Näytetään tekstit, joissa on tunniste Halloween. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Halloween. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kurpitsalyhty ja sisälmykset käyttöön

Kurpitsalyhty on jokavuotinen tehtävä, jonka olen onnistuneesti delegoinut isännälle. Työnjako on selvä. Minä hankin kurpitsan, isäntä kaivertaa ja sitten minulle palautuu kulhollinen kurpitsaa, joka pitää käyttää johonkin.

Tänä vuonna kurpitsalyhty tehtiin silmälläpitäen kuopuksen halloweenjuhlia. Muistattehan sen pienen pojan, joka pelästyi monsterikakkua niin, että unohti koko halloweenin? No, sitä muistinmenetystä kesti tasan kaksi päivää. Sitten voitiin kutsua kaverit bilettämään.

Kakusta viisastuneena jätin pelottavimmat aiheet pois. Niinpä lepakkoleipien ketsuppisilmät herättivätkin pojissa lähinnä hilpeyttä ja muffinssien kummitustaloteema tipahti tarjoilulautaselle samalla kuin paperiset koristeetkin.

Yhdessä kohtaa jouduin vähän vetämään takaisin. Kurkkusiivut ja kirsikkatomaatit oli leikattu sahalaitaisiksi ja tarjoillessa keksin nimittää ne nopeasti vampyyrinhampaiksi.

Kysymys:" Miksi noi toiset on tollaisia keltasia?" (tomaatit)
Hätäluikuri "No, kun ne vampyyrit eivät ole pesseet hampaitaan ja ne ovat muuttuneet keltaisiksi. Ei sitä turhaan äidit käske hammasharjaa käyttämään" 
Pojat:"Yääääkkk...." ja katseet kääntyivät pois kasvislautasesta. 
Korjausliike:"Hei, eikun nää on oikeesti vaan kurkkua ja tomaattia - ne on vaan nimitetty!" 

Lautanen tyhjeni. 


Juhlat olivat muuten oikein onnistuneet. On aivan mahtavaa, miten pienistä asioista viisivuotiaat ovat innoissaan. Tarinakuutiot, fluotikut (Heureka-kaupasta) ja "kuumaa-kylmää" aarteenetsintä suklaakolikoista saivat mahdottoman hyvän vastaanoton. Luullakseni kaikille jäi hyvä mieli (ja halu pestä hampaat...)

Se kurpitsa vielä

Se alun kurpitsa muuten ei ihan uponnut kokonaan noihin muffinsseihin, vaikka niitä ison satsin teinkin. (Reseptinä vanha tuttu). Lisäksi tein vielä kurpitsapiirakan ja loput vain keitin ja soseutin sauvasekoittimella keitonpohjaksi.

Tässä siis vielä ohje varsin makoisaan kurpitsapiirakkaan.

Kurpitsapiirakan pohjaksi vaikka tällainen murotaikina:
200g voita
100g ruskeaa sokeria
280g (runsas 4dl) vehnäjauhoja
0,5tl leivinjauhetta
1 kananmuna

Hiero huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon kuivat aineet ja lopuksi kananmuna. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi.
Kauli taikina levyksi ja nosta voideltuun piirakkavuokaan (26cm halkaisija)
tai leikkaa ohuita siivuja ja painele ne vuoan pohjalle.

Paista 200 asteessa vajaat kymmenen minuuttia


Kurpitsapiirakan täyte

noni puoli kiloa kurpitsaa palasiksi leikattuna (vaikka sitten kurpitsalyhdyn sisusta)
3dl ruokosokeria (tai muuta ruskeaa sokeria)
3 kananmunaa
1,5dl maitoa (tai kermaa)
vajaa desi appelsiinimehua
kanelia, inkivääriä (jauhetta) ja muita jouluisia mausteita maun mukaan

Laita kattilan pohjalle pieni tilkka vettä, kurpitsa ja puolet sokerista. Kiehuta hiljalleen, kunnes kurpitsa pehmenee ja soseutuu. Lopuksi kannattaa muistaa surrata sauvasekoittimella kurpitsa sileäksi, vaikka kyllä se hyvältä maistui tämä vaihe unohtuneenakin...

Sekoita loput täytteen ainekset kurpitsaseoksen joukkoon ja kaada se piirakkapohjan päälle.

Kypsennä 160 asteisessa uunissa vajaan tunnin verran.

Tarjoile vaniljalla maustetun kermavaahdon kera.

·         


torstai 20. lokakuuta 2016

"Niin pelottava, ettei voi olla hyvää"



Suklaapunajuurikakkumonsteri - jo pelkkä nimi on aika pelottava. 

Meillä on yksi viisivuotias pieni poika, joka on koko lokakuun ajan hokenut "Halloween, monsterit, vampyyrit, bileet, lepakot, halloween, monsterit, vampyyrit, bileet, lepakot jne..." Sitten ovelle tuli partiolaisten joulukalenterin (!) myyjä. Äiti osti yhden ja sen jälkeen vaihtui hokema : 
"Joulukalenteri, kuvia. legoja suklaata, joulukalenteri..." 

Ihan vain palauttaakseni ajatukset (ja hokemat) enemmän ajankohtaan sopiviksi (kuka kestää joulukalenterin luukkukinuamista koko marraskuun?) tein sitten kakun ja koristelin sen kaapista löytyneillä tarvikkeilla monsteriksi. 

Illalla näytin pojalle kakkua ja kysyin haluaako maistiaisia: 

"En halua. Se on niin pelottava, ettei voi olla hyvää"- kuului tuomio. 

No, ainakin hokemat ovat toistaiseksi kaikki loppuneet (ja kakkukin kelpasi, kun pisti pelkän palan ilman koristeita lautaselle...) 


Esikoisellekin kakku osoittautui ylenmääräisen pelottavaksi, mutta hänen kohdallaan kauhua aiheutti sisältö. Poika nimittäin muistaa vielä taannoiset suklaamuffinssit, joissa myös oli punajuurta ja jotka maistuiva, no punajuurille... En tainnut oikein syödä niitä minäkään. 

Nyt silmiini osui kuitenkin Leivotaan-lehden resepti ja koin valaistumisen. Jos punajuuret kypsentää ennen taikinaan laittamista, pyöristyy niiden maku jo valmiiksi makeammaksi ja samalla ne ovat varmasti tarpeeksi pehmeitä kadotakseen kakkuun. (Esikoinen tosin väitti saaneensa kakusta punajuurenpalasia - ei pidä paikkaansa. Kaikki minulle siirretyt palat olivat vain muuta osaa enemmän punaiseksi värjäytynyttä kakkua) 

Minulle tuo on maistunut ja keskimmäinenkin on syönyt tyytyväisenä todennäköisesti yli oman lakisääteisen osuutensa. 

Punajuurisuklaakakku 

Ihan ensimmäiseksi kuorin 3 punajuurta, leikkelin palasiksi ja kypsensin 200 asteessa 40min folioon käärittynä ja suolalla ja balsamicolla maustettuina. 
Sitten heitin ne tehosekoittimeen ja annoin surrata.

2,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta 
1/2tl suolaa
2dl kaakaojauhetta
2dl sokeria
3 kananmunaa
punajuuret 
2 dl rypsiöljyä

Kun punajuurimössö on vähän jäähtynyt, sekoitetaan siihen kananmunat ja öljy. Annetaan taas surrata hetki tasaiseksi. 
Toisessa kulhossa sekoitetaan kuivat aineet ja sekoitetaan surraten sitten ne punajuurimössöön. 

Minä kypsensin kakun 20cm halkaisijan silikonivuoassa, jonka olin vuorannut leivinpaperilla. 200 asteessa 55 minuuttia Kapeammassa vuoassa saa korkeamman kakun - fysiikan lakeja kai sekin. 
Uunista otetun kakun annetaan jäähtyä. 

Kuorrutteeksi sitten pari desiä kermaa ja runsaat 200g tummaa suklaata. Eli kerma kuumaksi (ei kiehuteta) ja kaadetaan tumman suklaan päälle. Hetken päästä sekoitetaan tasaiseksi ja kun on hieman jäähtynyt, levitetään kakun päälle. 

Koristeita voi tietysti sitten tehdä melkein mistä vaan. 
Kuivatusta aprikoosista sai leikattua nenän ja hampaat, valkosuklaanapeista suun hampaita ja silmät nyt sattuivat löytymään tämän äidin halloweenvarastosta... 

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Vuoden viimeiset synttärit


Ne vietettiin tänään. Tämän vuoden viimeiset synttärit. Nyt sitten saadaan rauhassa keskittyä loppuvuoden juhlintaan. Joulukin sieltä tulee ennen kuin kerkiää huomata.

Tänään mentiin vielä oranssilla, varsikin kun sain ihanan teemaan liittyvän kukka-asetelmankin.
Kakku oli suklaata. Esikoisesta siis oli kyse. Ei ole poika 12 vuoteen kertaakaan muuta kakkua pyytänyt, siis niinä vuosina, kun kysymyksen on ymmärtänyt ja osannut jo vastata. Mikäs siinä. Suklaa kelpaa aina.

Aivot tehtiin juustokakusta. Valion valkosuklaa-limerahka ei ole yhtään hullumpi tuote, varsinkaan mascarponeen sekoitettuna.

Mummi toi lusikkaleivät (kuinkas muuten). Meillä taitaa olla lusikkaleipäriippuvuus jo geeneissä. Testasin myös jonkinlaista Red Velvet -kakkua, muttei siitä sitten sen enempää. Ihan syötävää se toki oli, muttei mitenkään erityisesti huomionarvoista. Parasta kakussa olivat juustokreemi kuorrutuksena ja puolukka-curd sisällä täytteessä.

Kakun koristelu meni Halloween-marengeilla. Helppoa!
Kynttilöiksi kerättiin keittiöstä löytyvät aiempien vuosien jämät ja aivokakku näyttikin lähinnä siililtä puhallusvaiheessa.
Suolaista ei kahvipöydässä näkynyt. Soppasynttäreillä nautittiin soppaa (Jambalayaa Sopat! -kirjan ohjeella ja kurpitsa-porkkana-bataatti). Kevyehkön ruoan jälkeen olikin sitten hyvä keskittyä makeisiin herkkuihin.

Kiitokset kaikille vieraille! Oli kivaa!


Synttärien suklaakakku

0,5dl kuumaa vettä
0,5dl kaakaojauhetta (tummaa ja leivontaan tarkoitettua)
225g voita huoneenlämpöisenä
vajaat 3dl sokeria
4 kananmunaa
3 1/4 dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta

Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Sekoita kaakaojauhe ja kuuma vesi. Lisää joukkoon muut ainekset ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Jaa taikina kahteen vuokaan (halkaisijaltaan 20cm). Minä käytän silikonisia, joten olin vain laittanut pohjalle leivinpaperia. Muut vuoat kannattanee voidella ja jauhottaa.

Paista uunissa noin 25min.

Kuorrutus :
Sulata 50g tummaa suklaata, 100g vadelmasuklaata (Fazer), 50g voita ja vajaa desi maitoa.
Sekoita tasaiseksi ja anna hetki jäähtyä.
Vatkaa joukkoon 250g tomusokeria ja paketti (200g) tuorejuustoa. Vatkaa kuohkeaksi.

Laske ensimmäinen kakku tarjoiluastiaan ja levitä päälle kuorrutetta. Laita toinen kakku päälle ja levitä ylimmäksi loput kuorrutteesta.
Koristele haluamallasi tavalla.

Pohjana murskattuja Domino-kesksejä, aivoina juustokakku

perjantai 31. lokakuuta 2014

Kysynpä kuitenkin... Käykää ruksaamassa.



Tänä vuonna kurpitsalyhdyn pitää hymyillä. Isoveljet vaativat, ettei pikkuveljeä pelottaisi.

Lyhdyn lisäksi meillä tullaan tekemään synttäritarjoiluja kevyellä halloween-teemalla ja eilen oli päiväkodissa pieni merihirviö suloisen Toton sijasta. Oville en poikia päästä kerjäämään, vitsat viedään keväisin. Pyhäinpäivänä rauhoitutaan ainakin hetkeksi.

Halloween kirvoittaa monenlaisia ajatuksia. Toiset haluavat viettää perinteistä pyhäinpäivää, toiset bilettää zombiemeiningillä.

Mites teillä ? 

Tuolla kirjablogin puolella on oikein sivupalkissa ruksipaikka valittavana. Klikatkaapa tästä merkkaamaan omanne.