Loma lähestyy uhkaavasti loppuaan. Enää viikonloppu ja kaksi päivää jäljellä. Sitten alkavat työt. Paljon on sentään ehditty tekemään. Tänä kesänä on harrastettu kotimaanmatkailua (Särkänniemi, Mikkeli ja Mikkeli) ja nyt viimeiseksi käytiin vähän mökin suunnallakin. Siellä olivat mustikat parhaimmillaan.
Menossa ja edessä on kesän paras aika, jolloin metsät ovat pullollaan herkkuja ja pihalla ei tiedä, mistä kulmasta runsautta ensimmäisenä tarkastelisi. Salaatit, yrtit ja vadelmat ovat sulostuttaneet pöytäämme jo hetken. Tomaatitkin kohta punertavat - tarvittaisiin vaan sitä aurinkoa.
Ihan pelkästään ei kyse ole kuitenkaan pöydän herkuista. Myös silmänruoka on tärkeää ja olen aina rakastanut papujen herkkiä kukkia. Toinen suosikkini ovat pihalla villiintyneen korianterin valkoiset kukkaset.
Härkäpapujen kukkaset muistuttavat orkideaa, mutta ihanaa on katsella myös näitä herkkuja lupaavia pötkylöitä.
Pienellekin pihalle mahtuu paljon kaikenlaista. Vaikka painostava keli on painanut minut lakoon, luonnon antimet houkuttelevat herkuttelemaan. Mustikat ovat varsinaista superruokaa ja vaikka osan laitoin pakkaseen, tuoreet maistuivat vaniljakastikkeen kera sellaisenaan jälkkäriksi. Vadelmapiirakka odottaa valmiina herkuttelijoita.
