Tasapainoilua eli kotitekoiset kananuggetit

Kotitekoiset kananuggetit voittavat teolliset serkkunsa mennen tullen. Paitsi, että vaativat pikkuisen enemmän työtä. En minä näitä kuitenkaan luokittelisi työläiden reseptien joukkoon millään ja kaipa sekin jotain merkkaa, että nugeteista löytyy tasan tarkkaan vain niitä aineita, joita sinne olen itse päättänyt laittaa.

Näitä voi myös maustaa haluamallaan tavalla. Oma suosikkini on avokadolla maustettu (eli jugurttiin muussataan mukaan avokadoa) tai sitten voi pistää chilijauhetta makunsa mukaan tai sinappia tai... no, mitä nyt mieli halajaa.

Sitten kun on saanut hyvän omantunnon kananuggettien osalta, voikin hyvillä mieliin pistää kaveriksi pakkasesta mozzarellatikkuja. Lisäksi tasapainotetaan keskenään sipsit ja porkkana-kurkkudippi. Tämä on tarkkaa työtä ja vaatii laskemista.

No, ei vaiskaan. Kerättiin pöytään, mistä tykätään ja kaikilla oli kiva perjantaifiilis. Vaikka voi näitä syödä lauantainakin...

Pimeän ajan väriterapiaa juuressipseillä ja erivärisillä porkkanoilla 

Kananuggetit

Broilerin rintafileitä
jugurttia
paprikajauhetta, suolaa, pippuria, lusikallinen Savoraa (tai mitä nyt sitten mieli tekee mausteeksi)
japanilaisia panko-korppujauhoja - Näillä saa rapsakamman pinnan ihan uunissa kypsentämällä. Toki tavallisetkin korppujauhot käyvät, mutta lopputulos on erilainen)

Sekoita jugurttikastikkeen ainekset keskenään.
Leikkaa broilerin rintafileet palasiksi ja sekoita hyvin jugurtissa. Jätä hetkeksi maustumaan.
Kierittele kanapalat korppujauhoissa ja nosta leivinpaperille pellin päälle.

Laita uuniin 200 asteeseen, kunnes korppujauhot ruskistuvat kauniisti ja liha on kypsää (20-30min vähän uunista ja palojen koosta riippuen)

Tarjoile heti chilikastikkeen, jugurttikastikkeen tai ketsupin kera.
Seuraksi sitten haluamiasi herkkuja.

Oficinan after work

Perjantai oli kiva ilta. Ensin drinksuille ja vähän vatsantäytettä, jotta jaksoi melkein kolmen tunnin esityksen Kansallisteatterissa. After work -paikaksi valikoitui vasta tiistaina auennut Oficina Kaivopihalla. Latinomeininkiä lähellä teatteria rennossa ympäristössä - ja rauhallisessa. Tilaa oli nimittäin ruhtinaallisesti ja saimme suojaisan juoruamisnurkan.

Vähän tuo hiljaisuus ihmetytti. Perjantai-iltana on perinteisesti aika hankala löytää pöytäpaikkaa (varsinkin ilman varausta) Helsingin keskustassa, joten eikö väki vielä tiedä Oficinasta vai miten tuo on mahdollista? Toki olimme vähän aikaisessa, mutta silti. Ruoassa ei ollut vikaa ja työn jälkeen rentoutumiseen ovat paikan tunnelma ja drinksut omiaan. Kirjaimellisesti savuinen Daiquiri oli mallikelpoinen (ja herkullinen) alkudrinkki naposteltavaa odotellessa. Jaettavat annokset maissitortilloja (kanalla), salaatti provolone-juustolla ja avokado-mole olivat maistuvia lajinsa edustajia. Toki,,, jäävuorisalaatista voidaan olla montaa mieltä, mutta oli se ainakin raikasta. Tortillojen tulisuus oli hieman päällekäyvää, mutta ihan siedettävää kuitenkin. Avokadomole puolestaan oli ihan huippuhyvää eivätkä Oficinan omat ranskalaisetkaan meillä jääneet lautaselle oleilemaan. Valkosuklaa-flan vei kielen mennessään ja taidankin seuraavalla vierailulla panostaa vielä enemmän jälkiruokien valikoimaan.

Palvelu oli rentoa ja aidosti ystävällistä. Ainakin jälkiruoat oli mitä ilmeisimmin hyvin maisteltu, eivätkä suositukset pieleen menneetkään. Koko jälkiruokalista tuli kuin apteekin hyllyltä herkkua kysyttäessä. Hyvin myytiin viinikin, sillä suositusten jälkeen otimme alkuperäissuunnitelmasta poiketen molemmat myös lasin valkoviiniä. Värikäs sisustus piristi ja pöydän päässä jököttävästä mötikästä riitti hetkeksi juttua - oletamme sen olevan pöytäteroitin lyijykynien ajalta.

Sijainti Oficinalla on ideaalinen varsinkin Kansallisteatteri-iltaa ajatellen. Tänne on hyvä poiketa hiukopalalle ennen illan näytöstä, tai muuten vaan töiden jälkeen hetkeksi hengähtämään. Ex tempore istahduspaikkaa etsivän kannattaa erityisesti pitää Oficina mielessä, ainakin siihen saakka kunnes suuret massat paikan löytävät...

"Äiti, haluaisitko sä ison pepun?"

Toto 4v : "Äiti, haluaisitko sä ison pepun?"
Äiti: "No, en oikeastaan..."
Toto: "Mä haluun - kun sitten voi mennä että poing, poing, poing.... " - pomppii kuin pomppupallolla

Jep, perjantai.

Eikä poika päässyt vesirokon takia ulos koko päivänä ja äiti yritti tehdä kotona töitä energiaa pursuavan pilkullisen pikkumiehen kanssa. Se on kumma tauti tuo vesirokko. Jollei pilkkuja olisi, en uskoisi pojalla sitä olevankaan.

Tilanne vaati illaksi jotain lämmintä, lämmittävää ja täynnä makua, siis broileria tomaatti-oliivikastikkeessa.
Niin, ja jälkkäriksi äiti kävi hakemassa naapurikaupasta jätskiä - kaksi isoa pakettia. Olimme ne ansainneet.

Tomaattinen broileri-oliivikastike 

Broilerin paistileikkeitä
1 iso keltasipuli
1 sellerinvarsi
3 laakerinlehteä
1tl korianterinsiemeniä
1tl fenkolinsiemeniä
1rkl rosmariininlehtiä silputtuna
pieni pala chiliä
2 valkosipulinkynttä
1rkl tomaattpyreetä
1dl valkoviiniä
1 prk tomaattimurskaa
0,5 kasvis- (tai kana-) fondikuutiota
1 prk oliiveja

Ruskista broilerinpalat nahkapuolelta hyvin öljyn ja voin sekoituksessa pannussa. Sitten toiselta puolelta. Suolaa ja pippuroi ja nosta pois pannulta. Lisää pannulle vähän öljyä (kaada ensin pois ylimääräiset nesteet, jos niitä on kertynyt)

Silppua sipuli ja keltasipuli. Kuullota niitä pannussa. Lisää joukkoon korianterinsiemenet, fenkolinsiemenet, rosmariini, chili ja valkosipuli. Sekoittele pari minuuttia.
Kaada sekaan valkoviini ja kiehauta. Lisää tomaattipyree ja laakerinlehdet. Sekoita.

Kaada pannulle tomaattimurska ja vähän vettä sekä fondikuution puolikas. Sekoita ja jätä pienellä lämmöllä kannen alle poreilemaan puoleksi tunniksi.

Kaada joukkoon oliivit ja anna poreilla vielä toinen puoli tuntia.

Pistä broileripalat takaisin pannulle ja anna poreilla kuumaksi (ja kypsäksi, jos eivät sitä vielä olleet).

Tarjoile riisin , broccolin ja sokeriherneiden kera.