Ei aina ehdi - onneksi on muita vaihtoehtoja

Oli pojan 12v synttärit, eikä kakusta tietoakaan. Ei kertakaikkiaan vaan viikolla ehtinyt. Kuka käski synttäripäivän osua perjantaiksi?

No, sainpahan sitten hyvän tekosyyn käydä tutkailemassa juuri avautunutta osaa lähimmässä kauppakeskuksessa eli Iso Omenassa. Tuli hassun maalainen olo. Kaikki oli vaan niin suurta ja eksyttävää ja.. no, yritimme löytää mainoksesta bongaamaamme ranskalaistyyppistä "patisserieta" The Choux Company.  Mielessäni näin viihtyisän kahvilan tuoleineen ja leivostiskeineen.

Kun viimein löysimme etsimämme, huomasin meidän kävelleen sen ohi useampaankin kertaan. Kyseessä oli sellainen vähän kioskityyppinen kauppa keskellä käytävää, pari pöytää ja tuolia ympärillään. Omiaan sellaiseen pikaiseen kaffepaussiin shoppailun lomassa, muttei vastannut minun mielikuvaani oikeasta leivoskahvilasta.

Ensi pettymyksestä toivuttuani huomasin kuitenkin palvelun olevan superystävällistä (englanniksi ja ranskaksi siinä kohtaa). Leivoksetkin näyttivät herkullisilta.

Valitsimme kahta laatua maisteltavaksi.
1) keksipohjainen vadelmasydän vaniljapallolla
2) suklaakakkupohjainen passiosydän maitosuklaalla

Raadin tuomio? 

Rakastuimme vadelma-vaniljaleivokseen. Se oli taivaallinen ja äänestettiin yksimielisesti ykköseksi.

Maitosuklainen passioleivos? Tämä jakoi mielipiteitä. Kuopus pisteli hyvällä halulla, mutta muut pitivät vähän liian äklönä. Tosiasiassa kaipasimme kaikki passion kaveriksi tumman suklaan terää. Maitosuklaasta ei oikein ollut passiolle vastusta. Ihan hyvää siis, mutta...

Kannattiko? 

6€ kipale (-10% avajaistarjous) sai kotileipurin ensin haukkomaan henkeään, mutta rehellisesti sanottuna leivokset olivat reilun kokoisia, näyttävän näköisiä ja (varsinkin valkoinen) myös herkullisia. Eihän tuo halpaa ole ja itse tekemällä säästää pitkän pennin, mutta kai sitä aina joskus voi satsata. Varsinkin silloin, kun muuten on vaihtoehtona synttärisankari ilman päivää juhlistavaa erikoisherkkua...

Skonsseja oli ihan pakko saada ja pohdittiin kansakuntia jakavaa kysymystä

Kriketti-illasta jäi hienoisen kriketti-innostuksen lisäksi myös järjetön himo skonsseihin. Oli ihan pakko ryhtyä itse leipomaan.

Ekan erän tein piimäpohjaan ja se oli kyllä ihan hirmuisen hyvää, mutta tein yhden taktisen virheen. Kaulin taikinan hieman liian ohueksi, jolloin skonsseista tuli vähän sellaisia amerikkalaisia pannukakkuja muistuttavia.

Toinen yritys on sama resepti, mutta maidolla eikä piimällä. Ulkonäkö on parempi, mutta jäin kaipaamaan piimän tuomaa säväystä makuun. Kolmas kerta siis toden sanoo... kunhan sinne saakka päästään.

Samalla tuli muuten käytettyä tuota raparperi-mansikka curdiakin. Sopi näihin kuin nappi päähän. 

Skonssit (6 suhteellisen suurta)

100g voita
240g jauhoja
2rkl tomusokeria 
2tl leivinjauhetta 
2dl piimää / maitoa 

Sekoita murusiksi muut ainekset kuin piimä. Lisää piimä ja sekoita taikinaksi. Laita kelmun sisään kylmään vajaaksi puoleksi tunniksi. 

Lämmitä uuni 190 asteeseen. Kauli taikina pari senttiä paksuksi levyksi ja osta siitä pyöreitä kiekkoja. Voitele kiekot täysmaidolla ja paisa uunissa 10-15 min. Vähän koosta riipuen. 

Anna vähän jäähtyä (mutta tarjoile mielellään kuitenkin saman päivän aikana). Täytä haluamallasi hillolla tai curdilla ja lisää vielä kermavaahtoa. 

Sitten ei muuta kuin pohtimaan elämää suurempaa kysymystä, joka ilmeisesti jakaa kansakuntia kahtia: 

Laitetaanko hillo kerman alle vai päälle? 

Laskiaispullat euroissa - tarkka emäntä (tai isäntä) tekee itse alle neljäsosalla valmiiden hinnasta

Sisälle pelmahti Kirppu kavereineen.
"Äiti! Onko meillä lettuja? tai jotain muuta?"

No, ei ollut lettuja. Eikä tuolle susilaumalle olisi ehditty tekemäänkään, mutta tarjolle löytyikin jotain paljon parempaa... LASKIAISPULLIA!
Silmät kirkastuivat ja pojat menivät mukisematta pesemään kätensä ennen jonoon asettumista. Pullat katosivat alta aikayksikön.

Onneksi oli pullapussi pöydällä valmiina ja kermavaahtoa jääkaapissa.  Edellisenä iltana herkuteltiin omalla porukalla ja kun itse tekee, niin erästä riittää vähän pidemmälle. Valmiina ostettuja en ikinä olisi raaskinut samaa määrää.

Tarkkana nyt!

Katselin nimittäin tuossa kaupassa laskiaispullien hintoja. Jos meidän poppoolle ostaisi tarpeeksi yhdelle kerralle (eli isoille miehille kullekin 2 - kuopukselle ja minulle yhden) niin hintaa kertyisi 4*3,80-4,50€ eli 15-18€ (hinta vaihtelee kaupoittain)

Kun ostaa ainekset itse tehtäviin laskiaispulliin, näyttävät summat suurin piirtein seuraavilta. Ohjeeksi käytin yksinkertaisesti jauhopussin kyljestä löytyvää. :

Erikoisvehnäjauhot (4-5 erää) - 1,99€pkt (se kallein) eli 0,50€

• Maito (2 erää) - 0,89€ eli 0,45€
• luomumunat (10 erää) - 4,69€ eli 0,70€
• Sokeri tarjouksessa (5 erää) - 1€ eli 0,20€
• kardemumma (5 erää) - 2,29pss eli 0,50€ pyöristettynä
• kuivahiiva (5 erää) - 2,49€ eli 0,50€

Koko erän hinnaksi siis vajaat 3€

Pullia tästä tuli yli 20 kpl (huom. suhteellisen isoja) eli meidän ahmateille meni vajaa puolet.

1) Pyöristetään pullaerän kustannukseksi 1,5€

Meillä tykätään runsaasta kermasta. Flora Vispi-purkillinen menee kevyesti kerralla (niihin 8 pullaan)

2) Flora Vispi-purkin hinta 1,59€

Väliin vielä mantelimassaa  (2-4 erää paketista) eli 2,69€/4 rai sitten hlloa -
Hillo tosin oli mummin omenahilloa, joten sille en nyt suostu laskemaan hintaa. Oman pihan omenoista tehtyä.

3) mantelimassaa 70snt- 1€ 

Kaikkiaan erälle laskiaispullia (8-10kpl) voisi  siis hinnan laskea seuraavasti:
1,50€+1,59€+0,70€ => 3,80€ 


Kannattaa leipoa itse. Jokainen saa tarpeekseen haluamansa kaltaisia laskiaispullia hillolla, mantelilla tai ilman eikä kukkaro kevene edes yhden 2kpl paketin hinnalla!

Pullan perään malttoivat vähän istuakin... 

Trooppiset leivokset

Cronizeja maistellessa oli tarjolla myös Aleo Coconut Water- juomaa. Minä tykkään kookoksesta kuin hullu puurosta, joten teema jatkui vielä kotonakin. Teki mieli jotain trooppiseen viittavaa, kun tuo keli on kaukana kesäisestä.

Peltilaatikosta löytyi vielä muutama piiraspohja. Hedelmäkulhossa oli kovia nektariineja, joita aina erehdyn ostamaan, vaikka pitäisi odottaa Ranskan reissua. Tiedän sen, mutta kuitenkin kaupassa tekee mieli.

Siitä se sitten lähti.

Nektariinit palasiksi kattilaan ja päälle hillosokeria ja hiukan vettä. Itse asiassa laitoin tuota kookosvesijuomaa, mutta se ei kyllä maistunut lopputuloksessa mitenkään. Keitetään melkein muussiksi (eli hilloksi) ja jäähdytetään. Jääkaapista vielä löytyneet valkuaiset vatkataan kattilan yllä sokerin kanssa kypsäksi marengiksi.

Alle pohja, sitten hilloa ja päälle marenkia. Lopuksi vielä ripotellaan kookosta ja vedetään tohottimella väriä päälle.

Jäljelle jäi vielä isännälle hiukan hilloa aamiaisleipien päälle.

Kesäiset marjaleivokset mantelisella pohjalla

Aina välillä kannattaa tehdä valmiita piiraspohjia kannelliseen purkkiin odottamaan makeanhimon hetkiä. Niistä saa helposti näyttäviä herkkuja.

Tämä pohja onkin ihanan kepeä (kevyeksi sitä tuskin voi väittää tuolla voimäärällä) ja suussasulava. Juuri sopiva kesäiseen marjaleivokseen. Mantelin ansiosta siitä puuttuu perusmuropohjan tuhti ja vähän kova tuntu.


Mantelipiiraspohja

150g kylmää voita
150g mantelijauhetta
2,5 dl tomusokeria
1/2 tl suolaa
1tl vaniljasokeria
vajaat 4dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
2rkl mantelilikööriä

Nypi voi, mantelijauhe. tomusokeri, suola, vaniljasokeri ja vehnäjauhot. Lisää kananmunat ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
Kääri taikina kelmuun ja jätä jääkaappiin jähmettymään vaikka yön yli.

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Taikina on jähmettymisen jälkeenkin aika tahmeaa, joten helpoiten sen saa vuokiin leikkaamalla ohuiksi siivuiksi ja painelemalla piirasvuokiin. Mikäli vuokasi eivät ole silikonisia, voitele ne.

Paista uunissa 10-12min. Jäähdytä. Säilytä tiiviisti sulkeutuvassa purkissa,jos et käytä heti samana päivänä.

Täytteeksi voi laittaa haluamiaan herkkuja. Meillä herkuteltiin kesäsunnuntain kunniaksi raparperikreemillä, kermavaahdolla, mansikoilla, mustikoilla ja raastetulla suklaalla.

Macarons - sitkeys palkitaan

Vihdoinkin..

Minä taisin macarons-kokeilujeni aikana tehdä kaikki mahdolliset virheet, mutta viimein... neljännellä kerralla sain aikaiseksi tuollaiset. Eiväthän nuo vieläkään ole sellaisia täydellisen pyöreitä, mutta muistuttavat esikuviaan tarpeeksi hyvin ollakseni tyytyväinen. Onnistuin! Ainakin kerran...

Ehkä ensi kerralla sitä voisi sitten vaikka tehdä kuopuksen kanssa, kun edelleen tuota lehteä katselee sillä silmällä. En tiedä. Hän on tosi ahkera kananmunien rikkoja, mutten ole ihan varma keltuaisen ja valkuaisen erottelutekniikan tasosta...

Näissä macaronseissa on välissä raparpericurdia, joka on vähintäänkin yhtä ihanaa kuin sitruunainen vastineensa.

Macarons

175g tomusokeria
125g mantelijauhetta
3 isoa kananmunanvalkuaista
75g sokeria

Sekoita tomusokeri ja mantelijauhe tehosekoittimessa hyvin sekaisin.
Vatkaa valkuaiset kovahkoksi vaahdoksi sekoittamalla sokeri niihin vähitellen. Marengin pitää pysyä piikkinä pystyssä, kun nostat vatkaimen pois, mutta se ei saa olla liian kovaa ja kiiltävää.

Jos haluat värjätä macaronsit- tämä on oikea hetki.

Nostele joukkoon mantelijauhe. Mikäli lopputulos vaikuttaa kovalta eikä valu hitaasti pois lastalta, sekoita hetki vähän voimakkaammin. Lopputuloksena pitäisi olla hitaasti valuva massa.

Laita massa pursotinpussiin, jossa on 1cm pyöreä tylla. Purista pellin päällä olevalle leivinpaperille pieniä kiekkoja. Kopauta pelti pöytään, jotta mahdolliset ilmakuplat katoavat.
Jätä macaronsit seisomaan vajaaksi puoleksi tunniksi, jotta niiden pintaan muodostuu pehmeä, nahkamainen kuori.

Kypsennä niitä uunissa 150 asteessa noin 15min. Ole tarkkana oman uunisi kanssa. Meidän on aika ärhäkkä, joten ilman kiertoilmaakin 160 astetta oli jo liikaa...

Anna jäähtyä ja täytä haluamallasi herkulla.

Wappumasariinit

Wappumasariineja - vaikka nämä eivät kyllä säilyneet vappuun saakka...

Tai no, ihan vaan masariinit hillolla, mutta kun tuo vappu kerran nyt on tulossa...

Tähän sain inspiraation Baking Instinct -kirjasta, vaikka olenhan minä toki joskus aikaisemminkin masariineja tehnyt. Jotenkin vain tuo hillon ja frangipaanin yhdistelmä vaaleanpunaisella kuorrutteella puhutteli nimenomaan vappuherkkuja miettiessä.

Karibialaista omenahilloa tai vadelma-mustaherukkahilloa - kukin valitkoon suosikkinsa. Kuorrute minun piti maustaa hattaramakusiirapilla, mutta sitten huomasin sen vanhenneen jo vuonna 2012. Siis mitä ? Vastahan minä sen hankin. Ei auta, meni viemäristä alas ja vaihdettiin mustherukkamehuun. Seuraavien Ranskantuliaisten kanssa pitää sitten olla vähän tarkempana ja vahtia ajan kulumista (niin kuin siihen nyt tässä tohinassa jotenkin kykenisi).

Wappumasariinit

pohja :
4dl erikoisvehnäjauhoja
ripaus suolaa
200g kylmää voita
1,5dl tomusokeria
1tl kardemummaa
1 kananmuna

Hiero kuivat aineet ja voi muruiksi. Sekoita joukkoon kananmuna nopeasti ja kääri taikina kelmuun ja pistä jääkaappiin kovettumaan, vaikka seuraavaan päivään.

Voitele metalliset masariinivuoat.

Kauli taikina ohueksi (n.3mm levyksi) ja nosta vuokien päälle. Paina kaulimella taikina siististi vuokien kokoisiksi levyiksi ja paina vuokiin.

täyte : (frangipaania on vain puolet alkuperäiseen reseptiin nähden, mutta teinkin niin pieniä masariineja, että määrällisesti sitä tarvittiin aika vähän per leivos - voit tuplata annoksen, jos teet isompia)
hilloa
75g pehmeää voita
1 pötkö eli 150g mantelimassaa
2 kananmunaa
kunnon loraus Marsalaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen.
Laita 1tl hilloa jokaisen masariinin pohjalle.
Vatkaa voi ja mantelimassa tasaiseksi massaksi. Lisää kananmunat yksi kerrallaan ja lopuksi Marsala.
Lusikoi täytettä leivosten pinnalle. Älä täytä vuokaa kokonaan.

Paista uunin keskitasolla 15-20min. Anna jäähtyä ja irrota varovasti vuoistaan.

kuorrutus :
3-4 dl tomusokeria
3-4rkl hattarajuomasiirappia tai viinimarjamehua tai sitruunamehua - tekijä makunsa mukaan.

Sekoita kuorrute notkeaksi ja lusikoi leivosten päälle. Anna kovettua ennen tarjoilua.