keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Patapulinaa - Leivänteon helppous ja herkullisuus




Meillä tehdään paljon leipää. Kun kerran aloittaa, on vaikea palata kaupan pussileipiin. Sen verran eri maailmasta on omasta uunista otettu lämmin leipä. Kaupan lämpimien irtoleipien kohdalla minulla taas tökkii hinta, vaikka ne välillä ihan syötäviä ovatkin. Useampi euro leivästä, jonka pojat tuhoavat kahdella syöntikerralla, tuntuu aika kovalta hinnalta.

Viime vuonna leipäleivontani nousi vielä aivan uusiin sfääreihin, kun kohdalleni osui Blogistaniassa kiertänyt ohje,joka mullisti leiväntekotapani kokonaan. Kyseessä on tietysti pataleipä.

Mullistus ei johdu siitä, että pataleipä ei vaadi vaivaamista sen enempää taikinan kuin oman pään kohdalla. Suurin muutos on yksinkertaisesti leivän kypsennystavassa. Se on se pata. Mitä ilmeisemmin pata saa pidettyä kannen alla kosteuden, jonka ansiosta kuori on rapeaakin rapeampi ja sisusta ihanan pehmeää. Tai sitten kaikki johtuu lämmön keskittymisestä pieneen tilaan. Oli syy mikä tahansa - padassa onnistuu leipä kuin leipä, eikä pelkästään pataleipä. Olen käyttänyt pataa kypsentäessäni monien muidenkin leipäreseptien kohdalla ja lopputulos on ollut aina mahtavan hyvä.

Varsinaisia pataleivän ohjeita silmiini on osunut tähän mennessä kaksi. Ensimmäisen bongasin useammastakin blogista ja sitä meillä on leivottu vähintäänkin kerran kuukaudessa, yleensä useamminkin.
Toisen löysin Glorian ruoka ja viini lehdestä, jossa kitaristi Mikko Kosonen hehkutti lempileipäänsä. Kyseessä on Jim Lahey nimisen amerikkalaisen leipurin tv:n ruokaohjelmassa vuonna 2006 esitelty resepti nimeltään no-knead-bread eli vaivaamaton leipä. Liekö tuo sitten pataleipäreseptien blogiversioiden kantaäiti. (Esittelyvideon voi katsoa vaikka täällä)

Tässä nyt kuitenkin ensin tuo kaikkein yksinkertaisin versio (jolla kuvan leipäkin on tehty)


Pataleipä 

7dl jauhoja (kuvan leivässä 5dl vehnäjauhoja + 2 dl hiivaleipäjauhoja)
2tl suolaa
0,5tl kuivahiivaa
3,5dl lämmintä vettä

Sekoita taikina, älä turhaan vaivaa. Nostata huoneenlämmössä kannen tai kelmun alla 12-18h.

Ota taikina kulhosta  ja muovaa leiväksi (vaikka taittamalla kolmesti). Nostata vielä 30-60min kannen tai kelmun alla. 

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen ja nosta kannellinen uunipata (minä käytän ihan tavallista mustaa Kokki-pataa) sinne kuumenemaan. Kun leipä on noussut ja uuni kuuma, tipauta leipä uunipataan ja kypsennä kannen alla 30min. Ota kansi pois ja anna vielä ruskistua noin 10-15 min.
Ota pois uunista ja padasta. Anna hieman jäähtyä ennen kuin herkuttelet. 


Jim Laheyn reseptin ero on jonkin verran ainesten määrissä, mutta muuten pääasiassa ohje on aikalailla samanlainen :

Ainekset
jauhoja 9,5dl
0,5tl hiivaa
2tl suolaa
vajaa 5dl vettä

(Ero1) Lisäksi hän valelee taikinanalun oliiviöljyllä ja (ero2) nostattaa jo taiteltua leipää vielä 2h eli nelinkertaisen ajan. Hän myös (ero3)antaa leivän olla uunissa ilman kantta kauemmin 20-30min ja käskee vain laskemaan lämpöä, jos näyttää palavan.

Kannattaa kokeilla - kumpaa vain resepteistä.
Herkullinen, itse leivottu leipä on yksi elämän yksinkertaisimmista, mutta parhaista ja eniten iloa tuottavista nautinnoista!



2 kommenttia:

  1. Onpa hyvän näköinen leipä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - minusta on tulossa ihan leipäfriikki. Täytyy koittaa yrittää puhua jostain muustakin täällä sentään... ;-)

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!