Marskin illallisilla Mikkelin Klubilla

Elämyksellinen ruokailu on parasta ruokailua. Mikkelin Klubilla Marski illallisseurana oli meille tarjolla aikamatka, jonka muistaa pitkään. Eläytyminen sotien ajan illalliskulttuuriin oli kokonaisvaltaista, eikä vähiten aikakauteen sopivan ruoan puolesta. Mikkelin klubi pani parastaan Marskin ryypyistä alkaen ja tunnelmasta pitivät heti ensimäisestä minuutista lähtien huolen aikakauden aidot huonekalut ja tyyliin sopivat astiastot (ne aidot alkuperäiset olivat yksityisklubin puolella kuulemma vitriineissä - ja sinnehän ei klubin ulkopuolisilla ja varsinkaan naisilla ole mitään asiaa). Olihan siinä hauska spekuloida, kenen tuolissa Marski kenties oli aikoinaan aterioistaan nautiskellut.

Menu vain korosti tunnelmaa 

Lammasvorschmack ja Marskin arinaleipää 

Kuhaa Walewska

Suklaamarkiisi 

ja kaiken kruununa tietysti Marskin ryypyt, jotka olivat sen verran tujua tavaraa, että minulta jäivät tällä kertaa viinit kokonaan maistamatta. Ryypyt pitää nauttia kurinalaisesti ja juuri oikealla tavalla. Mekin teimme niin. (täältä voit lukea, mitä se tarkoitti) 

Pitkään haudutettu vorschmack tarjoiltiin punajuurien ja suolakurkkujen kera. Rukiinen jälkiuunileipä taittoi ihanasti vorschmakin vähän tuhtia makua ja lisukkeet piristivät kirpakoina. 

Kuha on ehkä kalaa, mutta mistään kevyestä kalaruoasta ei tässä ole kyse. Kermainen kastike ja pommes duchesses ovat herkullisia mutta täyttäviä. Sienet ja katkaravut taas tekevät ruokalajista juuri sen klassikon, joka on elänyt ajasta toiseen. 

Suklaamarkiisi taas marjoineen maistui herkulliselta, niin kuin aina. 

Ruoan jälkeen tiesi syöneensä. Ihan tosissaan piti ihmetellä, miten Marski (ja muut aikalaisensa) pysyivät edes suurin piirtein timmissä kunnossa, jos söivät usein voilla ja kermalla höystettyä ruokaa. Nykyihmisestä se kuulostaa aikamoiselta saavutukselta. Todennäköisesti elämäntapa noin muuten oli sen verran liikkuvaisempi, että kaloreitakin kului. Eikä sotilasjohdolle kai ollut ollenkaan pahitteeksi saada rankkojen päivärupeamien päätteeksi herkkuja eteensä, vaikka eivät kai tällaiset ateriat kai heillekään ihan jokapäiväisiä sentään olleet... varsinkaan kuumimpina taistelukausina. 

Muistoihin jäi siis aivan mahtava aikahyppy ja testilistalla vahvistuivat pari siellä jo aiemmin keikkunutta herkkua. Nyt on sitten esikuvatkin maistettu. 

Aikamatkoja tarjoaa Mikkelin Klubi ryhmille tilauksesta. Osallistukaa ihmeessä, jos suinkin saatte mahdollisuuden. 

p.s. tämä ei ollut blogiyhteistyötä, vaan pääsin mukaan ihan toisessa kontekstissa. Elämyksestä lisää voit lukea vielä täältä