Kuukauden keittokirja : Villi joulu vegaani

Kyllähän minä jouluna kinkusta tykkään, mutta ei se estä kokeilemasta myös kaikkea muuta. Sami Tallbergin Villi joulu vegaani on ihanan inspiroiva kirja vaihtelua etsivälle.

En ole ihan varma, menisikö meillä vegaanijoulu läpi. Voi olla, että mutinat muuttuisivat jo ääneekkäämmäksi kapinoinniksi. Tosin täytyy kyllä sanoa, että kinkkua lukuunottamatta meillä on joulupöydässä lihaa vain lihapullat. Suurin osa tarjonnasta on salaatteja tai sitten kalaa. Ihan pelkästään kasviksilla en kuitenkaan usko koko joulunaikaa selvittävän.

Näin siitä huolimatta, että tässä kirjassa on monta houkuttelevaa kasvisreseptiä. Ehkä niistä osa päätyy joulupöytään, mutta ainakin pikkujouluaikaan noista löytyisi mielenkiintoista tarjottavaa lahjavalvojaisiin ja muihin kauden rientoihin. Puheenaiheetkin olisivat valmiina, kun alkujuomaksi lykkäisi vieraiden käteen Purppurasumua (punajuurta, mustaherukkaa ja muita marjoja) tai Ronskibiittiä. Muutenkin reseptit ovat kaukana tylsistä kasvisvaihtoehdoista. Näistä resepteistä löytyy väriä ja makua.

Ihan ensimmäiseksi meillä testattiin espanjalaistyyppistä perunapannua. Ei tuo ihan yhtä kauniilta näytä kuin kirjan kuvassa, mutta oli todella herkullista. Hieman laimean värinen annos oli maussaan täynnä erilaisia sävyjä. Makunystyrät hyrisivät ja olo oli tyytyväisen kylläinen jo pienenkin annoksen jälkeen.

Seuraavaksi meillä taitavat mennä testiin ainakin Paahdetut siitakesienet chili-seesamikastikkeella ja pasternakka suklaakastikkeella.

Lämmin papu-puikulasalaatti
(melkein kirjan reseptin mukaan)

iso loraus oliiviöljyä
8 salottisipulia
8 valkosipulinkynttä murskattuna
1tl paprikajauhetta
0,5tl jeeraa jauhettuna
pikkupullollinen valkoviiniä
1,5kg puikulaperunoita kuorittuna ja poikittain 6 osaan leikattuna
1 kasvisfondikuutio
kiehuvaa vettä
3 punaista paprikaa uunissa mustiksi paahdettuina, kuorittuina ja suikaloituina
1 ruukku timjamia silputtuna
1 ruukku persiljaa silputtuna
1 ruukku korianteria silputtuna
2 laakerinlehteä
suolaa ja pippuria

Kuumenna öljy pannlla. LIsää spiuli, timjami silputtuna, laakerinlehdet, paprikajauhe ja jeera sekä ripaus suolaa. Kuullota kymmenisen minuuttia,

Lisää viini ja anna kiehua kiivaasti muutama minuutti. Lisää perunat, kasvisfondikuutio sekä vettä sen verran, että perunat peittyvät hyvin. Anna poreilla hiljalleen, kunnes perunat ovat kypsiä (n.15min)
Sekoita joukkoon loput yrtit ja paprikasuikaleet sekä vielä hiukan oliiviöljyä. (Sitä parempaa laatua...)  Anna maustua.

On muuten tosi hyvää myös hiljalleen uudelleen lämmitettynä.

Mestarimössö eli kyyttö olutkylvyssä

Kun pistää kasvikset neljäksi tunniksi pataan lihapalan ja oluen kanssa, on lopputuloksena harmaa ja tylsän näköinen mössö. Maku onkin sitten ihan toiselta planeetalta. Mössöjä meillä onkin viime aikoina syöty oikein urakalla, talvi, tiedättehän, ja pataruoat.

Eipä tuo harmaa väri kyllä ruokailijoita tuntunut häiritsevän. Pata tyhjeni huimaa vauhtia. Silti, olisi varmaan pitänyt loppuvaiheessa tajuta lisätä jotain kirkkaanvärisiä kasviksia (porkkanoita? herneitä?), mutta eipä taas siinä lapsia harrastuksesta kotiin kuskatessa tullut mieleen.

Silti, kyllä sai kyytön keittopala arvoisensa kohtelun. Maistui taivaalliselta. Keittoluun ympäriltä ei ihan kamalasti sitä varsinaista lihaakaan oikein riitä, mutta ei sillä ole niin kamalasti väliäkään. Maku on uinut ja uuttunut padassa lihapalan seurana oleviin kasviksiin.

Olut naudanlihan kanssa oli myös ihan uusi tuttavuus. Sen pitänee mieluummin olla tummaa (Laitilan tummaa Kukkoa tällä kertaa) niin lopputulos saa sellaisia ihanan lämpöisiä sävyjä, joita neilikka ja katajanmarjat sitten vaan korostivat.

Kyyttö olutkylvyssä 

1,5kg kyytön keittolihaa luulla
2 isoa palsternakkaa
pussillinen salottisipuleita (kymmenkunta)
3 isoa porkkanaa
3 sellerinvartta
3 valkosipulinkynttä
timjamia nippua
3 laakerinlehteä
5-10 katajanmarjaa
5 neilikkaa
tölkillinen tummaa Kukkoa
suolaa, pippuria
kasviliemifondihyytelö
vettä

Kuutioi juurekset/kasvikset suurin piirtein sormenpään kokoisiksi paloiksi. Leikkaa sipulit renkaiksi.

Ruskista lihapala kunnolla öljyssä padan pohjalla ja suolaa pinta. Nosta liha pois padasta.

Lisää öljyä ja sipulit pataan. Ripottele hieman suolaa ja anna kuullottua muutama minuutti. Kaada joukkoon loput kuutiot ja sekoittele hetki. Lisää mausteita, katajanmarjat ja olut. Sekoita. Nosta liha pataan.

Lisää kasvisfondi ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin paljon, että liha peittyy puoliksi.

Laita kansi päälle ja 160 asteiseen uuniin 4 tunniksi.

Minulla on Staubin pata, jonka kannessa on höyrynystyrät eli suurin osa höyrystyneestä nesteestä valuu takaisin pataan. Siksi minun ei varsinaisesti tarvinnut lisätä nestettä. Muuten kannattaa parin tunnin jälkeen vahtia, ettei pääse liikaa kuivumaan.

Viimeiseksi vajaaksi tunniksi voi joukkoon tietysti lisätä jotain kauniin väristä, jos siltä tuntuu. Samoin nestettä voi laittaa (olutta + vettä), jos haluaa enemmän varsinaista kastiketta.

Meillä tarjoiltiin tällä kertaa pastan kera, mutta tämä olisi todellista herkkua myös peruna- tai juuresmuusin kera.

Syksyinen spelttimenu

Lauantai-illan syysmenu

Osso buccoa spelttittolla ja sienisattumilla

Juomana : Château Talbot 2004 (Saint Julien) 

Siivu Comté-juustoa

Jediritarin sitruunainen spelttikakku 

Kylläpäs minä nyt olen jäänyt spelttikoukkuun. Oli ihan pakko viime viikkoina nauttittujen risoton ja ohraton jälkeen vielä pistää listalle spelttitto (???). Hyvä, että tuli laitettua. Esikoinen irvisteli ohratolle, mutta lievän etukäteismutinan päätteeksi totesi speltin maistuvan itse asiassa ihan hyvältä.

Spelttitto valmistetaan aikalailla samalla tavalla kuin risottokin, mutta maku on jotenkin sellainen pähkinäisen herkullinen ja spelttijyvät säilyttävät paremmin pienen purutuntuman. Speltti on kovaa vauhtia nousemassa lisukkeenakin meidän perheemme suosikiksi.

Alunperin spelttitto tehtiin tosiaan vähän niin kuin lisukkeeksi, mutta kieltämättä se varasti sienien kanssa shown aika täydellisesti. Onhan pitkään juuresten kanssa haudutettu osso buccokin herkullista, mutta juuri speltin kera lautaselta löytyi jotain mieleenjäävän hyvää.

Viinin lievä hapokkuus täydensi täyteläisiä makuja ihanasti. Vähän vanhemman Comtén voimakkuus piristi muuten pehmeiden sävyjen ateriaa ja Sitruuna-juustokreemillä täytetty ja kuorrutettu kakku toi loppuun sen kaivatun makean loppunootin. Ihan täydellinen ateria syyskuun hämärän muuttuessa hiljalleen pimeydeksi.

Spelttititto eli spelttirisotto ja sen sienisattumat

1 punasipuli silputtuna
3 valkosipulinkynttä pienittynä
vähän yli puolet 500g spelttisuurimopaketista
1,5dl valkoviiniä
Kanalientä tai kasvislientä (1-1,5l)
persiljaa ja timjamia
suolaa ja pippuria
parmesaaniraastetta

Kuullota sipulia ja valkosipulia kymmenisen minuuttia oliiviöljyssä. Ripottele aluksi pikkuisen suolaa päälle.
Lisää spelttisuurimot ja kierittele niitä sipulissa muutama minuutti.
Lisää viini. Kun se on sihahdellut pois, lisää lientä niin, että speltti peittyy parin sentin verran.Lisää timjamia ja persiljaa. Anna poreilla hiljalleen, kunnes speltti alkaa näyttää kuivemmalta. Lisää lientä ja anna poreilla yhteensä noin 40min ajan eli kunnes suurimoilla on vielä pieni suutuntuma, eikä speltti ei ole puuroutunut.
Tarkista suola. Muista, että parmesaanikin on suolaista. Lisää pippuria.
Ripottele joukkoon pari kourallista parmesaaniraastetta (meillä ei laitettu, kun isäntä välttää juustoja tällä hetkellä). Voit ripotella lisää lautasella. (Minä ja lapset ripottelimme varsin reippaasti :-)

Sienisattumat

sieniä, voita, persiljaa ja valkosipulia
(meillä oli ystäviltä saatuja sieniä eli tatteja pakkasessa. Sulatettiin ja paahdettiin ensin kuivalla pannulla liiat vedet pois ennen kuin sulatettiin voita päälle ja laitettiin valkosipuli mukaan. Persiljasilppu lisättiin vasta ihan lopuksi)