torstai 2. lokakuuta 2014

Dieetti eli ei, mutta ei tarvitse pelätä hyttysiä tänä yönä


Juupa juu, lapset vetelivät mac'n cheese -vuokaa tämän lisäksi, mutta äiti söi kiltisti isännän kanssa pelkkää lämmintä salaattia. Paitsi, että kävin kyllä salaa nappaamassa kaapista pienen suklaan jälkkäriksi. Pateettista ja säälittävää?

Ehkä, mutta kun tuo mokoma isäntä jaksaa vaan pitää kuntokuuriaan yllä ja tarkkailee syömistään haukan silmin, niin kaipa sitä pitää minunkin pikkuisen edes yrittää. Siis ei sitä kuntokuuria (ainakaan vielä), mutta ehkä sitä saisi edes tuon vaa'an viisarin oikealle etenemisen jotenkin pysäytettyä... tai edes hidastettua.

Tämä oli kyllä niin hyvää, että ei tullut ollenkaan mikään dieettiolo. Eikä se tietysti tällä oliiviöljymäärällä varsinaista laihdutusruokaa olekaan.


Lämmin puna-vihreä salaatti "balko" -kastikkeella

Siis tuo balko nyt oli alkuun ihan typo, mutta kuvastaa kyllä sinänsä hyvin kastiketta. Kyseessä kun on nippu basilikaa hienonnettuna yhden valkosipulinkynnen kanssa ja löysennettynä kastikkeeksi vajaalla desillä oliiviöljyä. Siinä siis se salaatin kastike.

Noin muutenkin salaatti syntyy helposti. Kesäkurpitsaa vaan siivuiksi ja pannuille oliiviöljyyn ruskistumaan. Kun ne ovat hiukan saaneet väriä niin sekaan kirsikkatomaatteja ja kansi päälle. Tomaattien kuumennuttua ja melkein poksahdettua, jaetaan seos lautasille.

Sekaan lisätään papuja purkista, maissinjyviä (tällä kertaa purkista nekin) ja päälle valutetaan tujakan valkosipulista basilikakastiketta.

Ei tarvitse pelätä hyttysiä tänä yönä - tippuvat tällä hengityksellä saletisti kanveesiin ennen kuin ehtivät pistämään. Hyvää ja hyödyllistäkin vielä.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Rapsakkaa, mutta pehmeän hajoavaa


Uunilohen loput maistuvat tietysti ihan sellaisenaankin, mutta tällä kertaa teki mieli kokeilla englantilaisista lehdistä tuttua fish cakes-reseptiä. Siinähän käytännössä sekoitetaan kalaa ja perunamuusia (tai jotain muita kasviksia muussattuina) ja paistetaan sitten jauhotettuina pihveiksi.

Hyvää tuli, vaikka rakenne on kyllä niin pehmeää, että pihvien hajoaminen oli lähellä. Kokeilin myös kypsentää uunivuoassa, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi sekin. Uunissa paistetut voittivat perheen äänestyksen 4-0. Pinta oli ehkä vähemmän rapsakkaa, mutta kala kuulemma maistui selkeämmin ja maku oli muutenkin parempi.

Fish cakes edellisen päivän lohesta 

Kypsää lohta
perunamuusia 1,5 x lohen määrä (tai keitä suolatussa vedessä perunakuutioita 15min ja muussaa perunalumivehkeellä)
suolaa, pippuria, Espelette-chilijauhetta
jauhoja
oliiviöljyä paistamiseen

Sulata muussattujen perunoiden joukkoon nokare voita (tai kuumenna muusi ja notkista sitä hiukan). Suolaa ja pippuroi makusi mukaan. Muista, että lohestakin tulee mausteita mukana. Sekoita lohi joukkoon ja kääntele tasaiseksi massaksi.
Sekoita jauhoihin lautasella suolaa, pippuria ja chilijauhetta.
Muotoile massasta kämmenen kokoisia pihvejä ja jauhota ne.

Joissain ohjeissa neuvotaan seisottamaan pihvejä kylmässä. Se auttaa kuulemma tekemään rakenteesta vähän kiinteämpää. Meillä ei ehditty, kun nälkäiset olivat jo melkein jonossa hellan vieressä.

Paista pihvit molemmin puolin pannussa kuumassa öljyssä tai pistä öljyttyyn uunivuokaan 200 asteeseen noin 20 minuutiksi (tai kunnes pohja on rapsakka ja pinta paikoin hitusen ruskistunut).

Tarjoile runsaan salaatin kera. Kastikkeeksi sekoitettiin taas jugurttia ja Savoraa.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Lohi-pinaatti speltitto


Tuo nimi on kyllä vähän huijausta. Tosiasiassa tässä on spelttitto pohjalla ja päälle laitettu uunilohta ja pinaattimössöä. Hyvää kylläkin.

Me olemme jääneet ihan koukkuun spelttirisottoon.


Uunilohi, pinaattia ja kuumia tomaatteja spelttitton seurana

-50min ruoka-ajasta

Kuumenna kattilassa öljy ja kuullota yksi silputtu punasipuli. Lisää 2-3 silputtua valkosipulinkynttä ja spelttiryynit. Sekoittele hetki. Kaada päälle kunnon loraus valkoviiniä (tämä ei ole pakollista, mutta tykkään siitä tulevasta pienestä hapokkuudesta). Sekoita ja anna alkoholin haihtua. Riivi joukkoon timjaminlehtiä muutamasta oksasta. Kaada päälle kanalientä. Kypsennä miedolla lämmöllä 45min ja lisää kanalientä aina tarvittaessa.

Paahda kuivalla pannulla pari kourallista pinjansiemeniä.

-40min ruoka-ajasta

Pyyhi ruodoton lohifile puhtaaksi (huuhtele, jos tarpeen). Suolaa, pippuroi ja ripottele pinnalle vielä pikkuisen Espelette-chilijauhetta. Kastele timjaminoksia oliiviöljyssä ja ripottele nekin päälle. Valuta varovasti vielä pikkuisen oliiviöljyä ja laita 200-asteiseen uuniin.

Sanotaan, että kala on parhaimmillaan juuri ja juuri kypsänä, mutta minä kyllä tykkään ehkä eniten sellaisesta lohkeavan kypsästä ja pinnalta vähän ruskistuneesta. Näin on siis ainakin uunissa kypsennetyn lohen kohdalla. Meillä lohi oli siis uunissa noin puoli tuntia.

-15min ruoka-ajasta 

Kun kypsennysaikaa oli jäljellä noin 10min, paiskaa mukaan pari kourallista kirsikkatomaatteja.
Laita isoon pannuun punasipulisiivuja kuullottumaan oliiviöljyyn. Lisää pari ohueksi siivutettua valkosipulinkynttä ja pari pussillista huuhdeltua babypinaattia. Anna pinaattien "vajota".

-5min ruoka-ajasta

Ota lohi pois uunista ja spelttitto liedeltä. Tarkista maut. Lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

Tarjoile nälkäisille ja yhdistä kaikki ainekset lautasella.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Taas syyssalaatti eli sunnuntai-illan jääkaapintyhjennys

Sunnuntai-illalla todettiin, että kaapeista löytyi useampaa lajia juureksia ja muutenkin pieniä tähteitä, jotka pitäisi käyttää pois. Ei muuta kuin toimeen.

1. Ensin punajuuret foliopaketissa uuniin (suolaa, timjamia, mustapippuria ja balsamicoa).

2. Porkkanapaloja, sipulilohkoja ja valkosipulia uunipannuun ja punajuurten perään.

3. Kvinoapaketin loppu kattilaan kanaliemeen.

4. Appelsiinin loppu (muffinssien kuorrutuksesta) mehuna vinegrettiin oliiviöljyn, silputtujen mintunlehtien ja vanhanajan sinapin kanssa.

5. Lapsille lauantain loppukana lämpiämään täydennykseksi, kaiken varalta.

Ei ollut yhtään hullumpi syyssalaatti sunnuntai-iltaan. Syötiin tv-ateriana Tintin aarteenetsintää jännittäen. Hyvä päätös viikolle ja energiaa seuraavalle.


Aurinkoa syysviikkoon teille kaikille muillekin!

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kurpitsamuffinssit - aina ja ikuisesti


Joka syksy ja aina, kun muulloin osuu myskikurpitsaa silmiin kaupassa. Jamie Oliverin reseptillä aina ja ikuisesti. Onnistuvat joka kerta ja maistuvat herkullisilta. 
Siispä taas arkistojen aarteita talteen. Kuva sentään on näistä viimeisimmistä. Osaan valutettiin tomusokeri-appelsiinimehukuorrutus, joka koristeltiin laventelinkukilla ja appelsiininkuorella.

Kurpitsamuffinssit

400g hienonnettua Butternut Squashia (pesty, ei kuorita eikä keitetä)
2-3 dl Demerara sokeria
4 munaa
hiukan suolaa
4,5 dl jauhoja
2 kukkurallista tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
iso kourallinen hienonnettuja saksanpähkinöitä
alkuperäisessä reseptissä käsketään laittamaan melkein 2 dl öljyä, mutta toimii kyllä vähemmälläkin. Laitamme nykyään varmaan sellaisen reilun desilitran verran.

Hienonna ja sekoita kaikki ainekset löysäksi taikinaksi. Laita muffinssivuokiin ja paista 180 asteessa n.20-30min, kunnes tikulla koitettaessa kypsiä.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Lauantain syyssalaatti



Curryjauheet menivät jossain kohtaa keittiöharrastajilla vähän pannaan. Johtuen siis siitä, että ne ovat sekoituksia ja niiden laatu vähän vaihtelee valmistajasta riippuen. Minäkin vähän unohdin tämän lapsuudesta tutun "eksotiikan yleismausteen" muutamaksi vuodeksi, mutta nyt se on taas noussut meillä esille ihan Lidlistä hankitun perussekoituksen ansiosta. Maistuu nimittäin hyvältä, ihan omilta lapsuusmuistoilta, ja kelpaa omille muksuillekin.

Yksi vakioista onkin nykyään helppoakin helpompi kanan uunifile. Rintafilepalojen päälle vaan ripotellaan curryjauhetta ja sitten laitetaan oliiviöljyiselle uunivuoalle ja uuniin 200 asteeseen puoleksi tunniksi. Tältä pohjalta on sitten hyvä tehdä kastikkeita pastalle ja riisille, tai vaikkapa sekoittaa lounassalaatti niin kuin tänään. Curry nimittäin sopii erityisen hyvin omenoiden kaveriksi.

Tämän salaatin voi toki tehdä myös vaikka ihan ilman kanaa. Se maistuu hyvältä niinkin.


Syyssalaatti currykanasta 

Currykanafilettä siivuina
Tammenlehväsalaattia
kotimaisia omenoita paloiteltuna (3 tällä kertaa)
puolikas kurkku paloiteltuna
pari kourallista saksanpähkinöitä lievästi paahdettuina
Brie-juustoa

Sekoita salaatin ainekset keskenään ja tarjoile. Vinegretin voi joko sekoittaa valmiiksi salaatinlehtiin, omenoihin ja kurkkuun, mutta meillä tykätään enemmän laittaa oman maun mukaan lautaselle.

Omena-hunajavinegretti 

Sekoita kukkurallinen teelusikallinen Dijon-sinappia, 2rkl omenaviinietikkaa ja 2tl hunajaa. Valuta joukkoon hitaasti oliiviöljyä, kunnes kastike on haluamasi vahvuista. Ripottele joukkoon hyppysellinen suolaa ja sekoita. Mustapippurin voit laittaa kastikkeeseen tai jauhaa myllystä suoraan salaattiin.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Surkealta näyttää



Koko kesä niitä odotettiin, mutta vasta nyt niitä näkyy. Siis, tomaatinkukkia. Eikä meillä ole edes kasvihuonetta. Että sellainen syksyn sato. Muutenkin näyttää pihalla aika surkealta... 


keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Uunijuuresten jälkikeitto


Olen joskus lukenut reseptin, jossa lihan kanssa uunissa kypsennetyt juurespalat heitettiin pois ennen tarjolle asettelua. Kauhistuin. Eiväthän ne tietenkään ole kovin kauniita vaan sellaisia vähän mössömäisiä ja ovathan ne luovuttaneet makuaan liemeen ja lihaan, mutta ... ne ovat myös imeneet makua itseensä. Jos ei halua tarjoilla kypsennysvaiheen juureksia vaan laittaa lopussa uudet ja kauniit tulemaan, niin siitä vaan. Ei silti tarvitse heittää täysin käyttökelpoista ruokaa pois.

Viikonloppuna söimme syysmenuun osana osso buccoa. Meillä osso buccoon lyödään lihan seuraksi vuori erilaisia juureksiä. Tällä kertaa pataan eksyi sipulien lisäksi palsternakkaa, juuriselleriä, purjoa, porkkanoita ja varmaan jotain muutakin kaapista löytynyttä. Niitä herkuteltiin hyvällä halulla jo varsinaisen aterian aikana, mutta jäi niitä ylikin. Määrä riitti juuri mukavasti lounaskeittoon. Oli muuten hyvää. Koukin lihan luuydintä mukaan ja se antaa kyllä ihan oman säväyksensä.


Uunijuuresten jälkikeitto

uunijuureksia vähän yli puolet pienestä kattilasta
pieni nippu vahvaa lehtipersiljaa
puolet kanaliemikuutiosta ( tai mikä hyytelökasa se taas on)
vettä vedenkeittimestä
loraus kermaa

Kuumenna uunijuurekset kattilassa. Lisää persilja ja liemikuutio. Sekoita ja peitä kuumalla vedellä. Kuumenna kiehuvaksi. Lorauta joukkoon kermaa ja surraa sauvasekoittimella sileäksi.

Nauti leivän kanssa. Esimerkiksi sinihomejuusto leivän päällä (Saint Agur - tahnaversio) sopi erityisen hyvin, varsinkin kun leipänä oli vähän tummempi (2dl vehnäjauhoja korvattuina sämpyläjauhosekoituksella), kuivatuilla hedelmillä höystetty versio perussekaleivästä.


tiistai 23. syyskuuta 2014

Aubergine parmigiana


Tämä on sitten niin öljyistä, että laihduttajat älkööt vaivautuko. Seuraavalla kerralla testaan munakoisosiivujen kypsennystä uunissa öljyssä tiristelyn sijaan. Tosin se saattaa vaikuttaa makuun ja ainakin suutuntumaan, sillä jauhotettujen munakoisosiivujen öljyssä rapsakaksi paistunut pinta on herkkua. Hyvää tämä oli heti uunista otettuna ja vielä parempaa seuraavana päivänä uudelleen lämmitettynä.

Monta viikkoa minä tätä reseptiä Delicious lehdessä katselin ja mieli teki. Viikonloppuna sitten sain viimein aikaiseksi. Tämän blogin reseptiksi tämä on ehkä vähän työläs, mutta ihan kivaa viikonlopputekemistä kuitenkin.


Aubergine parmigiana

Tomaattikastike :
Silppua 1 punasipuli
murskaa kolme valkosipulinkynttä
2x400g tomaattimurskaa tai kokonaisia säilöttyjä tomaatteja
basilikaa kuivattuna tai tuoreena 
suolaa ja pippuria

Kuullota sipuli ja valkospuli oliiviöljyssä kattilassa tai laakeassa pannussa. Lisää tomaatti ja hiukan vettä. Anna poreilla hiljalleen 45-60min, kunnes palat hajoavat kastikkeeseen. Sekoittele aina välillä, ettei kastike ota kiinni pohjaan. Lisää suolaa, pippuria ja basilikaa.

3 munakoisoa
parmesaania
basilikaa 

Siivuta munakoisot pitkittäin ohuiksi siivuiksi.
Ripottele niille suolaa ja jätä tunniksi valumaan (en nyt kyllä tiedä, onko tämä oikeasti tarpeellista)
Pyyhi munakoisot. Jauhota siivut. Kuumenna 2-3cm öljyä pannun pohjalla 180 asteiseksi (täytyy olla tarpeeksi kuumaa, etteivät munakoisosiivut ime itseensä liikaa öljyä). Ruskista munakoisosiivuja 1-2 min per puoli ja nosta talouspaperille valumaan.

Kaada uunivuoan pohjalle hiukan tomaattikastiketta ja asettele kerros munakoisosiivuja. Lisää päälle kastiketta, raasta parmesaania ja ripottele muutama basilikanlehti. Jatka kerroksia, kunnes munakoisot ovat loppu ja saat päällimmäiseksi vielä tomaattikastiketta ja runsaasti parmesaania.

Laita uuniin 200 asteeseen (kiertoilma 180) 30-40 minuutiksi eli kunnes pinta on kauniisti ruskistunut. Nosta pois uunista, anna asettua hetken ajan ja ripottele päälle basilikanlehtiä.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Ihan kahvilla?


Minun aamuni alkaa teellä. Kupin koko puoli litraa ja juoma vahvaksi hautunutta ja maidolla pehmennettyä. Kahvi kuuluu lounaan jälkeiseen hetkeen pienen makean herkun kera. Paitsi, että viime aikoina on kaavaan ilmaantunut poikkeuksia ja kahvia eksynyt kuppiini heti herätyksen jälkeen Ei - en ehdi päiväunille vaikka mieli tekisi. Puhun nyt tuosta aamukupillisesta.

Syy vaihteluun löytyy siitä, että mielenkiintoista kahvia on tullut vastaan useammassakin paikassa viime aikoina ja innostuin kokeilemaan Kluuvikadun kahvipaahtimon syyssekoitusta. Ensi kerralla sitten pyydän vieläkin vähän tummempaa ja vieläkin vähän pehmeämpää makumaailmaa. Ehkä niitä papujen kotipaikkojakin voisi vielä vähän säätää...

Tätä uutta kahvia varten kaivettiin kaapista vanha peruskeitin jo muutaman vuoden käytössä olleen Dolce Guston "lintukoneen" viereen. Sitten alkoi harmittamaan työpöydän täyttyminen sinänsä tarpeellisista, mutta tilaa vievistä, härpäkkeistä ja ryhdyttiin miettimään vaihtoehtoja.

Näyttääkin siltä, että peruskeitin lähtee takaisin kaappiin odottamaan sukulaisten vierailuja ja tuo sinänsä hyvin palvellut konekin joko kiertoon tai pienkoneiden hautausmaalle. Kävimme nimittäin ostamassa pientäkin pienemmän "kahvikoneen" eli vanhan kunnon pressokeittimen. Kolmen kupin (tai meidän kuppikoollamme juuri ja juuri kahdelle riittävä) pressokeitin kustansi Prismassa kokonaiset 9,90€! Eikä se vie isoa juomalasia enempää tilaa muutenkin täyteen ahdetusta keittiöstämme!

Käyttökin on yksinkertaista. Kaadetaan kuumaa vettä vedenkeittimestä pressokannuun ja sitten pois. Mitataan mukana tulleella lusikalla kahvi kannun pohjalle ja kaadetaan hiukan sitä melkein kiehuvaa vettä päälle. Annetaan tasaantua ja täytetään kannu sitten vedellä. Laitetaan kansi päälle ja haudutetaan kahvia 4 minuuttia. Painetaan suodatin pohjaan ja nautitaan kahvi. Helppoa!

Ihan parasta on myös se, ettei kahvin tekemisen jälkeen jää kapselia jätteeksi. Kun hankimme koneen, joi kahvia lähinnä isäntä kupillisen päivässä. Nyt kun sitä kuluu enemmän, kolkuttaa omatunto jätevuorien kasvattamisesta - vaan eipä kolkuta enää!