Joulun herkut Ranskanmaalla

Yksi asia on tismalleen samanlainen sekä Suomessa että Ranskassa. Molemmissa maissa jouluna syödään ylenmääräisen paljon. Ranskassa ruokailu myös kestää vielä pidempään kuin Suomessa. Ensin on aperitiivi, sitten on alkupalat, sitten pääruoka, (sitten elokuva - no ei vaiskaan, se nyt vaan sattui noin tänä vuonna), sitten juustot ja sitten, jos vielä mahtuu jotain, jotain jälkiruokaa.

Alkuruokavalikoima muistuttaa kummasti suomalaistakin joulupöytää, eikös vain? Siianmäti ja oeufs de lompe (rasvakalan mäti) endiivinlehdillä ja kylmäsavustetut kalasiivut. Tosin savukala oli tällä kertaa taimenta eikä lohta.
Sitten ilmaantuvat erot. Vuoden lopun juhlia ei kai Ranskassa voi viettää ilman hanhenmaksa-toasteja ja pientä tilkkaa Sauternens-viiniä. Muuten juomana olikin Moët Champagne läpi aterian.

Isännän oli ihan pakko saada ostereita,

Kaikki tosin eivät ihan heti niistä innostuneet... söivät kuitenkin :-) 

Pääruoaksi Isännän sisko toi anoppinsa maankuuluja kanoja, Kyseessä on uudelleen henkiin herätetty rotu La Grise de Vercors, joka on uskomattoman maukas. Tästä herkusta kirjoittelin jo aiemmin ranskalaisten maalaishäiden yhteydessä, eivät olleet joulumenussa yhtään huonompia.  Kaksi yli kahden kilon lintua paistuivat oliivien kera padassa ihanan maukkaiksi ja meheviksi. Joka pala juhlan arvoista.

Mistäköhän Suomesta (ja koskakohan) löytäisi vapaasti kasvatettuja maalaiskanoja, jotka ovat tuon kokoisia ja samaa makuluokkaa? Ostaisin ihan heti.

Kanan seuraksi syötiin perinteistä lisuketta eli gratinoituja kardonin (sellainen artisokan sukuinen kasvi) varsia ja päälle valeltiin tietysti paistinlientä. Varret on kesän aikaan pilkottu ja säilötty ja nyt ne vain gratinoitiin voimakkaan Emmentalin kaverina. Herkullista!

Koska joulumme ei ollut millään tasolla virallinen, päätimme näiden herkkujen jälkeen siirtyä hetkeksi olohuoneen puolelle katsomaan esikoisen joululahjaelokuvaa. (Brice de Nice - myönnän, torkuin sen ajan. Ei ihan minun elokuvani) 

Elokuvan jälkeen sitten herkuteltiin suomalaisilla pipareilla ja sinihomejuustolla ja halukkaille oli lisäjälkkäriksi suklaata, suklaata ja vähän vielä suklaata. Lasten suosikkeja täällä ovat "papillotes" eli paperiin käärityt suklaamakeiset. Niiden sisältämiä pieniä paukkupanoksia sitten hätkähdettiin milloin missäkin, kunnes aikuiset laativat säännön - "vain pihaterassilla". Säästyttiin pahemmilta sydänkohtauksilta. 

Joulupäivä mentiinkin sitten suomalaisittain, sillä pääruokana oli poronkäristystä ja perunamuusia! Kelpasi ranskalaisillekin herkkusuille. 

Muutakin reissusta löytyy täältä 

Ja Instagrammissa myös eli @minna_vuocho