Greippiposset ja sen höysteet

Ulkona pakkanen kiristyy kiristymistään. Viimeinkin on talvi ja maassa lunta! Ihanaa! 

Mieli kulkeutuu automaattisesti kuuman keiton pariin ja sellainen kasvisversio jo tuolla hellalla poriseekin (patongista paahdettuine savukylki-valkosipulikrutonkeineen), mutta laitetaan tässä nyt kuitenkin ohje melkein kylmälle alkuruoalle. 

Tämä on yksi kaikkien aikojen suosikkejani, vaikkaenitse asiassa ole vielä koskaan onnistunut sitä tekemään ihan niin kuin haluaisin. Tällä kertaa osui sentään aika lähelle.

Ajatuksena on saada ihanan kermainen, mutta samalla greipinkirpakka pohja ja siihen päälle sitten latoa merellisiä katkarapuja, pehmeää avokadoa ja lisää greippiä. Ongelmana on tuo posset-pohja. Usein siitä tulee liian löysää. Tällä kertaa koostumus oli ok, mutta sitten greipin maku oli liian mieto. Se puolestaan johtui varmaan verigreipistä, se vaan on liian makeaa,

Jotain kertonee alkuruoan herkullisuudesta kuitenkin se, että lempparistatus säilyi puutteista huolimatta.

Greippiposset ja sen höysteet 
(5-6 hlölle)

5dl kuohukermaa
1dl greippimehua
0,5dl sitruunamehua
ripaus sokeria

Kuumenna kerma ja mehut kiehuvaksi ja anna poreilla kunnolla muutaman minuutin ajan. Kaada tarjoiluastioihin ja jäähdytä. Kestää jääkaapissakin useamman tunnin.

Päälle:
avokado
greippi
korianteria
isoja katkaravunpyrstöjä pari syöjää kohden + chiliä ja valkosipulia

Kuutioi avokado ja "nylje" greippi, sekä leikkaa se suupaloiksi. Silppua korianteria.

Ota raakoja, isoja katkaravunpyrstöjä. HUOM. Niillä valmiiksi kypsennetyillä pinkeillä katkaravuilla lopputulos on noin 99% huonompi!

Kuumenna pannulla öljyä ja tiputa katkaravunpyrstöt kuumenemaan. Sekoita joukkoon chiliä ja valkosipulia makusi mukaan. Katkaravunpyrstöt kypstyvät muutamassa minuutissa, joten posset ja kasvikset kannattaa pitää valmiina.

Tee annokset valmiiksi eli asettele avokado, greippi ja katkaravut possetin päälle annosmaljoihin ja ripottele koristeeksi korianteria. Halutessasi voit vaikka myllystä kiertää hieman mustapippuria (kullalla värjättyä) koristeeksi ja maun terästäjäksi. Tarjoile heti.

Kookospähkinä akvaariossa eli isäntä kokkaa

Kaikki alkoi siitä, kun Kirppu halusi kookospähkinän.

"Miksi ihmeessä?", ihmettelimme.
"No akvaariota varten tietenkin!"

Ihan emme ymmärtäneet, mutta mitäpä sitä ei poikansa edestä tekisi. Niinpä viimein sopivaan kauppaan ehdittyämme tuli kotiin kookospähkinä.

Kirppu porasi rivin reikiä puoleenväliin pähkinää ja rikkoi sitten välikiinnikkeet. Hedelmäliha ja kookosmaito kerättiin kokoon, Pähkinä putsattiin ja voilà. kaloilla on uusi koriste akvaariossaan. Lopputuloksen näette kuvasta.

Mitä tulee kookospähkinän sisukseen... se päätyi päivälliseksi, kun isäntä kokkasi.

Minä vietin iltapäivää mukavasti kampaajalla ja siskon kanssa shoppailemassa. Vihdoin illansuussa kotiutuessamme olivat vastassa mahtavat tuoksut.

Alkuruoaksi:
katkarapuja nopsaan pannulla
pannulla paahdettuja maapähkinöitä
kylmäsavulohta ja tuorejuustoa
paahtoleipää

Seuraksi kookoksen kätkevät herkkukastikkeet. Ensin oli tehty pohja ja sitten varioitu kahdeksi soossiksi. Isännän tuntien, en ovat vastuuta tarkoisa määristä, mutta jotenkin noin kuin alla...
.
soossipohja:
jugurttia
1 limeä kuori ja mehu
mangoa (1pkt pakkasesta)
1 nippu korianteria
1 kookospähkinän hedelmäliha hienoksi raastettuna

1/3 kastikkeesta tuunattiin
1 avokadolla
1/2 raastetulla chilillä

Pääruoaksi :

(1) Kookosriisi
5dl Basmati-riisiä
1 prk kookosmaitoa
vettä
Keitetään pakkauksen ohjeen mukaan eli kookosmaito + vesi = pakkauksen indikoima nestemäärä.

(2) Pieniksi pilkottuja kasviksia maun mukaan, pannulla pikaiseen "wokattuna" (kesäkurpitsaa, retiisejä, parsaa, kevätsipulia, porkkanaa jne.)

(3)  Kalatempura
Kampelafileitä
Tempurakuorrutetta varten sekoitettiin
1 rkl ruokasoodaa, jauhoja, 1 kananmuna ja kylmää vettä
lettutaikinaa muistuttavaksi seokseksi.

Kastettiin kalapalat taikinaan ja pudotettiin kuumaan auringonkukkaöljyyn (kokeile ensin, että leipäpala ruskistuu kauniisi) kunnes ne olivat kauniin ruskeita.
Nostettiin paperille valumaan,

Koko satsi tarjoiltiin nopeasti yhdessä ja jatkettiin alkuruoan kastikkeiden kanssa.

Jälkiruoaksi 

Eikä ateria ole tietenkään täydellinen ilman jälkiruokaa.

Tuoreen ananaksen paloja voissa kuumennettuna ja karamelisoituneina vaahterasiirapin ja vaniljauutteen seoksessa. Tarjoiltuna jäätelön ja kaurakeksien kera.

Kesäarjen perunasalaatti

Kotiin töistä, kauhea nälkä ja kello vaikka mitä - kuulostaako tutulta? Meillä noin käy aika usein. Tämä perunasalaatti pelasti meidät tässä yhtenä iltana. 

Toki perunoiden keittämiseen menee oma aikansa, mutta äkkiäkös ne pistää kiehumaan. Sillä aikaa voi perata herneet ja leikata avokadon ja sekoittaa jugurttikastikkeen (chipotle-chili hienonnettuna, paprikajauhetta, suolaa, pippuria ja hivenen ketsuppia sekoitetaan jugurttiin maun mukaisella suhteella) - Niin ja paahtaa pinjansiemenet ja silputa pienen sipulin. Jos sattuu omaamaan edellisestä ateriasta jääneitä jo keitettyjä perunoita, niin tämähän on nopeaakin nopeampi.

Seuraksi paistettiin nopeasti myös muutama ohut kalkkunan filepihvi. Ensin ne tietysti maustettiin reippaasti suolalla, pippurilla, paprikajauheella ja Espelette-chilijauheella. 

Sitten on juuri sopivasti vielä aikaa vaihtaa vaatteet, komentaa lapset kattamaan pöytä ja sekoittaa vielä kuumista perunapaloista salaatti muiden ainesten ja jugurttikastikkeen kanssa. 

Tämä ruoka kelpasi aivan kaikille. Tai no, kissalle en edes koittanut. Ja kylmänä perunasalaatti oli vieläkin parempaa. 

Kvinoa-pinaatti-sitruuna-kanelisipuli (ja muutaman muun jutun) salaatti nuijilla

Kvinoa on mitä ilmeisemmin tullut meidän ruokapöytäämme jäädäkseen ja juurikin tällaisessa lämpimän salaatin muodossa. Ihanan lämmittävää kosteaan ja viilentyneeseen kevätsäähän. Salaatin voimalla jaksoi myös etsiä keskimmäisen puhelinta (+avainta) pitkin eilistä kavereiden kanssa kuljettua reittiä. Äiti sai iltalenkkinsä ja puhelinkin löytyi... kotiportin lukosta. No, emme me kovin pahasti kierroksellamme kastuneet... Huoh, olisi pitänyt mennä reitti nurinperin. Tosin silloin olisimme tulleet portin toiselta puolelta, emmekä varmaan huomanneet koko puhelinta, joka roikkui kotelossaan avaimesta.

Tämä on taas yksi niitä salaatteja, joista ei tiedä,miten sen oikein nimeäisi. Mikään osa ei dominoi, mutta kaikki ovat tarpeellisia täydelliseen lopputulokseen. Tämä olikin jo aika lähellä täydellistä minun makumieltymyksissäni. Ihanan pehmeä kvinoa sai ripauksen sähäkkyyttää sitruunasta, pyöristyi täyteläisen kanelisesta sipulista, kasvatti voimaa vahvasta valkosipulista ja raikastui pinaateilla ja tomaateilla. Runolliseksi aterian teki sen täydentyminen vielä hunaja-sitruunanuijilla. Lihaa karttava voisi maustaa vielä vaikka Labneh-juustolla tai fetalla tai ehkä jopa tuoreella vuohenjuustolla.


Kvinoaa ja muutamaa muuta juttua salaatissa 

ruokkii neljä vähän isoruokaisempaa ja yhden pikkumiehen

Puoli paketillista kvinoaa - keitä suolavedessä paketin ohjeen mukaan ja valuta

Sekoita 1 sitruunan mehu, saman verran mietoa ruokaöljyä (rypsi, auringonkukka, viinirypäleensiemen...) sekä suolaa ja mustapippuria. Sekoita kvinoaan 2 pienen sitruunan raastetun kuoren kanssa.

Siivuta 2 pientä punasipulia pannulla vähässä öljyssä ja ripauksella suolaa höystettyinä. Anna niiden kuullottua kevyesti ja ripottele päälle n. 1tl kanelia. Raasta joukoon 2 valkosipulinkynttä ja anna niiden pehmetä sipulin sekaan. Lisää 2rkl balsamicoa ja sekoita. Kaada kvinoan sekaan.

Sekoita salaattiin vielä paketillinen (eli noin 5 reipasta kourallista) babypinaatinlehtiä, puolitettuja kirsikkatomaatteja sekä 1 kokonainen avokado.

Nauti lämpöisenä tai haaleana. Voit halutessasi lisätä jotain pehmeä juustoa, mutta meillä laitettiin tällä kertaa seuraksi hunajaisien broilerinuijia.


Hunajaiset broilerinuijat (9 kpl)

1,5 sitruunan mehu
2 tl hunajaa
savustettua paprikajauhetta ( tai tavallista)
tulisempaa savustettua paprikajauhetta (tai Expelette-chiliä tai cayennepippuria)
suolaa

Kiehauta pikkukattilassa ja anna hitusen saostua.

Ruskista nuijat pannulla ja lado uunivuokaan vierekkäin. Levitä päälle kastiketta siveltimellä ja laita uuniin 200 asteeseen, kunnes ne ovat mukavan ruskeita ja kypsiä. Valele nuijia kypsentämisen aikana. (noin puolisen tuntia siinä kai meni).

Oi ihana lauantai

Rakastan lapsiani. Kaikki kolme ovat mahtavia poikia, joita en vaihtaisi pois. Se ei tarkoita sitä, etteikö viikonloppu ilman kahta vanhinta tuntuisi lomalta. Oi, sitä hiljaisuutta ja rauhaa. Kiitolliset ajatukset (ja pieni myötätunnon ailahdus) kiitävät sen kaverin vanhemmille, jotka ystävällisesti ottivat meidän mesoajamme yökylään. Kuopuskin on ollut paljon rauhallisempi, kun ei tarvitse pitää koko ajan puoliaan ja hakea isompien huomiota. Tosin tuossa jo vähän kyselikin isoveljien perään... 

Ruoanlaittokin tuntui helpommalta. Ei tarvinnut ajatella kaiken maailman ainesvierastuksia ja yökkäyksiä. Sen kun tehtiin, mitä mieli teki. Näin kevään edetessä onkin mieli tehnyt yhä useammin salaattia. Ei vielä sellaisia vihreitä ja kevyitä, vaan lämpimiä ja täyteläisiä. Tätä versiota tullaan tekemään meillä useamminkin. Tuo hyvää vaihtelua tähän, johon isäntä tykästyi jo melkein minun kyllästymiseeni saakka. 

Kyllä ruokalehtien selaaminen kannattaa. Pitkästä aikaa ehdin istahtaa sohvalle katselemaan pinoa Delicious- ja Glorian ruoka ja viini -lehtiä. Aika monessa kevät toi mukanaan pientä poltetta ja sitruksen kirpakkuutta. Tässäkin reseptissä Chili-limemarinoitu broileri yllättää piristävästi. 

Kvinoa-kanasalaatti 

4 broilerin paistisanaa (reisiä siis) luuttomina

2rkl oliiviöljyä

2rkl chipotle-kastiketta (meillä oli tällä kertaa Heinzin chipotle-valkosipulikastiketta, kun muuta ei kaupasta löytynyt) 

1 limen kuori raastettuna ja mehu 

Sekoita marinadi ja laita broileripalat marinoitumaan muutamaksi tunniki. 

200g kvinoaa

2 kypsää avokadoa

muutama lime

paketillinen beibipinaattia

kevätsipulia (tai muuta miedohkoa sipulis) 

puolikas nippu korianteria

1rkl balsamicoa

oliiviöljyä 

paketillinen kirsikkatomaatteja

Leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi ja laita uunipannlle. Valuta päälle oliiviöljyä, ripottele suokaa ja pippuria ja haluamaasi yrttiä. Laita uunin 30min 150 asteeseen, sammuta uuni ja anna jäähtyä jättäen tomaatit uuniin. Lopputuloksena saat ihania makeita ja samalla pikkuisen kirpakoita puolikuivia tomaatteja. 

Paahda kvinoaa hetki pannulla ja laita sitten kattilaan, Peitä vedellä ja kiehuta hiljalleen n,15min. 

Kuivaa kanapalat ja paahda niitä kuumalla grillipannulla 2min kummaltakin puolelta kovalla lämmöllä ja laske sitten lämpöä ja anna kypsyä vielä viitisen minuuttia käännellen aina välillä. 

Leikkaa avokado palasiksi, pese pinaatti, sippua sipuli ja korianteri. 

Ripottele kvinoaan suolaa, pippuria ja hiukan oliiviöljyä sekä balsamiviinietikkaa ja limemehua, Maistele, että saat makusi mukaan. 

Sekoita kaikki salaatin ainekset kvinoaan ja tarjoile. 

Elämäni ensimmäinen raakakakku - kakkuhaaste 4/52

Jup, vuoden alkuun lupasin kokeilla raakakakkujen tekemistä ja samaan hengenvetoon myös leipoa kakut Kakkujen kuningattaret kirjasta. Nämä kaksi lupausta yhdistyvät mainiosti kyseisen kirjan ainoasta "tuorekakku"-kuningattaresta eli Sansibarin tuorekakusta. Tosin heti mieleen nousi kysymys terminologiasta - onko tuorekakku sama kuin raakakakku? Vai mitä niillä on eroa? 

Kakussa yhdistyvät aineet, joista suurimmasta osasta pidän kovastikin Kuivattuja taateleita ja viikunoita, manteleita, saksanpähkinöitä, kookosta ja päällä avokado-cashew seosta. Pitäisi siis maistua oikein hyvälle, eikös vain?

Eihän se pahalta maistukaan, mutta jotenkin... no.... oudolta. Taidan olla liian vanha enää muuttamaan makutottumuksiani, tai sitten vaan vahingossa pistin liikaa avokadoa. Ohjeessa kun luki avokadojen lukumäärä ja niistä tuleva hedelmälihan määrähän riippuu tietysti avokadon koosta. Joka tapauksessa, minulla oli kakkua maistellessa vähän sellainen olo kuin olisi levittänyt guacamolea lautaselle ja unohtanut ne ainekset, joiden lisukkeeksi se on tarkoitettu...

No, minähän en helposti masennu, joten eivät nämä raakakkukokeilut tähän lopu edes tältä vuodelta. Seuraavaksi vaan käytän vähän enemmän aikaa suunnitteluun ja selailen blogeja, joissa on viime aikoina esitelty toinen toistaan houkuttelevampia raakakakkuja.

Vinkkejä kellään sellaisesta, jolla lähtisi vähän kovemmankin sokerihampaan makeanhimo? 

Kinkunpiilotusta leikkimässä

Joulukinkku on hyvää, mutta totta puhuen minulle riittää aattonakin pari ohutta siivua. Silti pyydän äidiltä kinkkua runsaan doggybagin verran mukaan kotiin. Miksi? Osasyy on tietysti, että minulla ei ole paljon vaihtoehtoja. Paketti tulee mukaan, pyysin tai en, mutta minä olen itse asiassa kinkunjämistä enemmän kuin tyytyväinen. Minä nimittäin nautin tähteistä tehdyistä herkuista miltei enemmän kuin aattopöydän kunkusta.

Tänä jouluna paketista riiti kolmeen herkkuun.

1) Kinkku-papu tacos

Mahdoton syödä, mutta maistuu herkulliselta.

Leikkaa kinkkujämät pieniksi kuutioiksi ja ruskista pannulla. Ripottele joukkoon runsaasti savustettua paprikaa sekä suolaa ja pippuria. Voit jatkaa seosta valkoisilla pavuilla purkista tai itse kuivatuista liotettuina ja keitettyinä. Pistä levy kovalle ja anna papujen vielä vetää itseensä makuja ja vähän poksahdella.

Tarjoile kinkkumössö tacoissa pikapikkelöidyn punakaalin (sekoita pari tuntia ennen punakaalisiivuja valkoviinietikkalorauksen, suolan, pippurin ja sokerihyppysellisen kanssa), avokadon, jugurtin, porkkanasiivujen, tomaattipalojen, limen ja muiden sinua kutsuvien herkkujen kera.

Koita syödä, tuhri vaatteesi ja pöytä, kerää palaset, luovuta ja syö loput haarukalla ja veitsellä...

2) Kinkkumunakas (chipotle-tabascolla) 
 (yhdelle) 

Tämä hiljensi meidänkin lievästi sanottuna äänekkään katraamme. Paitsi, että lopuksi kehuivat superherkuksi.

Leikkaa kinkkua silpuksi ja paista pannulla pikkuisen pinnalta rapeaksi. Mausta haluamallasi tavalla. Lisää jukkoon purkista tai pakastepussista (sulatettuina) maissinjyviä. Anna kuumentua. Vatkaa kevyesti 2 kananmunaa. Lisää suolaa ja pippuria ja kaada kinkku-maissiseoksen päälle.

Vedä ranskalaisittain reunoilta kypsää massaa keskemmälle ja kaada raakaa massaa reunoille. Toista pari kertaa. Anna kypsyä, kunnes kananmuna on noin suurin piirtein hyytynyt päältä. Halutessasi voit pistää munakkaan hetkeksi uuniin grillivastuksen alle.

3) Kinkku-ananasleivät 

Tästä se alkoi ja näitä äiti odottaa meillä koko vuoden.

Ensin voidellaan joululimppusiivut sekä voilla että Turun sinapilla. Sitten päälle ripotellaan kinkkukuutioita ja purkkiananasta. Päälle vielä Edam-juustoa (tai sitä arkijuustoa) reilulla kädellä. Uuniin 200 asteeseen noin 10-12 minuuttia. Annetaan jäähtyä hetki.

Näitä pitää aina tehdä niin paljon, että jopa meidän porukan jäljiltä jää myös seuraavan aamun aamupalalle...