tiistai 20. toukokuuta 2014

Kun raparperimurukakku nurinperin keikahti






















Siinä tunteessa on jotain erityistä, kun kerää omalta pihalta aineksia ruokaan tai leivonnaiseen. Tänä vuonna näyttää vähän heikolta - vadelmapensaat paleltuivat, timjami on suurimmaksi osaksi kuivaa ja ruskeaa, tomaatintaimet eivät pitäneet pitkästä pihallepääsyn odotuksesta... Onneksi on raparperi. Se on pihan nurkassa, vähän pyramidimännyn takana varjossa piilossa, mutta joka vuosi se sieltä pinnistää ihania varsiaan piirakkaan.

Olin vanhoja lehtiä selatessani jostain bongannut raparperimurukakun ja sellaista piti siis yrittää. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Päällisen murut sulivat tasaiseksi pinnaksi ja raparperipalat valahtivat vuoan pohjalle. Kaiken lisäksi silikonivuoka ei oikein suostunut luopumaan saalistaan... Ei siinä mikään auttanut, piti vaan kumota kakku toisin päin tarjoilulautaselle, ripotella päälle tomusokeria ja tarjota muina miehinä. Näinhän sen piti mennäkin! ;-)
Maku on ihan superhyvä - tietysti vaniljakastikkeen kera tarjoiltuna.

Kokeiluun minua houkutti tuo lukemani tapa tehdä toffeekastike. Yleensähän sokeri sulatetaan pannulla ja siihen lisätään vaikka voita karamellikastiketta varten. Tässä sulatetaan voi ja sitten sokerit siihen hiljalleen. Maistui ihan hyvältä, vaikka vaatinee aika pitkän keittoajan, jos haluaa kastikkeen täysin sileäksi.

Tässä ohje - kokeilut omalla vastuulla. Kannattanee tarkistaa, että raparperit eivät ole liian vetisiä kakkuun laitettaessa. Lisäksi jauhojen määrää kannattaa tarkkailla ja massa saa olla ehkä pikkuisen kovempaa, niin murupäällisessä kuin pohjassakin...


Murupiirakka raparperista

Murut : 
50g voita
2 rkl fariinisokeria
1/2 dl sokeria
vaniljaa myllystä reiluja kierroksia
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa

Sulata voi pienessä kattilassa. Lisää sokerit ja sekoita tasaiseen, kunnes lopputuloksena on toffeemainen kastike. Sekoita joukkoon vanilja ja suola. Kaada jauhot pieneen kulhoon ja kaada voiseos joukkoon. Sekoita piparitaikinan näköiseksi ja painele kulhon pohjalle jäähtymään.

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen

Raparperi :
4 pienehköä raparperinvartta
1/2 dl sokeria
2rkl vehnäjauhoja

Puhdista raparperit ja vedä reunoista kuidut pois. Leikkaa parin sentin paloiksi ja kaada kulhoon. Ripottele päälle sokeri ja jauhot. Sekoita. Jätä seisomaan ja valuttamaan nesteet kulhon pohjalle. Sekoittele aina välillä.

Taikina :
pieni purkki smetanaa (100g)
2 kananmunaa
vaniljaa myllystä reiluja kierroksia
2dl vehnäjauhoja
runsas 1dl sokeria
1/2tl ruokasoodaa
1/2tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
75g voita huoneenlämpöisenä (pistä vaikka 10s mikroon täydellä teholla, jos otat suoraan jääkaapista)
50g mantelijauhetta

Laita ainekset mantelia lukuunottamatta monitoimikoneeseen ja anna pyöriä taikinaksi. Lisää mantelijauhe ja pyöritä vähän lisää. Varmista aineiden sekoittuminen lastalla.

Kaada taikina 20cm vuokaan (voideltuun ja jauhotettuun, tai leivinpaperilla vuorattuun, jos vuoka ei ole silikonista ja vaikka olisi silikoninenkin - otti nimittäin aika tiukkaan kiinni). Ripottele päälle raparperit (ei  lientä) ja murustele piparitaikina päälle.

Kypsennä uunissa 40-45 minuuttia. Testaa tikulla kypsyyttä.

6 kommenttia:

  1. Olipa hyvä kun kävit kommentoimassa, niin hoksasin tämän uuden blogisi. Meillä vielä odotellaan raparperin kasvua, että päästään ihania raparperijuttuja leipomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa jatkossakin! Täältä löytyvät tästä lähtien nämä ruokaan liittyvät jutut :-)

      Aika pieniä nuo meidänkin vartemme olivat, mutta sai niistä yhden kakun tehtyä...

      Poista
  2. Nami,pitäisköhän mennä ostamaan raparperia.Yhdessä torikojussa on ympäri vuoden raparperia,myydään kilon paketeissa,mutta ihan kesäkuumalla en yleensä osta koska silloin se on kovaa eikä yhtä hyvää kuin talvella.Nyt on raparperi täälläkin vielä ihan hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raparperi maistuu ihanalta - varsinkin talven jälkeen juurikin se ensimmäinen piirakka :-)

      Poista
  3. Tätä on pakko tehdä tällä viikolla. Raparperit ovat kasvaneet sen verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kasvavatkin nopeasti. Meillä ollaan kohta jo toisella kierroksella. Toivottavasti saat onnistumaan paremmin kuin minä nuo murutkin.

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!