Kielletyn kiehtovuus eli keisarillinen musta riisi

Kielletty katkarapuriisi 
(6-8 henkilöä)

paketillinen mustaa riisiä
1 iso punasipuli
3 valkosipulinkynttä
1 sellerinvarsi
suolaa, pippuria
pikkupullollinen (2,5dl) valkoviiniä kuivaa, Cabernet Sauvignon
Kasvislientä (tai niin kuin tänään, ihan vain vettä)
pussillinen pakasteherneitä

isoja, raakoja katkaravunpyrstöjä
chiliä silputtuna
sitruunamehua
tillisilppua
parmesaania
smetanaa
Kylmäsavulohta

Silppua sipuli ja kuullota sitä syvässä pannussa hetki. Ripottele joukkoon hieman suolaa niin nesteet irtoavat, eikä se pala. Lisää joukkoon silputut valkosipulinkynnet ja hienonnettu sellerinvarsi. Sekoittele hetki.

Kaada riisit joukkoon ja sekoittele vielä vähän aikaa. Lorauta sitten koko pieni viinipullo pannulle ja anna alkoholin kiehua pois. Kaada joukkon kasvislientä tai vettä niin paljon, että riisi peittyy. Anna poreilla kannen alla 45min, Tarkista aina välillä, että neste ei kuivu liikaa.

Kun riisi on pehmeää, mutta sillä on vielä vähän purutuntumaa. Lisää joukkoon herneet ja kypsennä katkaravut.

Laita katkaravut öljytilkkaan kuumalle pannulle ja lisää päälle chili (halutessasi myös valkosipuli). Sekoittele, kunnes katkaravunpyrstöt ovat juuri ja juuri kypsiä.

Nosta riisiä lautaselle. Lisää haluessasi lusikallinen smetanaa ja sekoittele se riisin sekaan. Asettele päälle katkarapuja ja lohta palasina. Raasta parmesaania ja ripottele silputtua tilliä.

Maapähkinäkastike eli Satee nro 3

Maapähkinäkastike  on meillä saanut virheellisesti nimekseen Satee (Satay...) Yleensähän satay viittaa vartaisiin ja kastike voi olla muutakin  kuin maapähkinästä tehtyä, mutta minkäs teet. Meillä tuo nyt on ja pysyy tuolla nimellä ja meidän perheen lempparina. (Juu, sekin.)

Kastikkeesta on käytetty "pikaversiota" ja vähän vähemmän pikaista ja nyt sitten vielä yksi versio lisää tulee tässä dokumentoitua. Aiempia voi vilkaista täällä. 

Useimmiten tämä kastike tulee tarjottua kanan kaverina, mutta se on herkkua ihan kasvisversioinakin, joista yllättävin lienee ollut punajuurien kanssa tehty. Uudenvuodenaattona herkku tarjottiin nyt sitten naudanlihasuikaleiden ja riisin kera. Niin, ja päälle tietysti jauhettiin kultaista pippuria juhlan kunniaksi.

Tämä(kään) versio ei varsinaisesti ole hankala eikä edes kovin aikaa vievä. Vähän ehkä miedompi ja täyteläisempi (ja kummasti vähemmän makea) kuin esimerkiksi tuo meidän yleisimmin tehty pikakastikkeemme.

Maapähkinäkastike nro 3 

1rkl öljyä
2 sipulia hienonnettuina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuina
1 punainen chili silputtuna
n.250g maapähkinävoita
purkillinen kookosmaitoa (400ml)
vettä tarvittaessa
2 rkl ketjap manisia (sitä makeaa soijakastiketta)
1 iso rkl tomaattipyreetä

Kuullota sipulia öljyssä pannulla muutaman minuutin ajan hyvin sekoittaen, kunnes sipuli pehmenee ja muuttuu miltei läpikuultavaksi. Lisää chli ja valkosipuli ja kuumenna vielä minuutin verran.
Nosta pannu pois levyltä ja sekoita maapähkinävoi joukkoon. Nosta takaisin levylle ja sekoita joukkoon puolet kookosmaidosta, ketjap manis ja tomaattipyree. Sekoita hetki ja maista. Jos kookos ei maistu liikaa, lisää loput kookosmaidosta vähitellen välillä maistellen. Lisää lopuksi vettä, jos kastike vaikuttaa liian tymäkältä.
Anna jäähtyä ja makujen sekoittua. Kuumenna halutessasi uudelleen juuri ennen tarjoilua.

Naudanlihasuikaleet vain kypsennettiin nopeasti pannulla - suolattiin ja pippuroitiin ja nostettiin tarjolle.

Riisi keitettiin tuttuun tapaan eli 1 osa basmati-riisiä ja 2 osaa vettä. Sitten vaan kattilaan ja hiljaisella lämmöllä kannen alla hautumaan, kunnes riisi on pehmeää ja vesi imeytynyt. Kansi pois ja sekoitellaan vähän.

Korianteri - no silppuna tai kokonaisina lehtinä. Miten vaan.

Nopeaa ja helppoa väriterapiaa arki-iltoihin

Suuren kasvisruokabuumin keskellä on meilläkin kummasti lihansyönti vähentynyt. Kyseessä ei edes ole mikään tietoinen päätös - vastaan on vain tullut niin paljon kivoja kasvisreseptejä ja marketin hevi-osastokin on jostain syystä muuttunut inspiroivammaksi. Kasviksilla saa ruokaan myös ihanasti väriä. Se piristää, kun ulkona näkyy pelkkää mustaa.

Viime viikolla huomasin ruokalistalla komeili kaksi omaa suosikkiani kasvispitoisista arkipäivällisistä. Vaikka toisesta annoksesta löytyi kanaa, oli se lähinnä pienen lisukkeen roolissa eikä ollenkaan edes välttämätön lisä lautasella.

Tässä siis kaksi arki-reseptiä, jotka ovat -
1) Nopeita (molemmat kastikkeet valmistuvat samassa ajassa kuin riisi tai pasta kypsyy),
2) helppoja (leikkaa ja sekoita) ja
3) maistuvia (sitruunaa tai vihreää currytahnaa + ihania tuoreita kasviksia)

ja joiden avulla saa väriä pimeään aikaan.

Vihreä curry riisin kera oli ensimmäinen.

Varsinainen maku tulee currytahnapurkista. Sitten ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin keittää riisi kaveriksi samalla kun sekoittaa kasvikset kastikkeeksi. Tällä kertaa laitettiin pannulle ensin oliiviöljyä ja puolikas kanaliemifondikuutio sekä  sipulia ja erivärisiä porkkanakuutioita.  Lilasta porkkanasta tuli ihana sävy, jonka perusteella kyseessä oli "lila" curry enemmän kuin vihreä.

Kun sipuli ja porkkanat ovat pehmenneet, lisättiin joukkoon kesäkurpitsa kuutioituna ja taas sekoiteltiin. Tässä vaiheessa lisäsin myös lusikallisen currytahnaa, muutama silputtu valkosipulinkynsi ja korianterin silputut varret. Sitten lisättiin keltainen paprika kuutioina ja taas sekoiteltiin.

Kun kasvikset olivat melkein kypsiä, lisäsin joukkoon puolikkaan kookosmaitopurkin. Halusin lopputuloksen maistuvan enemmän kasviksilta kuin kookokselta, joten en pistänyt koko purkillista. Tässä kohtaa kannattaa maistaa suolan tarve ja lisätä myös pippuria.

Kun riisi oli jo valmista, sekoitin kastikkeeseen vielä pieniä lehtikaalin ja ruusukaalin risteytyksenä syntyneitä kaalinuppuja ja lorautin sitruunamehua Pikainen kuumennus ja riisin kera lautaselle. Lisukkeeksi oli kypsennetty pannulla paketillinen kanasuikaleita pelkästään suolalla ja pippruilla maustettuina, mutta tätä voi kyllä syödä ihan kasvisversionakin.

Toinen resepti onkin sitten melkein kokonaan kasvisruokaa ja tietysti pastaa.

Tomaatti-kesäkurpitsa-mozzarellapastaa ja vähän oliiveja

Tämä perustuu vakkari sitruunapastaamme ja helpolla mennään.

Laita pastavesi kiehumaan ja kypsennä pasta paketin ohjeen mukaan.

Pilko sipuli ja kesäkurpitsa. Laita sipuli pannulle kuullottumaan oliiviöljyyn. Sekoittele ja sipulien pehmennyttyä lisää kesäkurpitsakuutiot. Sekoittele taas ja raasta sitten joukkoon puolikkaan sitruunan kuori.

Kun pasta on suurin piirtein kypsää, lisää kastikkeeseen vielä rasiallinen kirsikkatomaatteja sekä pieni pussillinen pinaatinlehtiä. Halutessasi voit repiä sekaan vielä kermaisen mozzarella-pallon.

Kaada pasta kastikkeen joukkoon ja lisää vähän sen keitinvettä. Sekoita. Lisää lopuksi vielä oliiveja ja raasta päälle parmesaania reilulla kädellä. Tarkista suola ja lisää vähän pippuria. 

Tarjoile heti.

Kookospähkinä akvaariossa eli isäntä kokkaa

Kaikki alkoi siitä, kun Kirppu halusi kookospähkinän.

"Miksi ihmeessä?", ihmettelimme.
"No akvaariota varten tietenkin!"

Ihan emme ymmärtäneet, mutta mitäpä sitä ei poikansa edestä tekisi. Niinpä viimein sopivaan kauppaan ehdittyämme tuli kotiin kookospähkinä.

Kirppu porasi rivin reikiä puoleenväliin pähkinää ja rikkoi sitten välikiinnikkeet. Hedelmäliha ja kookosmaito kerättiin kokoon, Pähkinä putsattiin ja voilà. kaloilla on uusi koriste akvaariossaan. Lopputuloksen näette kuvasta.

Mitä tulee kookospähkinän sisukseen... se päätyi päivälliseksi, kun isäntä kokkasi.

Minä vietin iltapäivää mukavasti kampaajalla ja siskon kanssa shoppailemassa. Vihdoin illansuussa kotiutuessamme olivat vastassa mahtavat tuoksut.

Alkuruoaksi:
katkarapuja nopsaan pannulla
pannulla paahdettuja maapähkinöitä
kylmäsavulohta ja tuorejuustoa
paahtoleipää

Seuraksi kookoksen kätkevät herkkukastikkeet. Ensin oli tehty pohja ja sitten varioitu kahdeksi soossiksi. Isännän tuntien, en ovat vastuuta tarkoisa määristä, mutta jotenkin noin kuin alla...
.
soossipohja:
jugurttia
1 limeä kuori ja mehu
mangoa (1pkt pakkasesta)
1 nippu korianteria
1 kookospähkinän hedelmäliha hienoksi raastettuna

1/3 kastikkeesta tuunattiin
1 avokadolla
1/2 raastetulla chilillä

Pääruoaksi :

(1) Kookosriisi
5dl Basmati-riisiä
1 prk kookosmaitoa
vettä
Keitetään pakkauksen ohjeen mukaan eli kookosmaito + vesi = pakkauksen indikoima nestemäärä.

(2) Pieniksi pilkottuja kasviksia maun mukaan, pannulla pikaiseen "wokattuna" (kesäkurpitsaa, retiisejä, parsaa, kevätsipulia, porkkanaa jne.)

(3)  Kalatempura
Kampelafileitä
Tempurakuorrutetta varten sekoitettiin
1 rkl ruokasoodaa, jauhoja, 1 kananmuna ja kylmää vettä
lettutaikinaa muistuttavaksi seokseksi.

Kastettiin kalapalat taikinaan ja pudotettiin kuumaan auringonkukkaöljyyn (kokeile ensin, että leipäpala ruskistuu kauniisi) kunnes ne olivat kauniin ruskeita.
Nostettiin paperille valumaan,

Koko satsi tarjoiltiin nopeasti yhdessä ja jatkettiin alkuruoan kastikkeiden kanssa.

Jälkiruoaksi 

Eikä ateria ole tietenkään täydellinen ilman jälkiruokaa.

Tuoreen ananaksen paloja voissa kuumennettuna ja karamelisoituneina vaahterasiirapin ja vaniljauutteen seoksessa. Tarjoiltuna jäätelön ja kaurakeksien kera.

Ruskea, ruskeampi, herkullinen... ja uusi tuttavuus Panko

No oli siellä vähän sentään vihreitä herneitä. Muuten mentiin aika maanläheisillä sävyillä. Tylsää ehkä, mutta ihan hurjan hyvää. Menossa on pyhien jälkeinen kaappityhjennys, jollette vielä ole arvanneet.

Tässä varsinaisia tähteitä edustivat pääsiäisestä jääneestä kypsästä karitsankareesta leikatut "tikkarit" ja niihin liittyy myös uusi tuttavuus.

Löysin nimittäin lähimarketista panko-korppujauhoja. Nämä japanilaiset korppujauhot ovat vilahdelleet reseptissä jos toisessakin vuosien varrella ja niitä on kehuttu rapsakan pinnan luojiksi. Näin yhden kokeilun perusteella voin todeta jutut tosiksi. Panko-korppujauhot ovat paljon karkeampia kuin kotimaiset vastineensa ja samalla myös jotenkin sellaisia kevyitä ja höytyväisiä. Karitsatikkarien pinta tuli öljyssä paistettuna todella maukkaaksi. Pitää vain muistaa laittaa tarpeeksi öljyä sillä paahtamalla ei tuosta tule mitään. (Tulipa sekin todettua, kun tekee vauhdilla ja miettimättä).

Noin muuten mentiin vanhoilla tutuilla. Jääkaapissa vuoroaan jo jonkin aikaa odottanut munakoiso päätyi kastikkeeksi vanhalla suosikkireseptillä, mutta paloittelun sijasta vedin puolikkaiden sisustan lusikalla pannulle.

Tokyokanista pakkaseen vuoroaan odottamaan hankitut tofutaskut taas saivat riisitäytteen ja katosivat pöydästä parempiin suihin. Sitä ainoaa väripilkkua edustivat herneet punasipulin kera pannussa kypsennettyinä. Riisi on tavallista marketista ostettua sushiriisiä.

Pääsiäisen päätös eli kaappijambalaya

Huomenna alkaa arki eikä tänään tehnyt enää mieli pyhäruokaa. Ei myöskään tehnyt mieli miettiä liian pitkään tai tehdä elämää monimutkaiseksi keittiössä. Kahden pannun kaappijambalayalla siis selvittiin.

Mitä on jambalaya? Wikipedian mukaan kyseessä on riisin, merenelävien ja lihan sekoitus Cajun-mausteilla, Lousianasta kun ollaan tulossa. Kyseisestä herkusta lienee ainakin yhtä monta versiota kuin paellasta, jonka jonkinlainn sukulainen kai on kyseessä. Kaappijambalaya puolestaan on ostokset minimoiden ja kaappeja tyhjentäen tehty versio.

Tällä kertaa ostin chorizokiemuran ja vain sen. Loput ainekset löytyivät joko kuivakaapista tai pakkasen puolelta.

Kaappijambalaya 
(6-8 syöjää) 

1 keltasipuli (iso)
2 punasipulia (pientä)
hyppysellinen suolaa
2 porkkanaa
2 valkosipulinkynttä
1tl savupaprikaa (dulce)
1/4tl cayenne-pippuria
1/4tl kanelia
1/2tl jeeraa
timjamia
pippuria myllystä

500g punaista riisiä

1 kasvisliemifondikuutio
1prk tomaattimurskaa
vettä

1/3 chorizo-lenkkiä hienonnettuna
4 possun ulkofilepihviä paloina

1pss pakasteherneitä
1prk (pieni) maissia
muutama kourallinen katkarapuja

nipullinen persiljaa (silppua varret ja lehdet erikseen)

Laita herneet ja katkaravut sulamaan ja valuta maissi.

Leikkaa yksi iso keltasipuli ja kaksi pientä punasipulia siivuiksi. Kuullota niitä öljyssä pannulla suolalla höystettynä.
Leikkaa kaksi porkkanaa kuutioiksi ja pilko 2 valkosipulinkynttä. Sekoita ne kuullotettuun sipuliin.Lisää vielä mausteet, timjami sekä silputut persiljanvarret ja sekoittele hetki.

Kaada joukkoon riisi ja sekoita. Lisää kasvisliemifondi ja tomaattimurska sekä vettä niin, että riisi peittyy hyvin. Sekoita ja jätä poreilemaan hiljalleen puoleksi tunniksi. Anna lopuksi vielä seistä 10min kannen alla.

Kuullota chorizoa kylmältä pannulta lähtien. Kun siitä on lähtenyt mausteista rasvaa pannulle, ruskista siinä possupalat kunnolla. Kaada lopuksi joukkoon herneet, maissi ja katkaravut ja kuumenna.

Sekoita viimeiseksi kaikki ainekset keskenään. ripottelen persiljanlehtisilppua päälle ja tarjoile heti.

Chorizon vahvuudesta ja määrästä riippuu, miten vahvan makuinen seoksesta tulee, Voit myös raikastaa tiputtamalla lautasella jugurttia päälle kastikkeeksi.

Tästä riitti meillä lounaaksi vielä huomiselle työpäivällekin. Siitä se arki sitten taas alkaa. Mukavaa työviikkoa kaikille!

"Äiti, haluaisitko sä ison pepun?"

Toto 4v : "Äiti, haluaisitko sä ison pepun?"
Äiti: "No, en oikeastaan..."
Toto: "Mä haluun - kun sitten voi mennä että poing, poing, poing.... " - pomppii kuin pomppupallolla

Jep, perjantai.

Eikä poika päässyt vesirokon takia ulos koko päivänä ja äiti yritti tehdä kotona töitä energiaa pursuavan pilkullisen pikkumiehen kanssa. Se on kumma tauti tuo vesirokko. Jollei pilkkuja olisi, en uskoisi pojalla sitä olevankaan.

Tilanne vaati illaksi jotain lämmintä, lämmittävää ja täynnä makua, siis broileria tomaatti-oliivikastikkeessa.
Niin, ja jälkkäriksi äiti kävi hakemassa naapurikaupasta jätskiä - kaksi isoa pakettia. Olimme ne ansainneet.

Tomaattinen broileri-oliivikastike 

Broilerin paistileikkeitä
1 iso keltasipuli
1 sellerinvarsi
3 laakerinlehteä
1tl korianterinsiemeniä
1tl fenkolinsiemeniä
1rkl rosmariininlehtiä silputtuna
pieni pala chiliä
2 valkosipulinkynttä
1rkl tomaattpyreetä
1dl valkoviiniä
1 prk tomaattimurskaa
0,5 kasvis- (tai kana-) fondikuutiota
1 prk oliiveja

Ruskista broilerinpalat nahkapuolelta hyvin öljyn ja voin sekoituksessa pannussa. Sitten toiselta puolelta. Suolaa ja pippuroi ja nosta pois pannulta. Lisää pannulle vähän öljyä (kaada ensin pois ylimääräiset nesteet, jos niitä on kertynyt)

Silppua sipuli ja keltasipuli. Kuullota niitä pannussa. Lisää joukkoon korianterinsiemenet, fenkolinsiemenet, rosmariini, chili ja valkosipuli. Sekoittele pari minuuttia.
Kaada sekaan valkoviini ja kiehauta. Lisää tomaattipyree ja laakerinlehdet. Sekoita.

Kaada pannulle tomaattimurska ja vähän vettä sekä fondikuution puolikas. Sekoita ja jätä pienellä lämmöllä kannen alle poreilemaan puoleksi tunniksi.

Kaada joukkoon oliivit ja anna poreilla vielä toinen puoli tuntia.

Pistä broileripalat takaisin pannulle ja anna poreilla kuumaksi (ja kypsäksi, jos eivät sitä vielä olleet).

Tarjoile riisin , broccolin ja sokeriherneiden kera.

Perjantain pikaruokaa

Perjantai, sataa ja on nälkä. Tarvitaan pikaruokaa!

Ei, en tarkoita matkaa pikaruokalaan - tällä kelillä en suostu nenääni ulos pistämään, kun ei kerran ole ihan pakko. Enkä muuten tilannut puhelimitsekaan.

Vaan...

Otin ison kupillisen basmatiriisiä ja sekoitin siihen kattilassa ripauksen suolaa ja kaksi kupillista kiehuvaa vettä (Ihan kuin Jamie!). Sitten vaan hiljaiselle tulelle. Riisi valmistui sillä aikaa, kun kastikekin.

Pannulle hiukan öljyä ja siihen tirisemään possusuikaleita. Ruskeusasteen päätän aina tilanteen mukaan, mutta lopuksi pintaan ripoteltiin tänään vähän maustepippuria, Sitten suikaleet pois pannulta odottamaan.

Possun valmistuessa, leikkasin kaksi punasipulia suikaleiksi ja lisäsin ne tyhjentyneeseen pannuun seuranaan tilkka oliiviöljyä ja ripaus suolaa. Annoin kuullottua ja tiputin sitten sekaan palastellun paksoin sekä muutaman silputun valkosipulinkynnen.

Kun paksoi hivenen kuullottui, lorauttelin joukkoon pullosta valmista Hoisin-kastiketta sekä toisesta pullosta sitruunamehua. Taisinpa hieman lisätä pienen lirauksen vettäkin siinä kohtaa, kun meinasi ottaa pohjaan kiinni. Se ei kyllä aina ole välttämätöntä.

Joskus aikaisemmin olen paahtanut päälle vielä jotain pähkinöitä (cashew tai maapähkinät). Tänään ei huvittanut, vaikka kaapista jotain olisi varmasti löytynytkin.

Sitten vaan kulhoihin riisin kera. Se oli tässä vaiheessa jo ihan kypsää. Kannattaa muuten muistaa aina välillä vilkaista, ettei pääse tarttumaan pohjaan kiinni - kun vesi on imeytynyt nostetaan pois hellalta ja annetaan vielä vähän hautua kannen alla.

Piparitaikina on nyt sitten työn alla. Ehkä huomisesta alkaen voisi tehdä jotain vähän juhlavampaakin.

Eikä mitään heitetä hukkaan - kyyhkyliemi risotossa

Kuvaaminen kännykällä aiheuttaa tuskiai

Toistan itseäni - On kylmää ja märkää ja mustaa. Kateellisena katselen kuvia sieltä, missä lumi jo valaisee, tai toisaalta sieltä, missä aurinko lämmittää. Toto 4v. kysyy joka päivä, joko on talvi. Mitäpä tuohon oikein vastaisi? Kalenterin mukaan periaatteessa joo, mutta...

Vali, vali, vali. Onneksi on lupa luoda itse valoa. Viikonloppuna ostin kaksi jouluvalorimssua. Ulkona palaa kynttilä kahdessa lyhdyssä ja takassa on tuikkurivi. Selvinnemme hengissä tästäkin talvesta. Lisäksi kohta on joulu.

Jouluruokia tosin meillä ei vielä tee kenenkään mieli, mutta selkeästi on siirrytty talvisempaan ruokalistaan. Jännästi lihaa on listalla enemmän ja liemiä ja risottoja...

Viime viikonloppuna isäntä hihkui löydettyään kyyhkyjä. Niitä syötiin ensin kokonaisina kypsennettyinä, mutta lopuista keitettiin liemi risottoon. Höysteeksi sieniä ja punajuurta ja loppuja kyyhkysenlihoja. Ei hullumpi tiistaiherkku.

Ja on tästä kelistä jotain hyötyäkin. Timjamin saa poimittua vielä omalta pihalta.


Kyyhkyrisotto 

Lientä varten pistä kyyhkysten luut, porkkanaa, selleriä, sipulia, pippureita ja vettä kattilaan ja anna poreilla tunnin verran. Kuori pinnalle mahdollisesti kertyvä vaahto pois. Siivilöi ja keitä vielä kokoon puoleen. Maista ja lisää suolaa, jos tarpeen. Tarve riippuu siitä, miten kyyhkyt on alunperin valmistettu.

Kuori pieniä punajuuria ja pistä foliopakettiin suolan, timjamin ja balsamicoetikan kanssa. Voit lisätä lorauksen hunajaakin, jos siltä tuntuu. Laita 200 asteiseen uuniin noin 40min ja tee sillä välin risotto.

Hienonna 1 punasipuli ja kuullota sitä öljyn ja voin sekoituksessa. Kaada joukkoon risottoriisiä noin 3-4 annoksen verran, riivi joukkoon lehdet muutamasta timjaminoksasta ja kuullota riisiäkin muutama minuutti, Kaada joukkoon desin verran valkoviiniä ja anna haihtua. Lisää kuumennettua kyyhkylientä aina kauhallinen kerrallaan ja sekoita koko ajan. Lisää aina uusi kauhallinen, kun edellinen on imeytynyt.

Paahda sieniä tosi kuumalla pannulla ja kuumenna myös pilkotut kyyhkynlihan. Kun kyyhkynlihan on täysin kypsää,se saa sellaisen hieman maksamaisen maun, mutta minä tykkään kyllä siitäkin.

Kun riisi on kypsää, lisää joukkoon.parmesaania ja tarjoile. Nosta päälle punajuuripaloja, sieniä, kyyhkyä ja riivi vielä vähän timjaminlehtiä ja raasta parmesaania, jos tekee mieli.

Merellinen risotto perjantaiherkuksi

Helppo, mutta herkullinen risotto väikkyi mielessäni jo muutaman viikon ajan, mutta kokkausaika on kaiken maailman teatterikäyntien ja muiden mukavien menojen takia ollut erittäinkin kortilla. Mutta nyt, perjantaiherkuksi.

Katkarapurisotto

pussillinen katkarapuja (tällä kertaa kypsennettyjä, kun raakoja ei lähikaupasta löytynyt)
3 valkosipulinkynttä
3dl risottoriisiä (Arborio)
2,5dl pikkupullo valkoviiniä (Cabernet Sauvignon)
2 pientä fenkolia
1 keltasipuli
1 isohko kalmari
hummerifondia ja vettä ( tai katkaravunkuorista keitettyä lientä tai muuta kalalientä)
persiljaa nipullinen silputtuna
Espelette-chilijauhetta
öljyä ja voita pannulle

Ihan ensimmäiseksi kannattaa silputa sipuli ja toinen fenkoleista sekä pari valkosipulinkynttä.
Sitten sulatetaan isohko nokare (runsas 1rkl) ja saman verran oliiviöljyä pannulla keskilämmöllä ja laitetaan sipuli ja fenkoli kuullottumaan (ripottele pikkuisen suolaa päälle). Tee 1,5l lientä hummerifondista.

Kun sipuli ja fenkoli ovat läpikuultavia, lisää riisi ja sekoittele hetkinen. Kaada joukkoon valkoviini ja anna alkoholin kiehahtaa pois. Valmista sitten risotto normaaliin tapaan eli sekoita joukkoon aina kauhallinen lientä, anna imeytyä riisiin ja lisää sitten seuraava kauhallinen lientä. Jatka näin kunnes riisi on kypsää, muttei vielä ihan muusia.

Silppua sillä aikaa toinen fenkoli ja keitä kalmaria pari minuuttia kiehuvassa vedessä ennen kuin suikaloit sen.

Kun riisi alkaa olla suurin piirtein kypsää, laita pikkupannulle tilkka öljyä ja paahda siinä nopeasti katkaravut ja lisää lopussa myös valkosipulinkynsi silputtuna. Sekoita katkaravut risottoon.

Sulata pannulla hieman voita ja kuullota siinä toinen fenkoli. Älä anna sen pehmetä liikaa ja poista pannulta. Paahda kalmaripalat pannulla erissä ja mausta ne Espelette-chilijauheella. Sekoita fenkolin ja persiljasilpun kanssa.

Tarjoile risotto ja annostele lautasille. Kaada päälle fenkoli-kalmari-persiljaseosta ja höystä salaatilla.

Koska pekoni...

Pahus vieköön tätä syksyn pimeyttä kuvien ottamisen kiusaa

No, on siinä kesäkurpitsaa ja riisiä ja tomaatteja (ja juustoa..). Hyvää ja oikein sopivaa arki-illan herkuksi. Tätä tehdään meillä syksyn tullen joka vuosi ainakin kerran.

Pitänee perustaa blogiin jokin uusi sarja nimeltään "arkiruokien aatelia" tai "vuoasta vuokaan". Sellaisia reseptejä tuntuu nyt olevan tarjolla. Vaan torstaina pääsenkin yhdistämään herkullisen ruoan ja jännittävän teatterin! Siitä lisää myöhemmin.

Pekoninen kesäkurpitsa-riisivuoka

Kaada öljyttyyn uunivuokaan pari desiä riisiä.

Pilko yksi isohko kesäkurpitsa palasiksi. Lohko pari punasipulia ja 3 isohkoa tomaattia.Kuutioi puoli pakettia Koskenlaskija-juustoa ja sekoita kasvisten joukkoon. Mausta suolalla (varovasti), pippurilla, oreganolla ja haluamillasi muilla yrteillä. Sekoita hyvin.

Kaada kasvis-juustoseos riisin päälle. Valuta vuokaan vielä pari desiä ruokakermaa ja desin verran kevytmaitoa.

Pistä uuniin noin 40 minuutiksi (225 astetta) ja levitä pinnalle sitten paketti (tai 2 kuten meillä) pekonia palasina. Laita takaisin uuniin kunnes pekonit ovat ihanasti ruskistuneet. Anna seistä kymmenisen minuuttia ja pistele poskeen. Tai lämmitä seuraavana päivänä uudelleen herkuttelua varten.

Isäntä kokkaa pihapommeja eli täytetyt kesäkurpitsat

Keväällä lasten kanssa maahan törkkimiemme siementen joukossa oli pyöreitä kesäkurpitsoita. Kylmä kesän johdosta mietin jo, että niistä jäisi tänä vuonna sato saamatta. Sitten onneksi menin kurkkimaan härkäpapujen keräämisen lomassa lehtien alle. Siellä odotti yllätys! Kolme kauniisti kasvanutta ja komean pyöreää kesäkurpitsaa!

Sotaneuvottelun päätteeksi päätimme tehdä (tai isäntä siis) täytettyjä kesäkurpitsoita anopin perinteisellä reseptillä. Nämä ovatkin ihan "sikahyviä". Kesäkurpitsa pysyy vielä hyvin koossa ja suht kiinteänä ja täytekin saa pientä rapsakkuutta.

Pihapommit eli täytetyt pyöreät kesäkurpitsat

Ohjeessa ei isännän perinteiseen tapaan ole määriä laisinkaan. Hän kun heittää kaiken sekaisin silmämääräisesti. Sinänsä tarkkojen määrien puuttuminen ei haitanne. Yrttejä saa lisätä niin paljon kuin sielu sietää ja juustokin pääasiassa ripotellaan päälle. Riisiä sitten vai 1,5 kertaisesti jauhelihaan nähden ja hyvä tulee.

Sekoita keskenään naudan jauhelihaa ja keitettyä riisiä. Lisää joukkoon vielä nippu persiljaa silputtuna, sipulia silputtuna, pari valkosipulinkynttä (niin ikään  silputtuina), suolaa ja pippuria. Anopin tiedän laittavan joukkoon joskus myös kaltattuja ja mössöksi laitettuja tuoreita tomaatteja. Me emme tällä kertaa menneet niin sofistikoiduiksi.

Leikkaa pyöreistä kesäkurpitsoista "kansi" pois ja koverra siemenet keskeltä. Täytä kolo riisi-lihatäytteellä ja ripottele pinnalle vielä juustoraastetta.

Kypsennä uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia - tai kunnes jauheliha on kypsää ja juusto sulanut. Voit paistaa ainakin osan aikaa uunissa ilman "kantta", jotta juusto ruskistuu, mutta ole tarkkana ettei riisi pala päältä.

Täytettä tulee meillä aina liikaa. En ymmärrä miksi, mutta näin on. Asialla lienee jotain tekemistä noiden täsmällisten määrien puuttumisen kanssa. Siksi isäntä teki vielä lisäksi täytteestä palleroita. Massan sisään piilotettiin brie-juustoa ja pyöriteltiin palloksi. (Sellaiseksi lapsen nyrkin kokoiseksi - huom. lapsen, ei vauvan) Sitten pallerot pyöriteltiin korppujauhoissa ja laitettiin uuniin kypsymään. Lopputulos katosi nopeasti uunivuoasta parempiin suihin.

Testaa, testaa ja jotain japaniin viittaavaa

Testaa, testaa... 

Isäntä on meidän huushollimme sushimestari ja muutenkin suuri japanilaisen ruoan ystävä. Hän on käynyt pari jotain kurssiakin. Ei siis ollut kahta kysymystäkään siitä, ottaisimmeko kokeiltavaksemme Saitaku-tuotteita, kun niitä tarjottiin. Tietysti kokeilemme!

Aikaa se vei näin kiireisenä alkukesänä, mutta hiljaa hyvä tulee. Tämä ateria oli tosi herkkua, vaikka sushit olivatkin "vääränlaisia", Ei nimittäin keritty/päästy sunnuntaina oikeaan (kala)kauppaan. Päätarkoituksena kuitenkin oli kokeilla riisiä, joten laitettiin silti toimeksi. "Excellent" sanoi toinen puoliskoni, kun kyselin kommentteja. Riisi on jo valmiiksi huuhdeltua, joten sen käyttö on normituotetta hivenen helpomaa. Lopputuloksena oli juuri sopivasti tarttuva herkku, jota sopi susheihin pyöritellä, eikä jyvääkään jäänyt myöskään kanan kaverina maistellusta. Oli se sen verran hyvän makuistakin.

Wasabi-majoneesia laitettin susheihin (ja äidin seuraavan päivän lounasleipiin). Hyvältä maistui. Tämä kokeilu oli siis varsin onnistunut. Kyselin oikein erikseen, mistä näitä tuotteita sitten saisi ostaa, ja hyvin varustelluista k-kaupoista. Täytynee siis pitää omatkin silmät auki ja vihjata tuohon naapurimarkettiinkin.


Mitäs pöyässä sitten oikein oli ? 

Kuten sanoin, olivat sushit vähintäänkin epäortodoksisia, mutta hyvin sopi kypsä nieriäkin riisin, kurkun ja wasabimajoneesin seuraksi. Tosin poikien tuomio oli aika julma, joten luulenpa meidän palaavan vähän perinteisempiin...

Riisin lisäksi, päivän herkuksi osoittautuivat kuitenkin seesamikasvikset. Kaikessa yksinkertaisuudessaan vaan paiskattiin pannulle pakastevihanneksia ja lopuksi tiputettiin sekaan vaaleita ja tummia seesaminsiemeniä sekä loraus seesamiöljyä (ja hitunen soijakastiketta). Ei ollenkaan hullumpaa. Hoisin-kastikkeessa uunikypsennetyt kanapalatkin katosivat vuoasta varsin nopeasti.

Eihän näillä ruokalajeilla ollut oikeasti paljon mitään tekemistä aidon japanilaisen ruoan kanssa (muuta kuin kaiketi nuo Saitaku-tuotteet), mutta tulihan puikoilla syödessä sentään jonkinlainen illuusio - ja vatsat täyttyivät.


Kiitokset Saitakulle tuotteista. Varmasti tulemme riisiä hankkimaan ihan omalla rahallakin. 

Aperopalleroita riisistä ja tonnikalasta

Tehtiin taas riisitonnikalapalleroita. Niitä vaan tekee mieli aina välillä. Itse asiassa tämä herkku suunniteltiin jo ennen kuin keitettiin riisiä ja tarkoituksella laitettiin kattilaan yli ensimmäisen aterian tarpeen.

Versioita tästä on yhtä monta kuin tekokertoja. Usein höystämme pallerot mozzarellalla tai jollain muulla venyvällä juustolla, mutta tällä kertaa sellaista ei löytynyt jääkaapista Lisättiin siis vähän enemmän yrttejä.

Aina yhtä hyviä aperopalleroita.

(Apero= se hetki Ranskassa, ennen ateriaa, jolloin nautitaan pieniä herkkuja aperitiivien kera. Voi kestää tunteja. )


Riisi-tonnikalapallerot

Keitettyä riisiä
tonnikalaa purkista (MSC-sertifioitua)
Mausteita makusi mukaan, samoin kuin yrttejä. Tällä kertaa meillä sekoitettiin pihalta poimittua minttua ja loput savustetun paprikan purkista, suolaa ja pippuria.

vehnäjauhoja (suolaa & pippuria)
kananmuna
Speltti-talkkunajauhoja

ruokaöljyä friteeraukseen

Sekoita taikinan ainekset keskenään massaksi. Pyörittele teelusikallisen verran kerrallaan palleroiksi.
Jauhota, kieritä kananmunassa ja lopuksi talkkunajauhoissa. Friteeraa kattilassa kuumassa öljyssä, kunnes pinta on kauniisti ruskistunut.

Nauti heti vaikka jugurttikastikkeen kera (jugurttia, ketsuppia, suolaa ja pippuria).

Vedenjakajaviikonlopun herkut

Joulusta lähtien meillä on hajonnut leivänpaahdin, mikroaaltouuni, höyrykeitin, vedenkeitin ja nyt viimeksi pyykkien kuivausrumpu... Tähän kun iskee jumalattoman työkiireen. yhden uhmaikäisen, yhden esiteinin ja jotain epämääräistä suhjukeliä muistuttavan talvisään, niin valmiina on vähemmän hyvältä maistuva soppa. Kaiken lisäksi esiteini meni hyppäämään lumikasasta (ilmeisesti tehdäkseen vaikutuksen johonkin tyttöön - joko se alkaa?) ja kulkee pari viikkoa keppien kera. 

Nyt viikonloppuna kuitenkin päätimme, että maaliskuussa alkaa uusi elämä. Töissä saatiin asioita valmiiksi ja projektia alkuun, pesutorni on tilattu ja muitakin tarvikkeita hankittu, joten nyt pitäisi homman olla taas ruodussa ja ajankäytön hallinnassa. Varasimme pienen yhden yön yli perhereissun maaliskuulle ja toisen huhtikuulle ja muutenkin kirjasimme aikataulut valmiiksi. Kyllä se tästä tasoittuu taas.

Niin, ja sitten söimme hyvin. Lauantaina mässäiltiin juustofonduella, laitoimme verhot kiinni ja kuvittelimme ulos valkeat hanget. Ihanaa! Varsinkin itävaltalaisen Rieslingin kera (aikuisille).

Tomme de Savoie, Beaufort ja Comté höystettynä lorauksella valkoviiniä, valkosipulinkynnellä ja tilkalla sherryä. Taivaallisen pehmeää ja hyvällä tavalla voimakkaan makuista herkkua.

Fondue tosin on sen verran tuhtia tavaraa, ettei sitä kovin moneen kertaan vuodessa tohdi nauttia. Yleensä odottelemme ihanan talvista ja kylmää talvipäivää. Tänä vuonna odottelu oli turhaa, joten otimme mielikuvituksen avuksi. Hyvin toimi.

Näin sunnuntaina sitten oltiin taas vähäsen järkevämpiä, joskaan ei yhtään vähempää herkkusuita. Isäntä loihti pöytään itämaistyylisiä lemppareitani inkiväärinyhtöpossun seuraksi. Kookosriisi tarjosi pehmeän alustan. Sehän syntyy helppoakin helpommin keittämällä riisi kookosmaidon ja veden sekoituksessa kypsäksi. Kasviswok oli viime aikojen suuri suosikkini eli paksoita ja kavereita runsaan sipulin ja Hoisin-kastikkeen kera. Nyhtöpossu taas... No, nyhtöpossuhan on herkkua ihan aina, mutta jotenkin tällä kertaa maku oli vielä ihanampi. Tiedä sitten johtuiko se pienestä nyhtöpossutauosta vai sekaan laittamastani inkivääriraasteesta.

Inkivääristä nyhtöpossua

possun kassleria, kylkeä tai ulkofilettä rasvareunalla (noin 1-1,5kg)
sipuleita (punasipulia, keltasipulia, echalottea ja valkosipulia) sekalaisesti ja pilkottuina
mustapippuria
suolaa (paitsi, jos liha on valmiiksi suolattua)
Espelette-chilijauhetta
hunajaa
inkivääriä raastettuna tai purkista pari teelusikallista

Päivällä : Pistä sipulipalat padan pohjalle hetkeksi kuullottumaan ja mausta liha pippurilla, (suolalla) ja chilijauheella. Nosta liha rasvapuoli edellä pataan ruskistumaan. Nosta pois, pinoa sipulit padan keskelle ja nosta lihapala rasvapuoli ylöspäin sipuleiden päälle. Valuta päälle pari ruokalusikallista hunajaa. Pistä kansi päälle ja nosta pata 120-asteiseen uuniin 2,5 tunniksi hautumaan. Nosta pata pois uunista ja sekoita pohjalle tulleeseen nesteeseen inkivääriä. Laita takaisin uuniin  ja laita uuni pois päältä.

Illalla: tee kaikki muut lisukkeet pöytää varten ja laita uuni uudelleen päälle 150 asteeseen noin puoleksi tunniksi tai kunnes liha on taas kuumaa.
Herkuttele ja nauti ajatuksesta seuraavan päivän työlounaasta...

Juu, on siinä ainakin cashew-pähkinöitä

No, on tuossa kaikenlaista muutakin hyvää.

Meillä on kummasti alkaneet mennä iltaruoat kasvisruokien puolelle tai sitten on pääasiassa kasvista ja vähän jotain lihaa. Tänään esimerkiksi syötiin pakastekasviksia hoisinkastikkeella, riisiä ja jokaiselle pari pientä siivua ankan rintafileestä. Hyvää oli, nopeaa eikä todellakaan hinnalla pilattua. Siis ainakaan ne kasvikset. .

Kuva ei ole tältä päivältä. Tuossa toisena iltana jääkaapista löytyi paksoita ja munakoisoja. Niistä tuli oiva herkku riisin kaveriksi.

Laitettiin siis riisi kypsymään. Sitten otettiin 1 punasipuli siivuina ja 3 valkosipulinkynttä siivuttuna myöskin. Kuullotettiin vähän öljyssä ja lisättiin 1 pilkottu munakoiso. Annettiin vähän kypsyä ja lisättiin sitten paksoita pilkottuna. Prismassa oli sen verran massiiviset paksoit tällä kertaa, että käytettiin vain puolikas. Annettiin kuumeta, lisättiin ruokalusikallinen fariinisokeria, puolikas ruokalusikallinen raastettua pakastechiliä ja annettiin kuumeta sokerin sulamiseen saakka. Sitten kaadettiin sekaan roima loraus osterikastiketta, taisi olla melkein desi ja lorauteltiin limemehuakin reilulla kädellä. Maisteltiin ja nostettiin riisin kaveriksi pöytään. Päälle ripoteltiin iso kasa paahdettuja cashew-pähkinöitä. Herkuteltiin.

Variaatioita näihin peruskastikkeisiin saa vaihtelemalla kasviksia ja mausteita. Riisinkin voi keittää laittamalla vettä vain puolet ja toisen puolen kookosmaitoa. Samalla teemalla kastikkeeseen tulee kookosmaitoa kanssa, ja hoisin-kastiketta. Kasviksiksi voi laittaa porkkanoita, paksoita, paprikaa, sipulia ja valkosipulia. Vähän ripoteltiin tuolla kerralla chilijauhetta päälle ja taas maistui. Maistui vielä seuravan päivän lounaallakin.

Että sellaista kokkausta tässä vauhdikkaasta puolipaniikiksi muuttuneessa elämässä. Eilen tosin mentiin Ikean lihapullilla, mutta ainakin saatiin esikoiselle tilattua sänky. Vasta se on sinnikkäästi uudessa huoneessaan nukkunutkin 4 viikkoa telttasängyssä. Siis sellaisessa narisevassa ja kitisevässä telttasängyssä. Ilmeisesti ajatteli, että kyllästyisimme ääneen ja saisimme sängyn nopeammin aikaiseksi. Ei vaan ollut meistä kiinni. Odoteltiin toimitusta Ikeaan.

Huomenna vuorossa taas jotain superhelppoa ja nopeaa. Tekeillä samaan aikaan puupalapeli sängyn muodossa. Oliskos ideoita tuohon kokkaustarpeeseen?

Miksi riisiä pitää aina tehdä vähän liikaa...

Meillä on vähän raskas käsi molemmilla, isännällä ja minulla. Siis noin annostelun suhteen. Varsinkin riisiä tuppaa aina jäämään, kun määrät ovat syöjien kykyjä suuremmat. Tosin välillä tehdään ylimääräistä ihan tarkoituksella. Nämä riisipallerot vaan ovat niin hyviä!

Makuun saa vaihtelua eri juustoilla - mozzarellaa tai emmentalia ja tuloksena on ihan eri herkku. Tonnikalaa, savulohta tai kinkkua - ja taas mennään volttia makumaailman suhteen.

Paasauskatko : 
Jos haluaa suosia kestävän kalastuksen tonnikalaa, niin MSC-leima purkin kyljessä tarkoittaa yhden standardin mukaista seurantaa siitä, että kalastetaan oikeita lajeja. Minä en yleensä suosi kokonaan ostamatta jättämistä ihan vain sen takia, että kalastuksesta on maailmalla kiinni aika monen ihmisen elanto. Mieluummin kannatan ekologisemman toiminnan suosimista ja painotusta, kuin jätän ammattikuntia näkemään nälkää. Tiedän, lajit eivät välttämättä ole samoilla paikoilla eikä hyvä tarkoitukseni osu oikeisiin ihmisiin, mutta ihan kaikkea ei kukaan pysty evaluoimaan ja tietämään kaupan hyllyn vieressä. Valintoja on kuitenkin tehtävä. 

Leivityksessä meillä vannotaan nykyään spelttitalkkunan nimeen. Se vaan toimii! Rapea, mutta kevyt kuori, joka myös maistuu jollekin.

Tällä kertaa sekoitettiin seuraavia:

Kypsää riisiä
tonnikalaa purkista
savustettua paprikajauhetta
Emmental-raastetta
Crème Bonjour-juustoa

Siitä vaan sekaisin sellaiseksi pikkuisen tahmeaksi massaksi. Sitten pallerot muovattiin käsin ja pyöriteltiin spelttitalkkunajauhossa. Lopuksi uppopaistettiin öljyssä.
Seuraksi salaattia ja kermaviilikastiketta (sinappia, hunajaa, suolaa ja pippuria).

Talkkuna toimii

Spelttikirjasta bongasin idean käyttää spelttitalkkunaa leivitykseen. Talkkuna on sellaista vähän happaman makuista ja hienonhienoa, joten ajattelin sen hyvinkin sopivan leivitystarkoitukseen. Sopiihan tuo.

Tänään tehtiin kanalla. Ensi kerralla sitten kokeillaan kalaan.

Perusmuonaa tiistai-iltaan. Eikä tekemiseenkään mennyt kuin runsas puoli tuntia.


Tiistai-illan rintafileet

Ota muutama broilerin rintafile. Sekoita lautaselle spelttitalkkunajauhoja, suolaa, pippuria ja Espelette-chilijauhetta. Kierittele fileet jauhoissa ja ruskista ne pannulla öljyn ja voin sekoituksessa. Laita uunivuokaan ja siivuta päälle sitruunaa. Voit laittaa seuraksi myös kirsikkatomaatteja.
Laita uuniin 200 asteeseen vielä vartiksi.

Tarjoile keitetyn riisin kanssa ja ripottele päälle vielä persiljaa.

Jotain lämmintä ja mausteista

Ei siellä ulkona nyt niin kamalan kylmä ole, mutta kosteaa ja vaatteista viis veisaava, läpitunkeva tuulenvire. Kyseessä ei siis ole kunnollinen tuuli, Tämä ei saa edes lehtiä kahisemaan, mutta silti tuntui iholla asti. Ruoaksi siis jotain lämmintä kiitos, ja mausteista.

Pari numeroa vanhassa Delicious-lehdessä oli Setsuanin munakoisoksi nimetty resepti. Kerkesin jo harmittelemaan, kun en edelleenkään ole kyseisen maakunnan pippuria saanut kotiin hankittua. Sitten luin reseptin, eikä siinä sellaista edes tarvittu. Ilmeisesti resepti vain pohjautuu paikalliseen vitsikkääseen ohjeeseen, jonka nimi on Setsuanin kalaa, vaikkei ruoasta kalaa löydä hakemallakaan. Siinä vaan kuulemma käytetään paikallisesti kalaruoissa yleensä suosittuja mausteita.

Oli miten oli, hyvää tuli, ja lämmitti mukavasti. Alla taas niin kuin meillä tehtiin eli vielä varmaan alkuperäisestä vähän kaukaisempi versio, mutta kun en sitä ole koskaan maistanut niin antaa mennä vaan.

Setsuanin munakoiso Espoolaiseen tapaan
(2 aikuista)

2 munakoisoa
oliiviöljyä
muutama valkosipunlinkynsi
rypsiöljyä
puolikas iso tai 1 pieni punasipuli
1rkl raastettua inkivääriä
pakastettua chiliä raastettuna noin 1/3 chili (maistelkaa makunne mukaan ja chilinne voimakkuuden mukaan)
1tl seesamiöljyä
2rkl soijakastiketta
2rkl tomaattipyreetä
1rkl sokeria
seesaminsiemeniä (paahdettuina) ja persiljaa (tai korianteria) koristeeksi

riisiä seuraksi

Halkaise munakoisot pitkittäin. Vedä muutama viilto ja laita niihin valkosipulin siivu kuhunkin. Valuta päälle oliiviöljyä ja laita uunivuoassa 200-asteiseen uuniin noin 40 minuutiksi. Anna jäähtyä.

Leikkaa munakoisot siivuiksi.

Kuullota silputtua sipulia, valkosipulia, inkivääriä ja chiliä muutama minuutti. Lisää munakoisopalat, seesamiöljy, soija, tomaattipyree ja sokeri.

Minä halusin nämä vähän tällaisina paistettuina tällä kertaa, mutta toinen vaihtoehto olisi lisätä noin 1,5dl vettä ja antaa poreilla hiljalleen, kunnes vesi on haihtunut ja tuloksena kiiltävä munakoisoseos.

Laita tarjolle riisin kera ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja persiljaa. Korianteri tietysti olisi tyyliin sopivampaa, mutta kun ei naapurikaupassa ollut ja pihalta lötyy vielä persiljaa.

Ohjeen mukaan tätä voisi syödä ihan kylmänäkin, vaikka seuraavan päivän lounaana, mutta meillä ei kyllä jäänyt murustakaan aikuisten jäljiltä. Lapsille ei edes yritetty, kun munakoiso tuntuu tällä hetkellä tuottavan epämukavia väristyksiä perheen nuorisolle.

Punajuurisatay

Keittiössä odotti kahden kilon pussi punajuuria. Mieli teki jotain uutta, punajuurista toki edelleen. Jotenkin ajatus lähti kiikkumaan itään päin (johtuen todennäköisesti siitä, että ostin kokeiltavaksi juuri tamari-soijakastiketta.)

Oli myös ilta ja pimeää ja märkää ja teki mieli jotain lohdullisen täyteläistä. Eihän tuosta voi olla loppuloksena kuin maapähkinäinen satay ja riisi. Entäs ne punajuuret? No, mukaan vaan, vaikka etukäteen vähän hirvittikin.

Punajuuri-satay osoittautui yhdeksi niistä kombinaatioista, jotka kuulostavat ainakin minusta oudoilta ja miltei vastenmielisiltä, vaikka todellisuudessa sopivat yhteen kuin olisivat aina olleet kavereita keskenään. Jotenkin tuo punajuuren makeus ja lievä etikkaisuus vaan sulautui satayn täyteläisyyden kanssa juuri sellaiseksi lohtua tuottavaksi makuyhdistelmäksi, jota kaivattiin.

Tätä tehdään toistekin.

Punajuurisatay 

Punajuuret 

Punajuuria
riisiviinietikkaa
tamarisoijakastiketta (pelkistä soijapavuista tehty ja gluteeniton)
korianterin siemeniä murskattuina
seesaminsiemeniä (+ pienen pieni liraus seesamiöljyä)

Kuori punajuuret ja leikkaa ristikkäin halki melkein pohjaan saakka. Laita uunivuokaan foliopaperin päälle ja lorauta jokaisen punajuuren päälle 1tl etikkaa ja saman verran tamarisoijakastiketta. Ripottele vielä päälle seesaminsiemeniä ja korianterinsiemeniä muutama. Voit lisätä seesamiöljyä ihan tipan jokaiseen punajuureen, jos haluat vahvemman seesamisen maun (en nyt laittanut, kun ne maapähkinät...)

Kääri folioon ja laita uuniin 175 asteeseen noin tunniksi. Aika riippuu punajuurten koosta, tarkista avaamalla paketti ja pistelemällä terävällä veitsellä.

Satay

Kuullota pannussa öljyssä yksi silputtu punasipuli. Lisää joukkoon 3-4 rkl maapähkinävoita ja sekoita tasaiseksi. Lisää puoli desiä makeaa chilikastiketta sekä pari hienonnettua valkosipulinkynttä. Lisää puolen sitruunan mehu ja loraus soijakastiketta. Kuumenna ja sekoita tasaiseksi. Kaada joukkoon vähitellen kookosmaitoa koko ajan hyvin sekoittaen, kunnes saat haluamasi koostumuksen ja vahvuuden. Maistele ja lisää joko happoa (sitruunamehu), tulisuutta (chilikastike) tai suolaisuutta (soija) makusi mukaan tasapainotellen.

Jätä odottamaan ja kuumenna juuri ennen tarjoilua tasaiseksi sekoittaen.

Keitä riisi (basmati tai jasmiini) paketin ohjeen mukaan.

Yhdistä riisi, punajuuret ja satay lautasella ja ripottele päälle korianterinlehtiä.