Näytetään tekstit, joissa on tunniste karitsa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste karitsa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Paluu todellisuuteen


Palattiin taas todellisuuteen kaikkien Mifu & Nyhtökaura kokeilujen jälkeen (VASTATKAAPA KYSELYYN!)

Jokailtainen kysymys alkoi jo tulla silleen vähän hiljaa ja varovaisesti. "Mitä tänään illalla syödään?" Olisittepa nähneet ne helpotuksen ilmeet, kun mainitsin karitsanjauhelihapihvit.

Kirppu tosin irvisti kuullessaan bataatista ja Totokin lajitteli oranssit palat pois lautaseltaan. Se on kumma, miten bataatin pehmeä koostumus saa muksut kakomaan. Sitten kun vähän kasvavat, niin muuttuu herkuksi. Siinä on sellainen jännä kehä. Vauvana maistuu, sitten yökätään, lopulta taas tykätään ja niin ympyrä sulkeutuu. Mistähän sekin johtuu?

No, tämä on meillä jo aika vakiokamaa arki-iltoihin. Helppoa ja vielä suhteellisen nopeaakin. Lisäksi tuunausmahdollisuudet ovat loputtomat. Tällä kertaa pistettiin hivenen ylikypsiksi päässeitä tomaatteja ja loput rucolanversopurkista. Niin ja fetaa vielä murusina päälle.

Pihvit
Karitsan jauheliha muuten on niin hyvää, että siihen en laittanut kuin suolaa ja pippuria ennen kuin paistoin oliiviöljytilkassa pannulla. Vähän litistetyiksi pihveiksi painellut pallurat paistuivat nopeasti ja kelpasivat kaikille.

Bataatit
Ne pilkottiin kuutioiksi, kieriteltiin savupaprikassa ja oliiviöljyssä ja laitettiin uuniin 200 asteeseen noin puoleksi tunniksi.

Lisukkeet
Leikkasin tomaatit puolikkaiksi ja valutin niistä siemenet. Sitten vaan nostelin ne bataatin seuraksi uunivuokaan viimeiseksi kymmeneksi minuutiksi.
Uunista poistettuun vuokaan ripottelin sitten fetaa ja rucolanversoja (yksi tämän kesän suosikkilöytöjä).

Pihvit vielä päälle ja pöytään.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Ruskea, ruskeampi, herkullinen... ja uusi tuttavuus Panko

No oli siellä vähän sentään vihreitä herneitä. Muuten mentiin aika maanläheisillä sävyillä. Tylsää ehkä, mutta ihan hurjan hyvää. Menossa on pyhien jälkeinen kaappityhjennys, jollette vielä ole arvanneet.

Tässä varsinaisia tähteitä edustivat pääsiäisestä jääneestä kypsästä karitsankareesta leikatut "tikkarit" ja niihin liittyy myös uusi tuttavuus.

Löysin nimittäin lähimarketista panko-korppujauhoja. Nämä japanilaiset korppujauhot ovat vilahdelleet reseptissä jos toisessakin vuosien varrella ja niitä on kehuttu rapsakan pinnan luojiksi. Näin yhden kokeilun perusteella voin todeta jutut tosiksi. Panko-korppujauhot ovat paljon karkeampia kuin kotimaiset vastineensa ja samalla myös jotenkin sellaisia kevyitä ja höytyväisiä. Karitsatikkarien pinta tuli öljyssä paistettuna todella maukkaaksi. Pitää vain muistaa laittaa tarpeeksi öljyä sillä paahtamalla ei tuosta tule mitään. (Tulipa sekin todettua, kun tekee vauhdilla ja miettimättä).

Noin muuten mentiin vanhoilla tutuilla. Jääkaapissa vuoroaan jo jonkin aikaa odottanut munakoiso päätyi kastikkeeksi vanhalla suosikkireseptillä, mutta paloittelun sijasta vedin puolikkaiden sisustan lusikalla pannulle.

Tokyokanista pakkaseen vuoroaan odottamaan hankitut tofutaskut taas saivat riisitäytteen ja katosivat pöydästä parempiin suihin. Sitä ainoaa väripilkkua edustivat herneet punasipulin kera pannussa kypsennettyinä. Riisi on tavallista marketista ostettua sushiriisiä.