Kysynpä kuitenkin... Käykää ruksaamassa.

Tänä vuonna kurpitsalyhdyn pitää hymyillä. Isoveljet vaativat, ettei pikkuveljeä pelottaisi.

Lyhdyn lisäksi meillä tullaan tekemään synttäritarjoiluja kevyellä halloween-teemalla ja eilen oli päiväkodissa pieni merihirviö suloisen Toton sijasta. Oville en poikia päästä kerjäämään, vitsat viedään keväisin. Pyhäinpäivänä rauhoitutaan ainakin hetkeksi.

Halloween kirvoittaa monenlaisia ajatuksia. Toiset haluavat viettää perinteistä pyhäinpäivää, toiset bilettää zombiemeiningillä.

Mites teillä ? 

Tuolla kirjablogin puolella on oikein sivupalkissa ruksipaikka valittavana. Klikatkaapa tästä merkkaamaan omanne.

Aurinkoa! - Laventeli-kastanjakorput

Kun illat ovat yötä mustempia ja taivaalta ripsottaa vettä, tekee mieli maistella kesää. Laventeli vie minut vääjäämättä Etelä-Ranskaan lomatunnelmiin. Kesälläkin satoi vettä, mutta laventelissa maistuu silti aurinko.

Kaapista löytyi myös pussillinen kastanjajauhoja, joiden käyttöä olen miettinyt moneen kertaan. Kastanjaleipää tehdään pian, mutta nyt laitettiin osa jauhoista kekseihin. Toinen puoli jauhoista sitten tietysti spelttiä, taas...


Laventeli-kastanjakorput

150g manteleita rouhittuina
150g voita
2dl sokeria
0,5dl hunajaa
1 muna
3rkl laventelinkukkia kuivattuina (Voi laittaa vähemmänkin, jos ei pidä suht' voimakkaasta laventelinmausta.)
1-2 tl rouhittua vaniljaa
4,5dl spelttijauhoja (erikoishienoja)
2,5dl kastanjajauhoja
2tl leivinjauhetta
2 kourallista tummaa suklaata rouhittuna

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri ja hunaja vaaleaksi ja kuohkeaksi. Sekoita jauhot, vanilja, laventeli, suklaa ja leivinjauhe keskenään.

Sekoita voivaahtoon ensin kananmuna. Lisää sitten jauhot ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.

Tee taikinasta tankoja, jotka litistät leivinpaperille pellin päälle. Laita 200 asteiseen uunin 10-12min. Nosta hetkeksi jäähtymään ja leikkaa sitten poikittain siivuiksi. Laita takaisin uuniin vielä non 10min (voit vähän laskea lämpötilaa). Ota uunista ja anna jäähtyä ennen kuin laitat kannelliseen rasiaan säilöön.

Sienihalko

Minä en voi vastustaa kaikenlaisia vähän omituiselta kuulostavia kokeiluja. Kun i love me -messuilla silmiin osui kaljuja, halon näköisiä mötiköitä, niin pakkohan niitä oli ostaa kokeiltavaksi. Silmissä siintelivät siitakesienet 

1.päivä : Tästä lähdettiin. Muovi päältä pois ja kostutettuna jääkaappiin yöksi. Tosin sillä ei vielä saanut alkuja aikaiseksi, joten pistin halon vielä muovipussissa ulos sateiseen ilmaan toiseksi vuorokaudeksi. 

4. kokeilupäivä toi mukanaan oudon näköisiä kyhmyjä. Tulisiko niistä sieniä? 

5. päivä Sitten kun sienet pääsivät alkuun niin vauhti oli huima. Alkuja oli jo monta näkyvissä. 

7. päivä Viikon kuluttua kokeilun aloittamisesta piti jo ruveta miettimään reseptejä. 

8. päivä Ja tällaista sitten tehtiin tällä kertaa. Pannussa vaan sipulin, valkosipulin kera ja lopuksi päälle persiljasilppua. Sopii hyvin yhteen tällä kertaa kurpitsalla höystetyn spelttitton kanssa.

Täytyy sanoa, että kokeilu onnistui alun pienen epätoivon jälkeen yllättävänkin hyvin. Sieniä tuli ihan mukava määrä pannulle laitettavaksi. Seuraavaksi halko jätetään lepäämään ja kuivumaan pariksi viikoksi. Sitten pitäisi samalla metodilla tulla vielä sato numero kaksi.  

Oli siellä ruokaakin, mutta enimmäkseen näin kirjoja ja kirjailijoita ja kirjoja ja kirjabloggaajia ja kirjoja...

Se on sitten tämän syksyn messurupeamat takanapäin. Torstaina tuli kierreltyä messuilla enemmänkin ruoka mielessä, mutta lauantai ja sunnuntai oli pyhitetty kirjoille ja kirjailijoille.

Toki sitä pitää kirjabloggaajankin syödä aina välillä... Lauantai meni bloggaribrunssilla ja henkilöstölounaalla, mutta sunnuntaina sitten

Aamu alkoi mukavasti Wine Cornerissa kuplilla. Ihan perus Freixenet rosé, mutta siitä se päivä lähti käyntiin. Olikin ainoa lasillinen koko messujen aikana, kun autoileva bloggaaja ei edes uskaltautunut viinipuolelle.

Hengenravintoa oli kirjapuolella tarjolla ähkyyn saakka, mutta ei edes kirjabloggaaja elä pelkästään kirjailijoita kuuntelemalla (tai sitten syy on tämä toinen blogini.) Ruokaa siis piti saada taas aika pian lasillisen jälkeen...

Kaikkiaan ateriatarjonta oli Italiateemaisilla messuilla yllättävänkin raskasta. Pizzaa, makkaraa jne. oli tarjolla useammassakin kohdassa. Italialainen herkkulautanenkin kinkkuineen ja juustoineen tuntui vähän tuhdilta. Niinpä lounaaksi valikoituivatkin sitten itämaiset kasviskääryleet. Olikin hyvää, varsinkin tuo kastike vei kielen mennessään. (Mitäs siinä taas olikaan : palmusokeria, pähkinää, inkivääriä, valkosipulia, kalakastiketta, vähän chiliä, limeä.... pitää testata)

Jälkkäriksi sitten toisesta paikalla näkyvästä ruokarekasta (tosin tämä oli enemmänkin pieni pakettiauto) belgialaista vohvelia. Kerrankin oli annoksessa tarpeeksi kermavaahtoa ja kunnolla vaniljaa,

Muuten meni viikonlopun messuilu ihan kirjoiksi. Niitä ajatuksia voi lukea halutessaan lauantaista täältä tai sunnuntaista täältä.

Syyssoppaa sattumilla

Selleriä ja omenaa sopassa - ei yhtään hullumpaa. Päälle sitten messuilta mukaan tarttunutta chorizoa ja ruisnaksuja.

Selleri-omenasoppa

2 punasipulia
n.2 juuriselleriä (sellainen runsas kilo)
2 pienehköä omenaa
1 kanaliemi"hyytelö" siis sellainen hyytelömäinen kuutio + vettä
timjaminoksia
laakerinlehti

Sattumat päälle: chorizopaloja ja ruisnaksuja rapeaksi paistettuina eli kylmältä pannulta alkuun, pienessä öljytilkassa hitaasti kuumentaen
omenapaloja ja persiljaa

Kuori ja silppua sipulit ja kuullota niitä oliiviöljyssä kattilan pohjalla muutama minuutti. Kuori ja pilko selleri ja omenat ja heitä sekaan. Sekoita minuutin verran kattilassa ja lisää sitten liemikuutio ja vesi sekä yrtit. Anna poreilla sellerit kypsiksi eli noin 20min.

Ota laakerinlehti pois, sekä samoin timjaminoksat, jos laitoit ne kokonaisina. Sekoita sileäksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Jos olet oikein tarkka, voit vieä painella sihdin läpi. Minä en kotitarpeisiin viitsinyt.

Tarkista tarvitaanko vielä suolaa.

Messupäivä 1 : Ruokafokuksella

No niin, ensimmäinen messupäivä takana. Tänään keskityin pääasiassa Viini, ruoka & hyvä elämä -messuihin. Näin torstaina kun on yleensä vähemmän porukkaa ja siis helpompaa maistella herkkuja.

Tänä vuonna tuntuikin maisteltavaa olevan jotenkin enemmän kuin viime vuonna. En tiedä johtuiko se minusta ja torstain suhteellisen vähäisestä ruuhkasta, mutta jotenkin tuntui meno anteliaammalta.

Edelleenkin tosin olisi viinipuolella saanut olla enemmän myös ruokaa tarjolla. Tämä Suomen alkoholilainsäädäntö edistää näissä paikoissa vähän outoa juomakäyttäytymistä, kun viinien luokse pitää mennä nimenomaan JUOMAAN eikä maistelemaan erilaisia ruoka-viiniyhdistelmiä tai nauttimaan hyvästä ruoasta viinin kera. Tänään tosin olin autolla liikenteessä, joten jäivät viinit maistelematta ihan kokonaan. Kunhan pikaiseen kiepsautin alueen kautta.

Tässä muutama parhaiten mieleen jäänyt tuote, joista kyllä iso osa päätyi myöskin kassiin.

1. Suklaat! Fazer maistatti maissilla maustettua tummaa suklaata sekä kardemummalla ja kahvilla maustettua tummaa suklaata. Molemmat tosi herkullisia. Lindtillä oli ihanaa pistaasisuklaata ja Leonidas maistatti kahvisuklaata. Nam,nam, nam... hyvän suklaakierroksen saa aikaiseksi :-) Italialaisiakin namuja oli tarjolla.
2. Suomalaiset ruisnaksut. Varsinkin Ruislandian ruisnapit ovat herkullisia ja niitä tulikin tuossa naposteltua erinäisiä Sillankorvan valkosipulisen yrttijuuston kanssa.
3. Valkosipulinmakua päätyi kassiin myös Karhunlaukan muodossa. Kyseessähän on tietysti yrtti, jolla saa maun ilman hajua. 
4. Lisäksi messujen Italia-teeman mukaisesti oli tarjolla Parmesaania ja muita italiaisia juustoja useammassakin kohdassa, ja ilmakuivattua Parmankinkkua, ja salamia jne... Minä tosin nappasin mukaani juustojen lisäksi tulista Chorizoa, joka on pikemminkin Espanjan suunnalta. 
5. Tulista on myös ostamani savustettu chipotle-tabasco. Sitä pistetään vielä moneen kastikkeeseen ja pataan (tai pizzan päälle!) 

Siinä ne pikaisimmat tärpit, joita kannatta pitää silmällä messuilla kierrellessä. 

Kirjamessujen puolella kävin kuuntelemassa hetken Milja Kauniston jutustelua Olavinsa seikkailuista ja niiden jatkosta (trilogian kolmatta osaa odotellessa!). Lopuksi hän totesi ranskalaisen kotikylänsä tunnelmaan pääsevän helposti myös herkuttelun kautta. Lautaselle vain Roquefort-sinihomejuustoa ja lasiin hyvää, tuhtia punaviiniä... Eipä kuulosta yhtään hullummalta kylältä. 

Syksyistä ihanuutta

Vaikka kuva näyttääkin jo ihan jouluiselta (johtuu noista punaisista omenista), oli tarkoituksena jutustella syksyn ihanuudesta. Niistä leimuavista väreistä pihalla ja puistoissa, kynttilänvalosta ja takkatulesta pimeinä iltoina, raikkaista tuulen tuulahduksista tai kasvoille iskevästä sateesta, hytinää aiheuttavasta kylmyydestä, kuorrutetuista kurahousuista...

No, ehkä syksyssä ei kaikki olekaan niin ihanaa, mutta on se silti yksi neljästä lempivuodenajastani!

Omenat tietysti ovat yksi syksyn parhaista jutuista. Tällä kertaa hedelmäkulhossa oli myös tummumassa pari banaania. Arvannette, mitä tästä kakusta löytyy?
Juu, niitä ja spelttiä.

Omena-bananaani-saksanpähkinäkakku

100g voita sulatettuna
2 kypsää banaania
100g sokeria
3 omenaa kuutioina (kotimaiset kuorineen!)
1rkl vaahterasiirappia
muutama kierros vaniljamyllystä tai 1tl vaniljasokeria
1 kananmuna
150g puolikarkeita spelttijauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl soodaa
pari kourallista rouhittuja saksanpähkinöitä

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Muussaa banaanit ja sekoita joukkoon voi ja sokeri. Lisää omenakuutiot, siirappi ja kananmuna. Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda ja vanilja keskenään ja lisää taikinaan. Lisää lopuksi rouhitut pähkinät varovasti sekoittaen.

Laita leipävuokaan leivinpaperia pohjalle ja reunoille ja kaada taikina vuokaan. Paista uunissa noin 45min. Jäähdytä hetki vuoassa ja sitten ritilällä kylmäksi.

Jotain lämmintä ja mausteista

Ei siellä ulkona nyt niin kamalan kylmä ole, mutta kosteaa ja vaatteista viis veisaava, läpitunkeva tuulenvire. Kyseessä ei siis ole kunnollinen tuuli, Tämä ei saa edes lehtiä kahisemaan, mutta silti tuntui iholla asti. Ruoaksi siis jotain lämmintä kiitos, ja mausteista.

Pari numeroa vanhassa Delicious-lehdessä oli Setsuanin munakoisoksi nimetty resepti. Kerkesin jo harmittelemaan, kun en edelleenkään ole kyseisen maakunnan pippuria saanut kotiin hankittua. Sitten luin reseptin, eikä siinä sellaista edes tarvittu. Ilmeisesti resepti vain pohjautuu paikalliseen vitsikkääseen ohjeeseen, jonka nimi on Setsuanin kalaa, vaikkei ruoasta kalaa löydä hakemallakaan. Siinä vaan kuulemma käytetään paikallisesti kalaruoissa yleensä suosittuja mausteita.

Oli miten oli, hyvää tuli, ja lämmitti mukavasti. Alla taas niin kuin meillä tehtiin eli vielä varmaan alkuperäisestä vähän kaukaisempi versio, mutta kun en sitä ole koskaan maistanut niin antaa mennä vaan.

Setsuanin munakoiso Espoolaiseen tapaan
(2 aikuista)

2 munakoisoa
oliiviöljyä
muutama valkosipunlinkynsi
rypsiöljyä
puolikas iso tai 1 pieni punasipuli
1rkl raastettua inkivääriä
pakastettua chiliä raastettuna noin 1/3 chili (maistelkaa makunne mukaan ja chilinne voimakkuuden mukaan)
1tl seesamiöljyä
2rkl soijakastiketta
2rkl tomaattipyreetä
1rkl sokeria
seesaminsiemeniä (paahdettuina) ja persiljaa (tai korianteria) koristeeksi

riisiä seuraksi

Halkaise munakoisot pitkittäin. Vedä muutama viilto ja laita niihin valkosipulin siivu kuhunkin. Valuta päälle oliiviöljyä ja laita uunivuoassa 200-asteiseen uuniin noin 40 minuutiksi. Anna jäähtyä.

Leikkaa munakoisot siivuiksi.

Kuullota silputtua sipulia, valkosipulia, inkivääriä ja chiliä muutama minuutti. Lisää munakoisopalat, seesamiöljy, soija, tomaattipyree ja sokeri.

Minä halusin nämä vähän tällaisina paistettuina tällä kertaa, mutta toinen vaihtoehto olisi lisätä noin 1,5dl vettä ja antaa poreilla hiljalleen, kunnes vesi on haihtunut ja tuloksena kiiltävä munakoisoseos.

Laita tarjolle riisin kera ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja persiljaa. Korianteri tietysti olisi tyyliin sopivampaa, mutta kun ei naapurikaupassa ollut ja pihalta lötyy vielä persiljaa.

Ohjeen mukaan tätä voisi syödä ihan kylmänäkin, vaikka seuraavan päivän lounaana, mutta meillä ei kyllä jäänyt murustakaan aikuisten jäljiltä. Lapsille ei edes yritetty, kun munakoiso tuntuu tällä hetkellä tuottavan epämukavia väristyksiä perheen nuorisolle.

Harissajugurttia lammaslihapullilla

Siis yleensähän jugurttikastike on se lisuke, mutta minun täyty myöntää, että tuota tuli ahnehdittua isompikin kasa lautaselle.
Harissaa voisi toki laittaa tomaattikastikkeeseenkin mausteeksi, mutta näin oli vähän helpompi säätää tuota tulisuutta lasten lautasilla.
Niin, ja mukana oli sitten vielä riisiäkin.

Lammaslihapullat, tomaattikastike ja harissajugurtti

500g lampaan jauhelihaa
suolaa, pippuria
1tl savustettua paprikajauhetta
0,5tl jeeraa

oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
3 valkosipulinkynttä murskattuina
1prk tomaattimurskaa
1tl murskattuja korianterinsiemeniä
muutamasta timjaminoksasta riivityt lehdet
suolaa & pippuria
0,5rkl sokeria
1rkl punaviinietikkaa

Jugurttia ja harissatahnaa purkista yhteen sekoitettuina kastikkeeksi.  Korianterinlehtiä mausteeksi ja koristeeksi.

Harissa on Pohjois-Afrikassa paljon käytettyä chilitahnaa, josta löytyy merkin mukaan erilaisia mausteita, kuten kuminaa, valkosipulia, korianteria jne... . Joissain on jopa ruusuvettä mausteena. Tahnan voi toki tehdä ihan itsekin, mutta mille on kelvannut kaupan versiokin ihan hyvin.

Lihapullat
Anna jauhelihan lämmetä huoneenlämpöiseksi, mausta ja muotoile pieniksi lihapulliksi öljyttyyn uunipannuun kypsymään. Uuni 200 astetta ja kypsymisaika riippuu lihapullien koosta. Tuollaiset aika pienet kypsyivät noin 20minuutissa. Voi toki paistaa pannullakin tai kypsentää tuossa tomaattikastikkeessa.

Tomaattikastike
Kuullota sipuli pannulla öljyssä ja lisää valkosipuli, tomaattimurska, korianterinsiemenet, timjami, suolaa ja pippuria. Anna poreilla hiljalleen puolisen tuntia. Lisää sokeria ja sekoita. Maista ja mausta. Kaada lopuksi joukkoon loraus punaviinietikkaa ja tarjoile.

Lisukkeeksi voit keittää riisiä pakkauksen ohjeen mukaan.

Lippuja messuille ja ruoanystävän kirjamessuvinkit

Jos tämän viikonlopun i love me -messujen jälkeen jäi vielä messunälkää, niin ensi viikolla voi suunnata Helsingin Messukeskukseen Kirjamessuille. Samalla voi vierailla myös Viini, ruoka & hyvä elämä -messuilla tai Musiikkimessuilla.

Kirjamessuilla on mielenkiintoisia juttuja myös ruoasta kiinnostuneille. Näytöskeittiössä nimittäin tutustutaan useampaankin mielenkiintoiseen keittokirjaan ja niiden tekijöihin :

TO : Keittiössä mm. Verna  Kaunisto-Feodorow ja Reseptien aarteet. Ihania perinteitä ja hyvää ruokaa.
PE: Ruokabloggaajien ihania kirjoja kuten Mari Moilasen "Sitä parempi soppa-mitä yhdessä kokataan" ja Aniko Lehtisen "Yks olut!"
LA: Ihana Baking Instinct ja Eleanora von Smöör tarjoavat makeaa ja makeampaa. Tom Björck ja Matti Wikberg puolestaan ovat tehneet kirjan Gaijin-ravintolan ystäville.
SU: Minua ainakin kiinnostaa erityisesti Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan Sieniä & Ihmisiä, jonka Glorian ruoka&viini -lehti valitsi vuoden keittokirjaksi

Olen itse Kirjamessuilla mukana mm. Anna-Leena Härkösen "Kaikki oikein"-kirjan lukupiirissä ja sain sen johdosta Helsingin Messukeskuksesta lippuja jaettavaksi lukijoille. Tarjolla olisi siis 4 lippua, jotka menevät nopeimmin tähän postaukseen kommentoiville.

Halutessasi lipun toimi siis seuraavasti :

1. Ilmoittaudu blogin lukijaksi (tai jos jo olet sellainen, niin hyppää suoraan seuraavaan vaiheeseen) Voit myös halutessasi käydä tykkäämässä FB-sivustani. 
2. Kirjoita kommentti tähän postaukseen ja kerro kommentissasi haluatko 1 vai 2 lippua
3. Kun olen varmistanut liput niin pistä osoitteesi sähköpostilla vuo-cho@hotmail.com lippujen lähettämistä varten 

Nähdään Kirjamessuilla!

EDIT : Liput loppuivat jo, mutta toivottavasti törmäillään silti!

Sponssi: Liput jaettavaksi Helsingin Messukeskukselta