Gluteenitonta, maidotonta ja ilman kananmunia - mistä inspiraatio?

Meillä on tuuria siinä mielessä, että lapsilla ei ole mitään ruoka-aineallergioita. Se ei toki tarkoita sitä, etteikö kavereiden kylään tullessa aina välillä pitäisi miettiä pöytäänlaitettavaa milloin mitäkin ruoka-ainetta välttäen. Tunnistan siis haasteen ja tunnen myötätuntoa niitä perheitä kohtaan, joissa välttely on jokapäiväistä. On ihan tarpeeksi haastavaa keksiä pöytään laitettavaa joka päivä muutenkin, joten uskon kaikkien inspiraationlähteiden ilahduttavan rajoituksien kanssa painivia.

Emmi-Liia Sjöholm : Koko perheen kattaus 
Luettavaksi ja kokattavaksi kustantajalta 


Tässä kirjassa kaikki reseptit ovat gluteenittomia, maidottomia ja ilman kananmunia. Kyseessä ovat Suomessa yleisimmin esiintyvät allergiat lapsilla, joten tarvetta lienee useammassakin perheessä. Pidin kirjan filosofiasta erityisesti siitä, että tarkoituksena ei ollut keksiä uusia ja ihmeellisiä raaka-aineita, joilla korvata perinteisiä reseptejä, vaan käyttää helposti löydettäviä aineksia hyvään ja herkulliseen ruoanlaittoon.

Silti, kirjasta löytyvät pannukakut ja letut, vaikka minusta nuo pannukakut varsinkin muistuttivat enemmän kasvispihvejä kuin esikuvaansa. Tosin mm. bataattipannarit ja tölkkipavuista tehty perusohje vaikuttavat sen verran herkullisilta, että ne menevät meillä kokeiluun ihan lisukeruokina. Samoin energiapallerot vaikuttivat ihanilta  ja kirjasta löytyy monia muitakin mielenkiintoisia reseptejä ja ihan tällaiselle ei-allergiaperheellekin. Varsinaiselle kohderyhmälle tämä lienee taivaanlahja juuri niinä päivinä, kun pitäisi keksiä jotain, mutta inspiraatio antaa odottaa itseään.

Onhan kirjassa tietysti vähän oudompiakin aineksia käytetty, psyllium ei vielä ole tehnyt ensi visiittiään keittössämme ja riisijauhotkin ovat vielä kokeilematta. Näitäkin kuitenkin löytyy yleisesti marketeista eli mistään erikoiskauppatuotteista ei ole kysymys. Enemmän ehkä on kyse uudenlaisesta katsantotavasta aineksiin: "Mitä kaikkea voisi tehdä vähän eri tavalla?"

Kokeiltavaksi meillä valikoitui kookosvaahto. Jälkiruokana tai leivonnaisten lisukkeena tämä on varsin oiva vaahto, vaikka toki vaatii kookoksen mausta pitämisen. Sitä kun ei oikein kunnolla saa peitettyä edes suuremmalla määrällä sokeria. Meillä tämä ei ollut ongelma kuin ehkä esikoisen kohdalla ja itse suorastaan rakastan kookosta.

Tämä on myös huikean yksinkertainen ja helppo resepti. Käytännössä vain otetaan kookosmaitopurkista se kova massa (eli kookoskerma), laitetaan joukkoon reippaasti sokeria ja sitruunankuorta (minä lisäsin vielä vaniljasokeria) ja sitten vaan vedetään sähkövatkaimella vaahdoksi. Voilà, herkku on valmis! Ja vinkkinä niille, joiden ei tarvitse vältellä sitä kananmunaa, että oli muuten huikean hyvää pavlovan päällä ja pannulla karamelisoitu ananas ja suklaa sopivat oikein mainiosti.

Tähän loppuun ihan uteliaisuudesta keräsin meillä viime aikoina tehtyjä ruokia, joissa ei ole kananmunaa, vehnää eikä maitoa. Kyllä niitä jonkin verran löytyi, vaikka makeiden herkkujen osalta jouduin menemään aika kauassa taaksepäin ajassa edes maidottoman version löytymiseksi... .

Pääruokia löytyi ihan viime ajoilta hyvin
Broileripallerot 
Lämpimät lohinuudelit
Pihvisalaatti
papu-tonnikalapannu
linssikeitto 


Jälkiruokia ja leivonnaisia - tämä oli vaikeaa
Sydänsuklaat... kunhan suklaana on vain tummaa suklaata, makuaineeksi vaikka kandeerattua appelsiininkuorta
Hedelmät tietysti yleensäkin ovat hyviä, vaikka sitten vaniljasokerilla maustettuna ja vähän rommilla flambeerattuina (kookoskermalla saa tosiaan kermavaahdot korvattua)
Klementiinikakusta löytyy kananmunia, mutta ilman maitoa ja vehnäjauhoja

Sairastuvan kostea klementiinikakku

Röörit tukossa ja ylimääräistä jyskytystä... Ei, emme soita putkimiehelle vaan äiti kömpii pehkuihin ja vetää buranaa. Kuopuskin on kuumeessa ja tiedossa todennäköisesti viikko aikataulusovituksia ja kröhivää jälkikasvua. Pah. Tuplapah, kun nyt olisi jopa hiukan valkoistakin ulkona. Jäivät pulkkamäet tänä viikonloppuna perjantai-iltaan. 

Klementiinikakun piti päätyä koulun markkinoille myytäväksi. Sitten totesin, että kaupanpäällisenä tuleva räkätauti ei varmaan ostajia kuitenkaan kiinnostaisi. Kakku jäi siis kotiväelle. Sinänsä harmi. Yleensä markkinoilla kysellään kovasti maidottomia ja vehnättömiä leivonnaisia ja tässä olisi vastaus kumpaankin. Itse asiassa kakussa ei ole edes mitään lisättyä rasvaa (paitsi mitä nyt mantelijauhoista luontaisesti tulee). Klementiinit ja kardemumma tekevät kakusta juuri sopivan tähän melkein joulunaikaan. 

Niin, ja se on aika hyvää... 


Kostea klementiinikakku

Ota kolme tai neljä klementiiniä. Pese ne ja laita pariksi tunniksi poreilemaan veteen kypsymään. Valuta ja anna jäähtyä hieman. Poista siemenet ja miksaa nopeasti kuorineen päivineen sileäksi massaksi. 

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. 

Sekoita keskenään 2,5dl sokeria, n.4dl mantelijauhetta, 1rkl kardemummaa ja 1tl leivinjauhetta. Sekoita klementiinimassaan 6 kananmunaa, 2tl vaniljauutetta ja sekoita nopeasti taikinaksi kuivien aineiden kanssa. 

Kaada ruokaöljyllä voideltuun vuokaan, jonka pohjalle olet laittanut leivinpaperiympyrän. Minä käytin 20cm halkaisijalla olevaa silikonivuokaa. 

Kypsennä uunissa 50-60min. 

Pistele kakkuun reikiä coctailtikulla ja valuta päälle klementiinisiirappia. (2 klementiinin mehu + vajaa desi sokeria kiehautettuna muutaman minuutin ajan kanelitangon kanssa). 

Halutessasi voit myös kuorruttaa kakun sekoittamalla 1 klementiinin mehuun tomusokeria, kunnes saat haluamasi paksuisen massan. Levitä kakulle. 

Ruusu-pistaasikakkua teki mieli jo jonkin aikaa

Eikä siinä sitten muu auttanut. Leivottava se oli.

Tosin pitää (taas) todeta, että perjantai-illan leipomissessio väsyneenä ei ole ehkä maailman paras idea. Tein jotain toisin kuin yleensä ja kakun pinta oli aiempaa kovempi. No, se ei makua haitannut ja siirapillahan tuo pehmenee... Syykin taisi itse asiassa olla enemmänkin vuokavaihdossa (tein silikonisessa tällä kertaa) kuin itse reseptissä. On tuo sentään sen verran helppo sekoittaa.

Alkuperäinen resepti Rachel Allenin kirjasta Bake, mutta ainahan nuo tuppaavat vähän käytössä elämään.

Ruusu-pistaasikakku

3,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
75g mantelijauhetta (arvioituna 100g pussista)
runsas 1 dl sokeria
3 kananmunaa
1rkl hunajaa
2,5dl jugurttia
1,5dl rypsiöljyä
1 limen kuori raastettuna
(kourallinen pistaaseja pilkottuna)

siirappiin :
1,5dl vettä
runsas 1 dl sokeria
1 limen  mehu
1-2 rkl ruusuvettä

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen ja vuoraa kakkuvuoka leivinpaperilla.

Sekoita mantelijauhe, jauhot, leivinjauhe, suola ja sokeri kulhossa. Mielellään siivilän kautta ilmavuuden lisäämiseksi.
Sekoita toisessa kulhossa munat, hunaja, jgurtti, öljy ja limen kuoriraaste. Kaada nesteet kuiviin aineisiin ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Lisää halutessasi pistaasipaloja sattumiksi.

Kaada kakkuvuokaan ja kypsennä vajaat 50min (siis kunnes tikkutesti on puhdas :-)

Kakun ollessaunissa sekoita sokeri ja vesi pienessä kattilassa ja anna kiehua kasaan (noin puolet pienemmäksi). Lisää lime mehu ja kiehauta vielä pari minuuttia. Nosta pois hellalta ja lisää ruusuvesi. Jäähdytä haaleaksi.

Nosta kakku pois uunista ja pistele tikulla reikiä joka puolelle. Valuta siirappi joka puolella ja anna maustua vähän aikaa (ainakin tunti).

Koristele pistaasipähkinöillä, ruusunlehdillä jne. Tarjoile kermavaahdon, jugurtin tai tuoreiden marjojen kanssa.

Äiti opetteli matikkaa munattomilla ja maidottomilla kaakaomuffinsseilla

Tämä on tosi outo muffinssiohje. Siksi sitä ei pidäkään kokeilla väsyneenä, kuten karvaasti koin aamulla. Tokkuraisena eivät mittojen muunnokset millilitroista desilitroiksi oikein suju - puolesta desistä tuli puoli litraa ja öljyä vielä kaiken lisäksi. Suoraa tietä bioroskikseen...  Ei kerrota meidän kolmasluokkalaiselle, joka näitä juuri koulussa opetteli. Menisi äidin maine. 

Ihan kaikkea syytä en niskoilleni ota, sillä muuten aivan fantastisen hyvässä kirjassa oli käynyt sellainen virhe, että ohjeessa tarvittava vesi oli pudonnut pois aineslistalta. Se luki kyllä itse ohjeessa, mutta kuka sitä nyt aamulla joka riviä tulisi lukeneeksi? 

Kaakomuffinssin ohje siis on sekä munaton että maidoton, eikä siinä ole leivinjauhetta vaan ruokasoodaa. Oli ihan pakko kokeilla, toimiiko. No, toimii. Ihanan pehmä, tumma muffinssi. 

Tuo kuvan keltainen mössö puolestaan on eilen tekemääni raparpericurdia. Lykkäsin uuniin mennessä ruokalusikallisen jokaiseen muffinssiin ihan vain testatakseni. Toimii sekin. Vaikka ensi kerralla taidan laittaa enemmän väliin kuin päälle... Kreemin tekemisessä oli omat haasteensa, joten palataan siihen tässä kesän aikana vielä uudestaan. 

Munattomat ja maidottomat kaakaomuffinssit (raparperikreemillä) 

2,5dl jauhoja
1,5dl sokeria
2rkl kaakaojauhetta
0,5tl ruokasoodaa
0,5dl ruokaöljyä
1rkl valkoviinietikkaa
vajaat 1,5dl vettä
vaniljaa myllystä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita nesteet keskenään. Sekoita kaikki keskenään tasaiseksi taikinaksi. Onnistuu helpoiten jollain sähköisellä.

Lusikoi muffinssivuokiin (11-12kpl).

Lisää halutessasi jokaiseen ruokalusikallinene dellisenä päivänä tehtyä raparperikreemiä (2 kananmunaa + 1 keltuainen, 1 rapaperi, 2dl sokeria, 75g voita ).

Paista 170 asteessa n.20min.