Pikavisiittiherkuttelua Mikkelissä

Tulipa tässä pikaisesti käytyä Mikkelissäkin. Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Silloin kohkasin Bistro Vileestä, jonka hyvä hinta-laatusuhde sai hyrisemään tyytyväisenä. Muutosten tuulet ovat puhaltaneet Savossakin, eikä bistro Vileetä enää ole. Sen sijaan löytyy Vilee kahvila & leipomo. Sinne matka suuntasi junaa odotellessa, eikä tarvinnut pettyä.

Tilana kahvila oli ihanan väljä, muttei kuitenkaan kolkko. Pizzauunit toivat mukavaa lämpöä ja vähän tunnelmaakin. Tosin jätimme ihanalta tuoksuvat pizzat tällä kertaa väliin odottamaan seuraavaa kertaa. Ei ollut tarpeeksi nälkä.

Paahtopaistileipä vei kielen mennessään ja seuralaisen Brie-leivästä riitti juustoa minunkin lautaselleni. Kahvi ansaitsee erikoismaininnan. Latte oli sen verran pehmeän ja täyteläisen makuinen - ilman sokeria. Tiskiltä löytyi pussillinen tummaa herkkua myöskin matkakassiin tuliaisiksi. Kotoa kun oli kahvi sopivasti lopussa...

Niin ja kakut tietysti veivät kielen mennessään. Sitruuna oli sopivasti kirpakkaa ja maitosuklaakakku ihanan täyteläistä. Tämä kahvila on hyvinkin poikkeamisen arvoinen. 

Vilee nimeä kantaa nykyään myös Mikkelin teatterin vähän hienompi ruokapaikka. Sekin on kokeilulistalla seuraavaa visiittiä ajatellen. Paikallinen huhu tiesi kertoa, että ruoka on hyvää, mutta hintataso ehkä Vilee nimelle totuttua korkeammalla tasolla... 

Nälkä lähti Pruuvissa

Yhtenä syynä kevyen kahvilakäynnin riittämiseen iltaruokailuksi oli runsas lounas, jonka nautin Pruuvi-ravintolassa. 

Aika miehisen tunnelmaisessa ravintolassa oli tarjolla perjantaileikettä. Olihan se tuhti ja hurjan kokoinen, mutta varsin maukas.  Kun viereen lastasi ihanan raikkaita salaatteja lounaspöydästä, ei lopputulos ollut rouvamakuunkaan yhtään hullumpi. Nälkä lähti. 

Hämärähkö ja tumma sisustus oli hieman pubimainen, mutta ihan mukavalla tavalla.Vähän joka puolella ravintolasalia näkyi pullojenmuotoisia lasiasetelmia. Ravintola on vanhanaikaisen oloinen, mutta juuri se tuo kivaa tunnelmaa. Onhan se sitäpaitsi toiminut jo 70-luvulta lähtien, joten pieni patina lienee paikallaan.