Olihan minulla suunnitelma, kun näitä peltipiirakoita tässä olen arkistoista postaillut. Piti näyttää, että kyllä minä niiden kanssa olen onnistunutkin. Tällä kertaa kun ei mennyt ihan putkeen.
Ihan syötävää tuli, muttei kyllä lähelläkään sellaista kuin toivoin.
Minä nimittäin rakastan raparperia ja haaveilin sellaisesta ihanan kirpakasta raparperitäyttemuunnelmasta perinteiseen rahkasitruunapiirakkaan... Ei kai pitäisi ruveta liian luovaksi.
Pilkoin pari raparperinvartta ja laitoin kattilaan. Laitoin sekaan pari ruokalusikallista sokeria ja annoin pehmetä. Lisäksi vaihdoin rahkan crème fraîcheen - Virhe!
Lopputuloksena oli piirakka jossa maistui - no taikina. Crème katosi jonnekin pohjan syövereihin eikä raparperikaan jaksanut pitää puoliaan. Sinänsä ihan hyvää taikinaa ja mukavan rapsakka pinta, mutta tylsähän tuosta tuli.
Pitää koittaa uudelleen ja laittaa kiltisti rahkaa. Peltipiirakoissa vain on yksi vika. Ne ovat isoja. En voi tehdä uutta ennen kuin vanha on syöty. Vähemmän herkullisen piirakan kohdalla viimeiseen palaan pääseminen näköjään kestää yllättävän kauan.
Palataan asiaan.
VastaaPoistaMutta nuo näyttää hyviltä;D
Kiitos :-) Eivät ne nyt varsinaisesti pahoja olekaan, mutta aika kaukana siitä, mitä suunnittelin :-)
Poista