Syötäviä vietäviä ja omaankin suuhun

Copycat inspiroitui tällä kertaa tuplasti! 

Kun luin Kokit ja potit -blogista hunajapaahdetuista auringonkukansiemenistä, oli aivan pakko samantien siirtyä keittiön puolelle. Meiltähän löytyy aina sekä auringonkukansiemeniä että hunajaa.

Ja kyllä! Ne olivat juuri niin herkullisia kuin kielelläni jo reseptiä ajatellessani maistoin. Eikä reseptikään voi enää paljon helpommaksi mennä. Sekoitetaan vain ainekset ja laitetaan uuniin paahtumaan.

Toinen inspiraation lähde on Mari Moilasen kirja Syötäviä vietäviä - lahjoja keittiöstä. Kirja on täynnä mahtavia reseptejä, joita varmasti tullaan meilläkin kokeilemaan, mutta parasta antia minusta kirjassa on ajatus ruokalahjojen arvosta. Sekä tietysti siitä, että pienellä vaivalla saa muuten ehkä harmaan (auringonkukansiemenet ovat harmaita - hunajapaahdettuinakin) herkun nousemaan ihan uudelle tasolle.

Minä katselin keraamisia jugurttipurkkeja keittiön pöydällä. Olemme jääneet koukkuun La Fermière -jugurtteihin, joista jää jäljelle kauniin laventelinsinisiä purkkeja. Suurin osa jo vietiin päiväkotiin askarteluja varten, mutta pari oli vielä jäljellä. Siemenet siis purkkiin, servetistä kansi ja kalastajannarulla kiinni. Ainakin minusta tuo näyttää ihan salonkikelpoiselta pieneltä tuliaiselta. Eikä sisältö maultaan jää ollenkaan jälkeen kuoren kauneudesta. Tämä on sekä päältä kaunis, että herkkua sisältä.

Syötäviä vietäviä on sekä luettava, leivottava että innostava kirja. Pitäkääpä mielessä, kun pikkujouluaikakin tuossa lähenee ja vietäviä pitäisiä keksiä milloin minnekin. Itse tehdyt (tai edes paketoidut) herkut kelpaavat kaikille ja tästä kirjasta löytää inspiraatiota!