Kaikenlainen kasvisruoka, vegaanisuus ja raakaruoka ovat nyt trendien huipulla. Syitä löytyy tietysti sekä ekologisuudesta - se hiilijalanjälki kasvisten tuottamisessa kun tosissaan on pienempi kuin lihatuotannossa - että terveellisen ruokavalion edistämisestä. On ollut mielenkiintoista seurata myös Blogistanian muutosta trendien mukaan. Pidemmän ajan suosikeista on moni selvästi "kasvistanut" tarjontaansa ja uusien tuttujen joukossa on paljon kasviksiin, raakaruokaan tai vegaansuuteen keskittyvää blogia.
Minä vierasta kaikenlaisia ääripäitä ja intohimoja kaikissa uskomuksissa ja uskonnoissa. Kukin saa minun puolestani tehdä, miten haluaa, mutta meille sopii kultainen keskitie. Sama koskee kohdallani myös perheen ruokavaliota. Se ei tietenkään, eikä varsinkaan, estä ottamasta käyttöön itse hyväksi havaitsemiani kokeiluja ja ennen kaikkea herkullisia raaka-aineita ja reseptejä.
 |
| Kaikenlaisia rehuja |
Viime vuosia leimaakin muutos
Emme ole ottaneet käyttöön kasvisruokapäivää, mutta kasvisten osuus perheen ruokapöydässä on silti kasvanut eksponentiaalisesti. Kyseessä ei ole varsinaisesti tietoinen valinta. Vastaan vain on tullut kaikkia ihania uusia raaka-aineita ja reseptejä, joissa on sattunut olemaan vahva kasvispainotus. Vauhtia kasvisten syönnin kasvuun antoi toki myös isännän viimesyksyinen terveystarkastus, jossa terveydenhoitaja piti saarnan kolesterolin vaaroista ja punainen liha joutui osittain pannaan.
Näin taaksepäin katsoessa voi viimeisen kolmen vuoden muutokset listata varmaan jotenkin seuraavasti.
1) Muutakin kuin pastaa ja perunaa
2) Uusia tuttavuuksia
3) Jotain ekologisuudesta ja eläintesuojelusta
Palataan näihin vielä joku toinen päivä.
Nyt haluaisin kysyä, millaisia muutoksia teidän perheenne ruokavaliossa on viime vuosina tapahtunut? Seuraatteko trendejä? Käskikö lääkäri? Miltä nyt tuntuu?
Pienempiin lautasiin
Noiden yllälistattujen muutosten lisäksi on vielä yksi, nimittäin lautasten koko. Tosin se on vaikuttanut ihan eri tavoin eri perheenjäsenten kohdalla.
Oma lautaseni on pienentynyt (onneksi). Huomasin tuossa jossain vaiheessa, etten ollenkaan tarvitse niin paljon ruokaa kuin olin tottunut suustani sisään ajamaan. Lautasen pienentymisen seurauksena kilojen kasvu on suurin piirtein pysähtynyt, vaikkei kääntynyt laskuun. Johtunee liikunnan puutteesta, mutta se onkin sitten ihan toinen tarina.
Kahdella vanhimmalla pojalla (12v ja 10v) puolestaan lautasen koko näyttää kasvaneen viime vuosina eksponentiaalisesti. Kyllähän sitä kasvavat nuoret miehet paljon ruokaa tarvitsevatkin, mutta kasvisten määrän kasvu ja siitä miltei automaattisesti seuraava ruokavalion keventyminen lienee heidän kohdallaankin hyvä juttu. Molemmat ovat myös alkaneet aika kiltisti pistelemään kaikenlaisia rehujakin, joista aiemmin kuului pahemmanlaatuista mutinaa. Hyvä pojat!
 |
| Ei ehkä kaikkei pienin lautasista... |
Tuo vois olla suoraan mun suusta tuo koko kappale "minävierastan kaikkia ääripäitä"
VastaaPoistaMun lapseni ovat hoikkia ja molemmilta on neuvolassa ja terkkarilla jo kyselty painon perään. En ole kauhean huolestunut, Urhokin on jäntevä ja lihaksikas poika, sillä ei ole mitään löllöjä. Mutta toki odotan sitä päivää kun lautaselta menee mukisematta suurinpiirtein kaikki, nyt se on vähän niin ja näin. Mun miehelle, joka on myös normipainoinen tehtiin 4 vuotta sitten pallolaajennus ja ruokatottumuksissa on senkin takia yritetty korostaa terveellisyyttä. Mutta joka kerta kun mä päästän sen kauppaan se ostaa lenkkimakkaraa.. Itse pitäsisi ottaa niskasta kiinni ja miettiä kunnon kohottamista ja varsinkin painonpudotusta. Sais vaan pois tuolta päänuoista sen, että syöminen on ratkaisu kaikkeen...
Fanatismi suuntaan tai toiseen on minusta aina pahasta... kertoohan sen historiakin ja moni nykyajankin tapahtumista maailmalla.
VastaaPoistaMeidän pikkumies tuntuu elävän välillä pelkällä maidolla ja pyhällä hengellä. Ehkä tuo syöminen tuosta sitten lisääntyy, samalla kun ikä ja elopainokin. Eipä tuo nuorempi isoveljistäänkään syönyt käytännössä yhtään mitään 2-4 vuotiaana... Kuopus täyttää neljä nyt huhtikuussa, että ehkä sitten.
Painonpudotus ei olisi minullekaan pahitteeksi, mutta siinä taitaisi ruokaa tärkeämmässä roolissa itse asiassa olla liikunnan lisääminen. Ehkä pitäisi ruveta pitämään "liikuntablogia" niin tulisi jotain todellista painetta...
Lääkäri on vuosien varrella käskenyt kaikenlaista, esim. rasvojen käyttöön liittyen mutta en ole noudattanut vinkkejä ja syönyt itselle sopivia rasvoja ja juuri siten että on hyvä olla ja lopputulos on ollut sama kuin lääkärin vinkeillä :) en myöskään osaa samaistua ääripäihin tai puutu muiden syömisiin, olen itse onnellinen sekasyöjä. En halua kieltäytyä lopullisesti mistään vaan syön mieluummin kohtuudella.
VastaaPoistaSama juttu - kohtuus kaikessa. Sitä paitsi, nykyisellä ohjeiden muutostahdilla joutuisi koko ajan vaihtamaan kuitenkin...
PoistaNo sanopa muuta! koko ajan tulee uutta tietoa, ohjetta, opastusta ja mitä lie :D
Poista