maanantai 13. lokakuuta 2014

Leivästä lounaaksi?

No, onko ? 

Minä olin vuosia sitä mieltä, ettei tietenkään ole. Kuka sitä nyt pienellä leivällä selviäisi työpäivästä iltaan?

Tämä jyrkkä asenne oli seurausta työurani vaiheesta, jolloin kävin Brysselissä toimittajan luona melkein viikottain. Olin omalla toimistolla tottunut syömään lämpimän lounaan melkein joka päivä, tai ainakin sitten salaattia, jollen ruokalaan saakka ehtinyt. Belgialainen tapa puolestaan suosi vaaleasta hötöleivästä tehtyjä coctailpalan kokoisia kolikoita.

En tiedä, oliko kyseessä asiakasta varten hankittu erityistilaus, sillä olivathan leivät toki hienon näköisiä vaikkakin kuivakkaita. Lounaaksi niistä ei ollut. Eihän niitä kehdannut syödä kuin ihan muutaman ja silloin annos jäi normaalia aamiaisleipää pienemmäksi. Nälkä oli kova, eikä lentokoneaterioilla sitä saanut sammumaan.

Sinänsä hassua, kun Belgiassakin kuitenkin on upea ruokakulttuuri ja Brysseli täynnä toinen toistaa herkullisempia ravintoloita. Tosin niitäkään en päässyt testaamaan matkojen tappoaikataulujen vuoksi. Enhän minä yleensä päässyt lentokenttähotellia ja lentokentän viereistä bisnesaluetta lähemmäksi itse kaupunkia... Ei oikein kehdannut edes sanoa Brysselissä käyneensä...

Mutta siis,  leivät lounaana... 

Asenteeni alkoi vähitellen muuttua, kun pääsin itse kehittelemään lounasleipieni kokoa ja sisältöä. Todellisen oivalluksen lounasleivän olemuksesta sain ymmärtäessäni nimikkeen alle kelpaavan minkä vain kasan herkkuja, kunhan alla on jonkinlainen leipään viittaava läpyskä... Siispä lounasleipäni kuulostavat vaikka seuraavanlaisilta :

Hummus-lammaspaisti-paahdettu munakoiso-sipuli-paahdettu etikkapaprika-jugurttikastike-leipä

tai

Savora-kinkku-sinihomejuusto-jugurttikastike-tomaatti-etikkakurkkuleipä

tai

munakas-vuohenjuusto-minttu+korianteri-tomaatti-avokado-rieskarulla

tai kuten kuvassa

Wasabijugurtti-possunkylki-etikkaporkkana-avokado-kurkku-korianterileipä 
(inspiraatiota ja ohjeita tästä kirjasta)


Kuten noista suosikeistani huomaatte, ihanteellinen lounasleivän koostumus sisältää mielestäni seuraavia elementtejä :

  1.  Leipä, joka ei hajoa käsiin, vaan pitää tuhdimmatkin täytteet siististi kasassa. Voi olla tummaa tai vaaleaa. Jos haluan syödäkin veitsellä ja haarukalla, ei tälläkään ole niin väliä. 
  2. Jonkunlainen kastike. Se voi olla majoneesia, jugurttia tai vinegrettiä, mutta sen pitää kosteuttaa leipä ja täytteet sekä koota kauniisti niiden maut kokonaisuudeksi. 
  3. Jotain kirpakkaa tai hapanta. Tähän tarkoitukseen sopii kaikki etikkainen. Toisinaan tulisuus ajaa saman asian, mutta itse kaipaan mieluummin kieltä kipristävää kuin polttavaa. Sipulikin käy, varsinkin etikalla ja sokerilla pehmitettynä. 
  4. Jotain täyteläistä. Minun lihansyöjäolemukseni tulee näköjään noissa esimerkkileivissä esille, mutta mikään ei estä korvaamasta lihaa vaikka munakoisolla, avokadolla, sienillä tai juustolla. Pääasiana on saada pientä purutuntumaa ja sellaista umamimaista täyteläisyyttä suuhun kirpakoiden makujen taustaksi. 
  5. Jotain raikasta - yleensä tuoreet kasvikset ajavat tämän asian erittäin hyvin. 

Mitäs tuumitte? Onko leivästä lounaaksi ja millaisesta? 



4 kommenttia:

  1. Leipä on lounaana hyvä,ja tänne on viimeisen parin vuoden aikana ilmestynyt pari ruokakpaikkaa,jossa leipä on melkein pääosassa;ensin ihmettelin mutta mikä ettei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, lounasleipä kelpaa minullekin, kunhan siinä on tarpeeksi täytteitä. Nyt, kun olen ajatukseen tottunut.

      Poista
  2. Laitankin linkin toisen niistä menusta (englanniksi) ehkä siitä tulee lisää ideoita...
    http://breadstory.co.il/english-menu/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OI, tuosta chutney-leivästä tuli heti mieleeni vuohenjuusto-aprikorosmariinihilloke-salaattileipä saksanpähkinöillä... eihän siinä chutneyta ole, mutta jokin kumman assosiaatio vain syntyi ;-)

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!