Uudenvuodenaattona Copycat oli kiireinen

Minulla on ollut tapana laittaa uudenvuodenaaton menu näytille blogiin. Nyt vähän arveluttaa. Joulumatkan jälkeen nimittäin meitä kaikkia vähän väsytti ja menusuunnittelukin jäi aattoa edeltävään iltaan. Hyvää tuli, ei siinä mitään, mutta Copycatilla oli vauhti päällä niin omien vanhojen reseptien kuin myös mm. Pullahiiren jätskikakun osalta. Tosin unohdin ostaa Pätkikset kaupassa käydessäni, mutta toimi varsin hyvin kaapista löytyneen Nutellankin avulla...

Aaton herkuttelu siis oli varsin epämuodollista. Alkuruoka syötiin kolmelta iltapäivällä (ei ehditty/jaksettu lounasta, kun aamulla syötiin englantilainen aamiainen...), välissä lapset mussuttivat sipsejä, pääruoka oli seitsemältä ja jäätelökakkua syötiin sitten vielä vähän myöhemmin... Tämä rytmi sopi meille tänä vuonna ja vietimme rentouttavan uudenvuoden perheen parissa.

Uudenvuoden menu 

Salaattikupit possu-katkaraputäytteellä 

Itämainen kaali-porkkanasalaatti 

Naudansuikale-Satay riisillä 

Kolmen aineen Nutella-jäätelökakku 

Juomana: Moët & Chandon 

'Yksikään menun resepteistä ei varsinaisesti ole uusi. Mitä nyt Satay-kastiketta kokeiltiin vähän uutena versiona. Kopioita vanhoista kokeiluista ja hyviksi todetuista herkuista. 

Eipähän tarvinnut stressata onnistumista. Paitsi tuon jäätelökakun suhteen ja siinäkin pahimmaksi kohdaksi osoittautui valkosuklaalla koristelu. Muistattehan muut tarkistaa, että suklaapalat ovat kaikki hyvin sulaneet. Älkääkä varsinkaan painako lujempaa, jos virtaus katkeaa. Lopputuloksena on nimittäin kuvassakin nähtävissä oleva kasa, kauniiden ohuiden raidoitusten sijasta... 

Kolmen aineen jäätelökakku 

4dl kuohukermaa 

1prk kondensoitua (makeutettua) maitoa 

2 kukkuraista jättimäistä ruokalusikallista Nutellaa 

(2rkl glukoosisiirappia rakenteen ja leikattavuuden parantamiseksi - unohdin) 

Vatkaa kerma ja kondensoitu maito vaahdoksi keskenään. Vatkaa vielä joukkoon Nutella. Voit jättää vähän raidalliseksi, jos haluat. 

Laita pakkasenkestävään kakkuvuokaan ja pakastimeen jäätymään. 

Kasta vuoka kuumaan veteen, jos kakku ei muuten irtoa, toista tarvittaessa ja kumoa tarjoilulautaselle. 

Koristele haluamallasi tavalla. 

Leikkaaminen heti kumoamisen jälkeen voi olla vaikeaa, mutta kuumentamalla leikkuuväline, homma sujuu helpommin. Samoin glukoosisiirapin lisääminen saattaisi hyvinkin auttaa. 

Melkein samalla ohjeella tein muuten aiemmin keksijäätelöä. Ihan sikahyvää sekin! 

Onko parempaa kuin itsetehdyt sämpylät?

Minun oli tehnyt mieli porkkanasämpylöitä ainakin viikon verran. Oli vain olevinaan niin kiire (no, myönnetään, tein töitä iltoja myöten), etten ehtinyt tekemään. Viikonloppuna sitten tulin poikenneeksi Pullahiiren leivontanurkkaan ja lueskelin atesaanisämpylöiden reseptiä. Kummasti alkoi porkkanoiden raastaminen tuntua työltä ja suunnitelmat vaihtoivat oikeasti helppoon reseptiin, varsinkin kun Copycat pisti oikaisten matkan varrella. Hyviä kuitenkin tuli!

Copycatin artesaanisämpylät 

5dl lämmintä vettä
2tl suolaa
1pss kuivahiivaa
noin puolitoista rkl sokeria
4dl vehnäjauhoja +1dl
3dl speltti täysjyväjauhoja
5,5dl hiivaleipäjauhoja
pari lorausta (n,2rkl oliiviöljyä)

Sekoitin yleiskoneen kulhossa kuivat aineet. Lisäsin veden ja annoin pyöriä muutaman minuutin. Sitten lisäsin vielä vähän jauhoja, kun näytti liian kostealta. (Johtui todennäköisesti tästä superkosteasta ilmasta.)
Lopuksi öljy sekaan ja vielä vähän vaivausta.

Annoin taikinan nousta liinan alla tunnin verran.

Pullahiiri kehoitti kaatamaan taikinan jauhotetulle alustalle, mutta minua laiskotti. Siispä ripottelin vain jauhoja kulhoon ja leikkelin sämpylänkokoiset palat lusikalla ja lastalla. Nostelin palat leivinpaperille ja nostatin vielä puolisen tuntia liinan alla.
Toimi!

Sitten vaan 15min uuniin 225 asteeseen, ulos uunista, sämpylä halki ja Oivariinia päälle. Arvatkaapa oliko herkkua?

Syötäviä vietäviä ja omaankin suuhun

Copycat inspiroitui tällä kertaa tuplasti! 

Kun luin Kokit ja potit -blogista hunajapaahdetuista auringonkukansiemenistä, oli aivan pakko samantien siirtyä keittiön puolelle. Meiltähän löytyy aina sekä auringonkukansiemeniä että hunajaa.

Ja kyllä! Ne olivat juuri niin herkullisia kuin kielelläni jo reseptiä ajatellessani maistoin. Eikä reseptikään voi enää paljon helpommaksi mennä. Sekoitetaan vain ainekset ja laitetaan uuniin paahtumaan.

Toinen inspiraation lähde on Mari Moilasen kirja Syötäviä vietäviä - lahjoja keittiöstä. Kirja on täynnä mahtavia reseptejä, joita varmasti tullaan meilläkin kokeilemaan, mutta parasta antia minusta kirjassa on ajatus ruokalahjojen arvosta. Sekä tietysti siitä, että pienellä vaivalla saa muuten ehkä harmaan (auringonkukansiemenet ovat harmaita - hunajapaahdettuinakin) herkun nousemaan ihan uudelle tasolle.

Minä katselin keraamisia jugurttipurkkeja keittiön pöydällä. Olemme jääneet koukkuun La Fermière -jugurtteihin, joista jää jäljelle kauniin laventelinsinisiä purkkeja. Suurin osa jo vietiin päiväkotiin askarteluja varten, mutta pari oli vielä jäljellä. Siemenet siis purkkiin, servetistä kansi ja kalastajannarulla kiinni. Ainakin minusta tuo näyttää ihan salonkikelpoiselta pieneltä tuliaiselta. Eikä sisältö maultaan jää ollenkaan jälkeen kuoren kauneudesta. Tämä on sekä päältä kaunis, että herkkua sisältä.

Syötäviä vietäviä on sekä luettava, leivottava että innostava kirja. Pitäkääpä mielessä, kun pikkujouluaikakin tuossa lähenee ja vietäviä pitäisiä keksiä milloin minnekin. Itse tehdyt (tai edes paketoidut) herkut kelpaavat kaikille ja tästä kirjasta löytää inspiraatiota!

Lauantai

Copycatin oli ihan pakko tehdä Nutella mutakakku, kun sellaisen bongasi

Lauantait ovat mukavia päiviä, vaikka yleensä vähän juostaankin. Isommat pojat käyvät isänsä kanssa pelaamassa sulkapalloa, minä vien kuopuksen rakastamalleen tanssitunnille ja lounas kuitataan usein joko perjantain jämillä tai Subwaylla. Kuopuksen osalta useimmiten Subwaylla sillä hän kieltäytyy syömästä tuolloin mitään muuta. Syy tähän on ollut Star Wars-kampanja, jonka aikana lasten pakettiin sai mukaan pienen valomiekan! Erehdyimme kerran kiireessä poikkeamaan ja se oli sitten menoa. Onneksi kampanja on nyt loppu ja aloitamme Subway-vieroituksen.

Tänään oli jämälounas ja sitten siirryin esikoisen kanssa Hesan keskustaan. Suuntana oli kummallakin sama kampaaja/parturi. Teinillä on pieniä vaikeuksia sopeutua lyhentyneisiin hiuksiinsa (jotka meistä muista näyttävät tosi hyviltä), mutta minä tykkään toispuolisesti kynitystä pehkostani. Tuli oikein nuori olo!

Parasta oli kuitenkin uusi teekuppini, jonka seesteiset iltalaulu-värit ja kaunis kuva tulevat varmasti sulostuttamaan aamujani. Sitä paitsi Arabian 24h on ainoa sarja, josta tähän mennessä olen löytänyt tarpeeksi ison kupin.Puoli litraa teetä on aamulla minimi, pienemmästä kupista tulen pahalle tuulelle. Sama koskee maitokahviaamuja.

Kotiin palatessa oli kivaa, kun ei keittiövuoro odottanutkaan. Pojat ovat aina välillä opetelleen isänsä opastuksella sushin tekoa. Itse tehden tulee ainakin tarpeeksi ja niihin voidaan kääriä juuri omia herkkuja. Aika isot tarjoilulautaset saivatkin kolmestaan aikaiseksi, mutta aterian päätteeksi ei kyllä näkynyt enää riisinmuruakaan.

Illan päätteeksi Copycat iski pitkästä aikaa. Oli ihan pakko kokeilla Beach House Kitchenin Nutella mutakakkua... melkein jouduin taistelemaan palastani. Sen verran pojat tykkäsivät. Täydellinen päätös kivalle päivälle.

Kesällä syödään tietysti jäätelöä

Minulla ei ole jäätelökonetta. Pakastin on liian pieni (ja täynnä) jäätelökonekulhon jäädyttämiseen, enkä sopivaa itse jäähdyttävää jäätelökonetta ole löytänyt  sen jälkeen, kun tyhmänä jätin tarjouksessa olleen sopivan vehkeen kauppaan pikaisessa kitsauskohtauksessa. Pidän kuitenkin ihanan kermaisesta ja pehmeästä jäätelöstä. Sellaisesta, joka valuu paksuna piirakan päältä tai muuten vaan jäätelökulhossa.

Olen minä toki saanut kotona aikaiseksi kylmää herkkua ilman jäätelökonettakin eli glukoosisiirapin avulla. Esimerkiksi suklaajäätelöstä saa ihan yhtä herkullista kuin kaupan pakastealtaasta löytyvät kalliimmat merkit. 

Suklaajäätelön tein ihan perinteisellä jäätelöreseptillä (glukoosisiirappia lukuunottamatta), mutta jätskiä voi toki valmistaa muutenkin. Yksi parhaista kokeiluistani kautta aikojen on ollut kookosmaitoon tehty jäätelöpohja, jonka maustoin mansikka-raparperilla. Ihan tajuttoman hyvää. 

Kookosjäätelömassankin keitin, mutta nyt pääsi Copycat testaamaan helppoakin helpompaa reseptiä. Instasta bongasin ensin kuvia ja sitten löysin useammankin kondensoidusta maidosta kerman kanssa ilman keittämistä valmistetun jäätelömassan reseptin. En nyt kuollaksenikaan muista, mistä loppujen lopuksi tämän nappasin, mutta täyteläisen hyvää on Tosin massa kyllä kovettuu pakkasessa ihan kivikovaksi, mutta pehmenee hetken malttamisen jälkeen ja pysyy koossa ihanan kermaisena.


Kylmää ilman kuumaa

6dl vispattavaa kermaa
1prk kondensoitua maitoa
0,5dl glukoosisiirappia
haluamiasi makuaineita. Minä murskasin joukkoon tummia täytekeksejä.

Sekoita jäätelömassan ainekset ja vatkaa ne tiukaksi vaahdoksi. Sekoita varovasti joukkoon keksimurut (tai muut haluamasi makuaineet).

Pistä kannelliseen pakasterasiaan ja vähintään muutamaksi tunniksi jäätymään. Jos jätät pidemmäksi aikaa, niin nosta rasia pois pakastimesta ainakin 15mi ennen kuin haluat tarjota jäätelön.


P.S. Kesällä myös grillataan ja kyselyn tuloksena meillä laitetaan hiilloksen päälle äänestyksen naftisti voittanutta mustekalareseptiä! Heti, kun on yksi sateeton grillauspäivä!

Kesälaitumille!

Se on kesä ja koululaisten kesäloma! 

Onnea kaikille valmistuville ja ylioppilaille! 

Leppoisaa hengähdystaukoa kaikille lomansa aloittaville koululaisille! 

Meillä koululaisten kesäloma alkoi muutamalla kyyneleellä kuudesluokkalaisten kukituksessa Suvivirren soidessa. Riemukkaalla hyppelyllä koulun pihalla, vaikka nyt viidesluokkalainen totesi, ettei loman alkua vielä oikein ole tajunnutkaan. Niin, ja tietysti kakulla. 

Tällä kertaa oli pakko kokeilla SoMe-kakkua eli erityisesti Instassa ahkerasti vastaan tullutta Nutella-juustokakkua. On se maineensa arvoinen. (Reseptin löydät täältä). 

Aurinkoista ja ihanaa kesää kaikille! 

Copycat muistelee : Sitruunaiset vuohenjuusto-munakoisorullat

Ahh, munakoisorullia. Kun näin Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogin grillatut munakoisorullat, tiesin sen heti. Copycatille tuli töitä. Tosin tällä kertaa ei seurattu inspisreseptiä vaan kaivettiin omista arkistoista vanha, tuttu ja turvallinen. Tällä kertaa puhtaasti kasvisversiona.

Emmekä me laittaneet grilliäkään päälle ukkosmyräkän keskelle vaan kypsensimme munakoisosiivut proosallisesti uunissa. Silti tämä on oikeasti hyvää.

Sitruunaiset vuohenjuusto-munakoisorullat

Siivuta muutama pieni munakoiso pitkittäin ja levittele uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele pinnalle pikkuisen suolaa ja valuta vähän oliiviöljyä. Laita grillivastuksen alle uuniin, kunnes pinta alkaa pikkuisen ruskistua. Käännä viipaleet ja tee sama toiselle puolelle.

Sekoita keskenään 2dl turkkilaista jugurttia, yhden sitruunan raastettu kuori, puoli desiä sitruunamehua, pehmeää vuohenjuustoa maun mukaan, silputtua minttua, suolaa, pippuria ja hiukan chilijauhetta.

Levitä täytettä siivujen päälle ja rullaa. Syö heti.

Kesä ja kesäsalaatit - Vuorossa varhaiskaali

Se on kesä ja salaatteja tekee mieli muodossa jos toisessa. On tiettyjä vakioita kuten mansikkasalaatti ja leipäsalaatti ja sitten uusia kokeiluja. Yhteistä kaikille on nauttia vuodenajan ihanista antimista täysin rinnoin.

Copycat on vieraillut blogeissa ahkerasti ja viimeksi mieleen jäi kaihertamaan tillillä maustettu varhaiskaalisalaatti Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogissa. Enhän minä tietysti kerinnyt koneelle siinä vaiheessa, kun itse salaattia tein, mutta tilli ja Dijon-sinapilla maustettu kastike ovat lainaa toiselta Minnalta.

Hyvää tuli.

Varhaiskaalisalaatti
(2-3 syöjää)

Silppua puolikas kaali suupaloiksi. Samoin 1 pieni tai puolikas iso omena ja yksi sipuli (jos haluat ytyä. Meillä jakoi vähän mielipiteitä). Sekoita ainekset. 

Laita kulhoon 2 dl jugurttia, 2tl Dijon sinappia, 3tl hunajaa, suolaa, pippuria ja iso kourallinen silputtua tilliä. Sekoita hyvin, maista ja mausta tarpeen mukaan. Lisää salaatin joukkoon ja sekoita taas. Jätä hetkeksi maustumaan. 

Seuraksi tehtiin ihan peruslihapullia. Maistuivat tosi hyvältä kaikkien mausteisten, juustoisten ja muiden erityisversioiden jälkeen. Niin, ja tietysti uusia perunoita. Tosin ruotsalaisia.