset olivat melkein kypsiä, lisäsin joukkoon puolikkaan kookosmaitopurkin. Halusin lopputuloksen maistuvan enemmän kasviksilta kuin kookokselta, joten en pistänyt koko purkillista. Tässä kohtaa kannattaa maistaa suolan tarve ja lisätä myös pippuria.

Kun riisi oli jo valmista, sekoitin kastikkeeseen vielä pieniä lehtikaalin ja ruusukaalin risteytyksenä syntyneitä kaalinuppuja ja lorautin sitruunamehua Pikainen kuumennus ja riisin kera lautaselle. Lisukkeeksi oli kypsennetty pannulla paketillinen kanasuikaleita pelkästään suolalla ja pippruilla maustettuina, mutta tätä voi kyllä syödä ihan kasvisversionakin.



Toinen resepti onkin sitten melkein kokonaan kasvisruokaa ja tietysti pastaa.

Tomaatti-kesäkurpitsa-mozzarellapastaa ja vähän oliiveja

Tämä perustuu vakkari sitruunapastaamme ja helpolla mennään.

Laita pastavesi kiehumaan ja kypsennä pasta paketin ohjeen mukaan.

Pilko sipuli ja kesäkurpitsa. Laita sipuli pannulle kuullottumaan oliiviöljyyn. Sekoittele ja sipulien pehmennyttyä lisää kesäkurpitsakuutiot. Sekoittele taas ja raasta sitten joukkoon puolikkaan sitruunan kuori.

Kun pasta on suurin piirtein kypsää, lisää kastikkeeseen vielä rasiallinen kirsikkatomaatteja sekä pieni pussillinen pinaatinlehtiä. Halutessasi voit repiä sekaan vielä kermaisen mozzarella-pallon.

Kaada pasta kastikkeen joukkoon ja lisää vähän sen keitinvettä. Sekoita. Lisää lopuksi vielä oliiveja ja raasta päälle parmesaania reilulla kädellä. Tarkista suola ja lisää vähän pippuria. 

Tarjoile heti.

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Kookospähkinä akvaariossa eli isäntä kokkaa


Kaikki alkoi siitä, kun Kirppu halusi kookospähkinän.

"Miksi ihmeessä?", ihmettelimme.
"No akvaariota varten tietenkin!"

Ihan emme ymmärtäneet, mutta mitäpä sitä ei poikansa edestä tekisi. Niinpä viimein sopivaan kauppaan ehdittyämme tuli kotiin kookospähkinä.

Kirppu porasi rivin reikiä puoleenväliin pähkinää ja rikkoi sitten välikiinnikkeet. Hedelmäliha ja kookosmaito kerättiin kokoon, Pähkinä putsattiin ja voilà. kaloilla on uusi koriste akvaariossaan. Lopputuloksen näette kuvasta.

Mitä tulee kookospähkinän sisukseen... se päätyi päivälliseksi, kun isäntä kokkasi.


Minä vietin iltapäivää mukavasti kampaajalla ja siskon kanssa shoppailemassa. Vihdoin illansuussa kotiutuessamme olivat vastassa mahtavat tuoksut.



Alkuruoaksi:
katkarapuja nopsaan pannulla
pannulla paahdettuja maapähkinöitä
kylmäsavulohta ja tuorejuustoa
paahtoleipää

Seuraksi kookoksen kätkevät herkkukastikkeet. Ensin oli tehty pohja ja sitten varioitu kahdeksi soossiksi. Isännän tuntien, en ovat vastuuta tarkoisa määristä, mutta jotenkin noin kuin alla...
.
soossipohja:
jugurttia
1 limeä kuori ja mehu
mangoa (1pkt pakkasesta)
1 nippu korianteria
1 kookospähkinän hedelmäliha hienoksi raastettuna

1/3 kastikkeesta tuunattiin
1 avokadolla
1/2 raastetulla chilillä


Pääruoaksi :

(1) Kookosriisi
5dl Basmati-riisiä
1 prk kookosmaitoa
vettä
Keitetään pakkauksen ohjeen mukaan eli kookosmaito + vesi = pakkauksen indikoima nestemäärä.

(2) Pieniksi pilkottuja kasviksia maun mukaan, pannulla pikaiseen "wokattuna" (kesäkurpitsaa, retiisejä, parsaa, kevätsipulia, porkkanaa jne.)

(3)  Kalatempura
Kampelafileitä
Tempurakuorrutetta varten sekoitettiin
1 rkl ruokasoodaa, jauhoja, 1 kananmuna ja kylmää vettä
lettutaikinaa muistuttavaksi seokseksi.

Kastettiin kalapalat taikinaan ja pudotettiin kuumaan auringonkukkaöljyyn (kokeile ensin, että leipäpala ruskistuu kauniisi) kunnes ne olivat kauniin ruskeita.
Nostettiin paperille valumaan,

Koko satsi tarjoiltiin nopeasti yhdessä ja jatkettiin alkuruoan kastikkeiden kanssa.


Jälkiruoaksi 

Eikä ateria ole tietenkään täydellinen ilman jälkiruokaa.

Tuoreen ananaksen paloja voissa kuumennettuna ja karamelisoituneina vaahterasiirapin ja vaniljauutteen seoksessa. Tarjoiltuna jäätelön ja kaurakeksien kera.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Vanhakin oppii uusia temppuja leivinpaperilla


What's Cooking Helsinkiin kannatti mennä. Ensinnäkin siellä oli kivaa. Toiseksi, vanhakin oppi uusia juttuja.

Osallistuin nimittäin Saga leivinpaperi työpajaan, jossa meille esiteltiin, mihin muuhun leivinpaperi voi käyttää kuin uunipellin peittämiseen. Vähänkös tuli tyhmä olo, kun käärittiin herkkuja leivinpaperinyssykkään ja keitettiin kattilassa, tai kun grillin pinta suojattiin leivinpaperilla. Miten ihmeessä en ole noita tullut ajatelleeksi? Olen minä tietysti uunissa tehnyt nyyttejä ja peittänyt kakkuvuoan pohjaa leivinpaperilla, mutta eihän sen nyt siihen tarvitsisi loppua.



Arvaatteko, mitä meillä syötiin sunnuntaina kotona?

No, leivinpaperinyyttejä tietysti! Tai ei sentään sitä leivinpaperia, mutta herkulliset kasvikset paketista. (Terveisiä vaan Nannalle!)

Eikä se paljon helpommaksi voi mennä. Paprikaa, punasipulia, porkkanaa ja kesäkurpitsaa palasina. Päälle korianteria ja ruohosipulia ja lusikallinen ranskankermaa. Ylimmäiseksi iskettiin siivu sitruunaa. Siinä siis minun herkkuni.

Pojillekin lykkäsin pienen kulhon eteen ja käskin tuunata nyssykkänsä. Kerrankin ryhtyivät hommiin ihan mutisematta. Narulla nyytiksi ja sitten pannuun kiehuvaan veteen. Kymmenessä minuutissa olivat herkut valmiina ja kaikki söivät annoksensa hyvällä halulla - ja halloumit päälle.

Ensi kerralla tosin välineeksi otetaan se kaikkein isoin talosta löytyvä pata, jotta kaikki nyytit mahtuvat kerralla. Meitä taitaa olla vähän liian monta hienostuneeseen pakettikokkailuun.



Myös kaapissa hyödyttömänä lojunut parilapannu pääsee tästä lähtien kovaan käyttöön. Rakastan sen tuomia raitoja ruoan pinnassa, mutta sen putsaamista vihaan. En kertakaikkiaan tunnu saavan noita välejä puhtaiksi kunnolla, eikä enää tarvitsekaan. Kun laittaa leivinpaperin suojaamaan pannua, ei tiskistä ole tietoakaan.

Toimi kotitestin perusteella ainakin Saga leivinpaperilla. Muista papereista en mene vannomaan, kaipa niissäkin on eroja?

Pidän myös kovasti parista Saga leivinpapereihin ja ympäristöön liittyvästä jutusta;

  1. 84% Metsä Tissuen käyttämästä puuaineksesta tulee kestävän kehityksen metsistä (joita on noin 5% maailman metsistä) 
  2. Saga leivinpaperit ovat biohajoavaa jätettä 

Mites on? Joko te kaikki muut tiesitte tämän kaiken ja minä olen vain myöhäisherännäinen? 

Muita ideoita ? 


Saga leivinpaperia sain työpajasta testattavaksi. Kiitos siis. Tosin olisin ostanutkin kokeiluun. Sen verran innostuin. 

maanantai 29. helmikuuta 2016

Hunaja-sitruunakanaa eli maanantainen pikaruoka

Jääkaapista löytyi kasviksilla höystettyä couscous-jyväseosta ja luomusitruunoita. Kaupasta lähtivät mukaan broilerin paistileikkeet. Niistä koostui puolessa tunnissa herkullinen arki-illan ateria. Siis siinä samalla kun äiti teki töitä koneen vieressä... 

Tällaisia pikaisia sekoituksia meillä on viime aikoina syöty useamminkin. Nopeaa, täyttävää ja hyvän makuista. 


Couscous on helppoakin helpompaa. Miksataan vain suurin piirtein kaikki kasvikset, joita jääkaapista löytyy (kurkkua, kesäkurpitsaa, selleriä, tomaattia purkista, korianteria jne....) vähän öljyä ja suolaa. Couscous kypsennetään kiehuvalla vedellä pakkauksen ohjeen mukaan, mutta sitten viimeiseksi siihen sekoitetaan kasvikset. Annetaan maustua.

Broileri valmistui sekin nopeasti. Ihan ensimmäiseksi pistä uuni lämpiämään vähän yli 200 asteeseen.

Hunaja-sitruunabroileri

Sekoita broilerin paistipaloihin oliiviöljyä, savupaprikajauhetta (dolce), suolaa, pippuria, sitruunamehua ja oreganoa. Asettele uunivuokaan ja valuta päälle vielä hunajaa. Laita sitruunapalat myös vuokaan ja laita päälle myös hieman hunajaa ja suolaa.

Pistä vuoka puoleksi tunniksi uuniin ja tarjoile heti couscousin kanssa. Valuta sitruunapaloista mehu vielä broileripalojen päälle. Tarjoile heti.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Piristystä peruseväisiin

Höyrytetyt kookosleipäset nyhtöpossulla ja kasviksilla alkaa olla meidän huushollissamme jo klassikon asemassa. Aina siihen keksitään jotain pientä uutta ja aina se tekee yhtä hyvin kauppansa.

Tällä kertaa nyhtöpossuun lyötiin pohjalle omenoita ( the season you know...) ja sipulinpaloja. Maustettiin korianterinsiemenillä, sinapinsiemenillä ja fenkolinsiemenillä suolan ja pippurin lisäksi. Terästettiin inkiväärillä ja valkoviinietikalla, pyöristettiin hunajalla ja omenamehutilkalla. Annettiin muhia 6h 125 asteessa. Kyllä kelpasi.

Leipäset saivat taikinaansa entistä enemmän spelttiä täysjyvämuodossa. Hyvää, mutta hieman hajoavaista.

Herkullisin uudistus oli, kun tähänkin kasvikset marinoitiin. Kurkku mirinillä ja porkkana ja kesäkurpitsa riisiviinietikalla ja fenkolinsiemenillä.Vähän leipään vielä hoisinia ja shirachaa. Mitäpä sitä muuta?

Ai niin, juomaksi oli shamppanjaa...

perjantai 11. syyskuuta 2015

Marrakesh Madness Homestyle

Kun oli ensin katsottu mallia Sandron brunssista, teki mieli samantyyppistä herkkua vielä kotonakin. Brunssi tosin korvaantui myöhäisellä lounaalla, mutta hyvää oli kuitenkin. Jutun jujuhan on muutamissa mausteissa, kasviksissa ja maukkaassa kastikevalikoimassa. Koska kasvikset ovat toisinaan lasten kanssa vähän hankala juttu, eikä kukaan jaksanut edes miettiä kinaamista, piilotettiin niitä huikea määrä couscousiin. Lammaskebakoista ei sitten tarvinnutkaan kinata, ne katosivat alta aikayksikön.



Ateria kannattaa aloittaa kastikkeista. Itse asiassa ne voi tehdä valmiiksi jo edellisenä iltana, jos haluaa oikein päästä helpolla. Tällä kertaa pöydästä löytyi hummusta, munakoisotahnaa ja paprikakastiketta.

Hummus syntyy tuttuun tapaan purkillisesta (tai kahdesta) kikherneitä sekoitettuna pariin runsaaseen ruokalusikalliseen tahinia, desiin sitruunamehua ja yhteen raastettuun valkosipuliin. Lisäksi valutetaan joukkoon oliivitahnaa, jotta seos saadaan sopivan löysäksi.

Munakoisotahnaan puolestaan paahdettiin uunissa munakoisopuolikkaita grillivastuksen alla. Sitten kaavittiin sisus sekoittimeen ja sotkettiin sekaan jugurttia, espelette-chiliä , toiveyrttejä ja vielä vähän oliiviöljyä.

Paprikakastikkeen ohje löytyi viimeisimmästä Maku-lehdestä. Paahdettua paprikaa ja savupaprikajauhetta ja muutamaa muuta ainesta. Ihan hyvän makuista, mutta vähän turhan löysää.



Lammaskebakot olivat yksinkertaistakin yksinkertaisempia. Lampaan jauhelihaa, suolaa ja pippuria. Sitten vaan muotoiltiin tikkujen ympärille kebakoiksi ja laitettiin uuniin vähän päälle 200 asteeseen, kunnes kebakot olivat ruskeita ja herkullisia.



Kasviscouscous puolestaan on meillä vakio. Siihen saa upotettua sellaisia kasviksia kuin haluaa, kunhan pitää huolen, että nestettä riittää.
Paprikaa, tomaattia, kuivattuja tomaatteja, kesäkurpitsaa, sipulia, kurkkua, yrttejä surrattiin oliiviöljytilkan kanssa kastikkeeksi. Sitten vaan pistetään kastike couscousryynien kanssa sekaisin ja päälle kaadetaan kiehuvaa vettä niin, että seos peittyy. Lopuksi päälle nostetaan reilu nokari (tai pari) voita ja sekoitellaan, kunnes se on sulanut. Helppoa kuin heinänteko ja sikahyvää.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Vedenjakajaviikonlopun herkut

Joulusta lähtien meillä on hajonnut leivänpaahdin, mikroaaltouuni, höyrykeitin, vedenkeitin ja nyt viimeksi pyykkien kuivausrumpu... Tähän kun iskee jumalattoman työkiireen. yhden uhmaikäisen, yhden esiteinin ja jotain epämääräistä suhjukeliä muistuttavan talvisään, niin valmiina on vähemmän hyvältä maistuva soppa. Kaiken lisäksi esiteini meni hyppäämään lumikasasta (ilmeisesti tehdäkseen vaikutuksen johonkin tyttöön - joko se alkaa?) ja kulkee pari viikkoa keppien kera. 

Nyt viikonloppuna kuitenkin päätimme, että maaliskuussa alkaa uusi elämä. Töissä saatiin asioita valmiiksi ja projektia alkuun, pesutorni on tilattu ja muitakin tarvikkeita hankittu, joten nyt pitäisi homman olla taas ruodussa ja ajankäytön hallinnassa. Varasimme pienen yhden yön yli perhereissun maaliskuulle ja toisen huhtikuulle ja muutenkin kirjasimme aikataulut valmiiksi. Kyllä se tästä tasoittuu taas.

Niin, ja sitten söimme hyvin. Lauantaina mässäiltiin juustofonduella, laitoimme verhot kiinni ja kuvittelimme ulos valkeat hanget. Ihanaa! Varsinkin itävaltalaisen Rieslingin kera (aikuisille).

Tomme de Savoie, Beaufort ja Comté höystettynä lorauksella valkoviiniä, valkosipulinkynnellä ja tilkalla sherryä. Taivaallisen pehmeää ja hyvällä tavalla voimakkaan makuista herkkua.

Fondue tosin on sen verran tuhtia tavaraa, ettei sitä kovin moneen kertaan vuodessa tohdi nauttia. Yleensä odottelemme ihanan talvista ja kylmää talvipäivää. Tänä vuonna odottelu oli turhaa, joten otimme mielikuvituksen avuksi. Hyvin toimi.

Näin sunnuntaina sitten oltiin taas vähäsen järkevämpiä, joskaan ei yhtään vähempää herkkusuita. Isäntä loihti pöytään itämaistyylisiä lemppareitani inkiväärinyhtöpossun seuraksi. Kookosriisi tarjosi pehmeän alustan. Sehän syntyy helppoakin helpommin keittämällä riisi kookosmaidon ja veden sekoituksessa kypsäksi. Kasviswok oli viime aikojen suuri suosikkini eli paksoita ja kavereita runsaan sipulin ja Hoisin-kastikkeen kera. Nyhtöpossu taas... No, nyhtöpossuhan on herkkua ihan aina, mutta jotenkin tällä kertaa maku oli vielä ihanampi. Tiedä sitten johtuiko se pienestä nyhtöpossutauosta vai sekaan laittamastani inkivääriraasteesta.


Inkivääristä nyhtöpossua

possun kassleria, kylkeä tai ulkofilettä rasvareunalla (noin 1-1,5kg)
sipuleita (punasipulia, keltasipulia, echalottea ja valkosipulia) sekalaisesti ja pilkottuina
mustapippuria
suolaa (paitsi, jos liha on valmiiksi suolattua)
Espelette-chilijauhetta
hunajaa
inkivääriä raastettuna tai purkista pari teelusikallista

Päivällä : Pistä sipulipalat padan pohjalle hetkeksi kuullottumaan ja mausta liha pippurilla, (suolalla) ja chilijauheella. Nosta liha rasvapuoli edellä pataan ruskistumaan. Nosta pois, pinoa sipulit padan keskelle ja nosta lihapala rasvapuoli ylöspäin sipuleiden päälle. Valuta päälle pari ruokalusikallista hunajaa. Pistä kansi päälle ja nosta pata 120-asteiseen uuniin 2,5 tunniksi hautumaan. Nosta pata pois uunista ja sekoita pohjalle tulleeseen nesteeseen inkivääriä. Laita takaisin uuniin  ja laita uuni pois päältä.

Illalla: tee kaikki muut lisukkeet pöytää varten ja laita uuni uudelleen päälle 150 asteeseen noin puoleksi tunniksi tai kunnes liha on taas kuumaa.
Herkuttele ja nauti ajatuksesta seuraavan päivän työlounaasta...

lauantai 27. joulukuuta 2014

Rullakevennystä

Oli pakko kaivaa vanha kuva esille näistä rullista, kun eilen ne katosivat lautasilta ennen kuin ehdin kameraa edes miettimään. Ollaan ihan hunningolla näin joululomalla. Lapset eivät enää kysy saako ottaa vai kuvataanko, eikä äiti edes muista aikoneensa laittaa nämäkin uuden blogin puolelle. 

Tuo ylläoleva tietysti kertoo jotain reseptistä. Hyvää on (ja meillä oli nälkä). Tehtiin tänään puhtaasti kasvisversioiden lisäksi myös vähän tuhdinpia eli laitettiin riisinuudeleita, Osaan lisättiin sitten vielä katkarapuja ja avokadoakin. Pientä askartelua teko vaatii, mutta yhteistyö se on joka jyllää tässäkin. 

Kastiketta kannattaa tehdä reilusti. Se on ihan ylihyvää.


Riisipaperirullat 

kevätrulla"paperia" eli pyöreitä riisipaperilevyjä 
erilaisia kasviksia eli esim. porkkanaa, kurkkua, retiisiä, kesäkurpitsaa, kevätsipulia jne... leikattuina ohuiksi suikaleiksi
korianteria (ja/tai minttua) 
paahdettuja maapähkinöitä murskattuina pienemmiksi
seesamiöljyä
ohuita riisinuudeleita kypsennettyinä, jos haluat niitäkin mukaan
(avokadoa, kanaa, possua, katkarapuja... )

Kastikkeeseen :
Kalakastiketta 1/4
lime mehua ja limen kuorta 1/4
fariinisokeria (tai palmusokeria) 1/4
öljyä 1/4
chiliä silputtuna
valkosipulia silputtuna
kevätsipulia silputtuna
korianteria silputtuna

Aloita kastikkeesta jo muutama tunti aiemmin. Sekoita ainekset ja maistele. Korjaa suhteita mielesi mukaan. Anna makujen tasaantua ja tarkista vielä ennen tarjoilua. 

Kuumenna syvässä pannussa vettä ja laske kasvikset sinne kypsymään ihan pariksi minutiksi. Kaada nopeasti siivilään ja valuta päälle kylmää vettä. Anna kuivahtaa ja sekoita sitten joukkoon muutama tippa seesamiöljyä. Se on vahvaa tavaraa, joten ole tarkkana, ettei lorahda liikaa. Monesti seesamiöljy käsketään laittamaan kastikkeeseen, mutta minusta se peittää liian helposti kaikki muut maut alleen. Suoraan kasviksiin laitettuna maku jää paremmin taustalle. Tuntuu, muttei hallitse.

Laita yhdelle lautaselle vettä ja levitä viereen puhdas leivinliina alustaksi. Laita yksi pyöreä riisipaperi veteen pehmenemään. Kun paperi on pehmeä, nosta se leivinliinalle. Nosta keskelle kasviksia, ripottele päälle paahdettua maapähkinämurskaa (ja lisää nuudelit + muut höysteet, jos niitä haluat).

Kierrä rullaksi siten, että nostat ensin ympyrän alareunan täytteiden yli. Käännä sitten kumpikin reuna keskelle ja rullaa lopuksi ylöspäin. Kannattaa pyrkiä suhteellisen tiukkaan rullaan niin pysyy hyvin kasassa. Riisipaperi on sen verran tahmeaa, että mitään sen kummempaa liimaamista ei kyllä tarvita. 

Jatka kunnes joko paperit tai täytteet loppuvat. Herkuttele samantien.

Mikäli teet paljon rullia niin pidä ne kosteiden pyyhkeiden sisällä, etteivät kuivu tai takerru joka paikkaan.