Näytetään tekstit, joissa on tunniste MSC. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MSC. Näytä kaikki tekstit

torstai 16. heinäkuuta 2015

Beurre d'anchois aateloi tonnikalamunakkaan


Tässä oltiin muutama päivä välissä mökillä mummin murkinoissa, mutta yhtään ei näköjään kokkausinto siitä virkistynyt. Helpolla ja nopealla kesävakiolla siis jatketaan. Tosin vaihteeksi tarjolla oli muutakin kuin pastaa.

Munakas on helppoa ruokaa. Tonnikalamunakas sardellivoilla puolestaan on ikuinen klassikko ja meidän pöydässämme kesävakio. Tällä kertaa seuraksi riivittiin herneitä, ja kerättiin salaatinlehtiä pihalta. Kirpakkuutta toi punaviinietikassa (+suolaa ja pippuria) marinoitu punasipuli ja salaattikin kieräytettiin kevyesti mirin-kastikkeessa.

Huomaattehan muuten, että tässä ovat kyseessä nimenomaan sardellit eli sellaiset pienenpienet silakansukuiset (?) kalat, joita säilötään öljyyn ja myydään pienessä lasipurkissa tai metallirasiassa. Ranskankielinen sana anchois ja englanninkielinen anchovy vievät suomalaisen mielen helposti anjovisten suuntaan, mutta ne ovat sitten ihan asia erikseen eivätkä sovellu tähän käyttöön. Sardelleja käytetään usein esim. kastikkeiden pohjissa. Ne kun sulavat pannulla ruotoineen päivineen nopeasti, eivätkä varsinaisesti maistu lopputuloksessa kuin sellaisena maukkaana suolaisena taustasävynä.

Tässä reseptissä sardelli sekoitetaan ruohosipulin kanssa voihin ja sulatetaan sitten kuuman munakkaan päälle. Lopputulos on herkullinen, vaikkei ehkä sieltä kevyimmästä päästä.


Tonnikalamunakas sardellivoilla 

Riko kulhoon 8 kananmunaa ja sekoita joukkoon hieman (tonnikala voi jo olla suolaista) suolaa ja pippuria sekä yksi purkillinen öljyyn säilöttyä tonnikalaa (MSC-sertifioitua...)

Hienonna 4 sardellifilettä ja sekoita 50g pehmeää voita yhdessä ruohosipulin kera (2rkl hienonnettuna).

Laita pienelle pannulle hieman öljyä ja kaada puolet munakasmassasta keskilämmöllä kuumennelle pannulle. Anna kypsyä (kannen alla) kunnes massa on hyytynyt. Käännä ja jätä pannulle vielä muutamaksi minuutiksi. Laita tarjolle ja nosta päälle 1rkl sardellivoita (tai makusi mukaan) sulamaan. Tarjoile ja paista toinen munakas samalla tavalla.


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Miksi riisiä pitää aina tehdä vähän liikaa...


Meillä on vähän raskas käsi molemmilla, isännällä ja minulla. Siis noin annostelun suhteen. Varsinkin riisiä tuppaa aina jäämään, kun määrät ovat syöjien kykyjä suuremmat. Tosin välillä tehdään ylimääräistä ihan tarkoituksella. Nämä riisipallerot vaan ovat niin hyviä!

Makuun saa vaihtelua eri juustoilla - mozzarellaa tai emmentalia ja tuloksena on ihan eri herkku. Tonnikalaa, savulohta tai kinkkua - ja taas mennään volttia makumaailman suhteen.

Paasauskatko : 
Jos haluaa suosia kestävän kalastuksen tonnikalaa, niin MSC-leima purkin kyljessä tarkoittaa yhden standardin mukaista seurantaa siitä, että kalastetaan oikeita lajeja. Minä en yleensä suosi kokonaan ostamatta jättämistä ihan vain sen takia, että kalastuksesta on maailmalla kiinni aika monen ihmisen elanto. Mieluummin kannatan ekologisemman toiminnan suosimista ja painotusta, kuin jätän ammattikuntia näkemään nälkää. Tiedän, lajit eivät välttämättä ole samoilla paikoilla eikä hyvä tarkoitukseni osu oikeisiin ihmisiin, mutta ihan kaikkea ei kukaan pysty evaluoimaan ja tietämään kaupan hyllyn vieressä. Valintoja on kuitenkin tehtävä. 

Leivityksessä meillä vannotaan nykyään spelttitalkkunan nimeen. Se vaan toimii! Rapea, mutta kevyt kuori, joka myös maistuu jollekin.

Tällä kertaa sekoitettiin seuraavia:

Kypsää riisiä
tonnikalaa purkista
savustettua paprikajauhetta
Emmental-raastetta
Crème Bonjour-juustoa

Siitä vaan sekaisin sellaiseksi pikkuisen tahmeaksi massaksi. Sitten pallerot muovattiin käsin ja pyöriteltiin spelttitalkkunajauhossa. Lopuksi uppopaistettiin öljyssä.
Seuraksi salaattia ja kermaviilikastiketta (sinappia, hunajaa, suolaa ja pippuria).