torstai 4. elokuuta 2016

Kanttiineista


Työpaikkaruokailu on jännä juttu. Ilman sitä tuntuu työpaikka vajaalta, mutta ihan liian usein kanttiinin ruoka ei maistu. Rupesin oikein muistelemaan kokemuksiani työpaikkojen ruokaloista nyt kun toimistolla tuli kanttiinille uusi toimija - ja ruoan laatu parani kertaheitolla.

Mieleeni tuli eräskin työpaikka, jossa istumatyötä tekeville tarjoiltiin "rekkamiehen ruokaa" Uunimakkarat muusilla, friteeratut jutut, ranskalaiset ja muut varsin tuhdit ruokalajit toistuivat päivästä toiseen. Salaattia nähtiin vähän, joskus. Ei liene yllätys, että aika iso osa ruokailijoista siirtyi naapurirakennukseen, jos suinkin lounastunnilla ehti. Tässä näkyy myös keittiömestarin suuri vaikutus, sillä molemmat olivat saman ketjun kanttiineja, mutta keskenään kuin yö ja päivä.

Toisaalta tiedän useammankin haikeudella muistelevan "Nokia Talon" F-siiven ruokalan tarjontaa. Perjantain pihvipäivä oli klassikko ja ihan must, ja muutenkin tarjolla oli monenlaista wokeista salaatteihin.

Ei tosin taida olla ihan helppoa lounaskanttiinin toimittajallakaan. Pitäisi tehdä hyvää ja trendikästä, ravitsevaa, mutta kevyttä, ja samalla osua erilaisiin makuihin ja toiveisiin. Eikä ruoka saisi maksaa paljon. Jostain syystä toiset onnistuvat paremmin kuin toiset.

Tämä viimeisin muutos taitaa jäädä mieleeni toimittajien välisen suuren eron vuoksi. Olen tähän saakka nimittäin vienyt mukanani omat eväät kahdesta syystä.

  1. Ruoka ei maistunut hyvältä. Piste. Vatsa oli täynnä, mutta koko iltapäivän teki mieli napostella jotain kun lounas ei tuottanut tyydytystä ja hyvää mieltä. Kunhan ateriassa on makua ja tekstuuria niin pienikin määrä vie pitkälle.
  2. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu. Noutopöytälounas on liian paljon, kun illalla kuitenkin syön lasten kanssa. Vaikka miten koitan kerätä lautaselle vain vähän, syön aina liikaa. Enkä minä sano koskaan ei jälkiruoalle. (Tosin aikaisemmassa kanttiinissa jauhoinen suklaavanukas jäi syömättä - #eikoskaanennen)
Syy numero 1 on nyt historiaa. Nämä muutamat kokeilukerrat ruoka on ollut vaihtelevaa ja maistuvaa (ja kuulemma vasta harjoittelevat). Numero 2 ei edelleenkään kadonnut mihinkään. Itse asiassa se vain korostuu. Edelleenkin minulle riittäisi pieni purkillinen omatekemää salaattia.

Taidan siis käydä uudessakin paikassa vain kerran, kaksi viikossa - siis ne pari viikkoa, jotka tuolla toimistolla vielä käyn. Uudessa paikassa onkin sitten ihan omat haasteensa. Lounaasta en tiedä, mutta tarjolla olleet snäcksit viime visiitillä sisälsivät mm. suklaata, keksejä, pähkinöitä jne... Tahdonvoimalle tulee töitä. 

Mites te syötte työpäivinä? Ovatko kanttiinipöperöt maistuneet? 



40 kommenttia:

  1. Meillä on työpaikalla eri rakennuksissa kolme ruokalaa, joissa käymme todella harvoin huonon laadun takia. Ruoissa ei ole mitään sesonkien mukaista eivätkä ne muutenkaan maistu. Onneksi kotiin on vain 5-7 min pyörällä kelistä riippuen, joten lounastaa voi kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä siinä on, että ruokaloiden ruoa laatu noin yleensä on aika heikko. Onneksi ruokaa saa sitten kotoakin - eväinä tai kotilounaana.

      Poista
  2. Itse en ole siis koskaan käynyt kanttiineissa syömässä! Piti oikein miettiä ja en ole. Mieheni on kylläkin ja hän aina kehui ruokaa. Päätin pistää paremmaksi kanttiinille ja kuulemma vein heti voiton :D Tein sitten eväitä miehelle matkaan useimmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä usko yhdenkään kanttiinin voivan kilpailla kotiruoan kanssa - ainakaan, kun se sellaista kuin teillä :-)

      Poista
  3. Olipa tosi hyvä juttu! Paljon on samanlaisia ajatuksia kuin sinulla. Töissä on lähtökohtaisesti omat eväät; saa just sitä safkaa, mitä haluaa ja on omaan makuun mieleinen. Kaupunkilounailla välttelen noutopöytälounaita juurikin siksi, että syön niissä aina liikaa, poikkeuksetta ;). Kaikkea kun pitää maistaa, jälkkäreitä unohtamatta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen on kumma, miten noutopöydässä aina muuttuu ahmatiksi, vaikka miten muuten selviäisi pienillä annoksilla. Jonkunlainen ahneus iskee ainakin minuun ja, totta, kaikkea pitää ainakin maistaa.

      Poista
  4. En ole myöskään koskaan oikein syönyt kanttiineissa. Kaikki työpaikat ovat ollleet Helsingin keskustan tuntumassa. Vaihtoehdot ovat olleet omat eväät tai kaupungin ravintolat. Nyt olen yrittäjä, mutta edellisessä "oikeassa työpaikassani" sain kyllä lounarit, mutta toimistolla oli myös mahtava keittiö käytössä ja valmistin aika usein myös lounasta työpäivän aikana. Terassilla oli myös grilli. Luksusta!

    Uusi työhuoneeni sijaitsee Vallilan teollisuusalueella ja siellä on jonkun verran ravintoloita, mutta myös kantiineja. Ehkä nyt pitää antaa niille mahdollisuus ja uskaltaudun kokeilemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla... ehkä edes jokin niistä yllättää positiivisesti :-)

      Poista
  5. Mä jaksan itkeä työpaikan ruuasta ehkä joka toisella lounaalla, vaikka joskus harvoin tarjolla on jotain ihan hyvääkin. Suurin ongelma on laadussa, ei varsinaisesti ruokalajeissa: hyvältäkin kuulostava ruoka on käytännössä pahaa. Syykin on aika selkeä, opiskelijoille ruoka maksaa vain 89 senttiä, henkilökunnalle toki moninkertaisesti. Omien eväiden syöminen ei oikein onnistu käytännön syistä, mutta välillä pidetään lounaspalavereita kaupungilla ja syödään oikein kunnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olenkin aina miettinyt, miten ihmeessä muka noin halvalla saa hyvää ruokaa. Sama koskee kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokaa pitää tehdä pienillä kustannuksilla.

      Poista
  6. Usean vuoden eväitä töihin kantaneena kaipaa kyllä ajoittain kanttiinia jossa voisi käydä syömässä valmista ruokaa. :D Aina ei oo intoa tehdä ruokaa ja eväitä töihin. Puolensa kummassakin ruokailussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä on helppoa, kun joku toinen on ruoan valmistanut. Minulla ei ole mitään kanttiineja vastaan, kunhan ruoka sitten on hyvää tai edes hyvällä mielellä syötävää.

      Poista
  7. Olin joskus töissä terveyskeskuksessa ja siellä tuli syötyä aina välillä kanttiinissa. Siellä tarjottiin samaa ruokaa henkilökunnalle kuin vuodeosaston potilaille. Ruoka oli perusruokaa. Ei mitään rekkamiehen rasvaisia pöperöitä, vaan ihan siis tavallista ruokaa. Tosin ei se hirveän hyvää ollut, mutta täytti vatsan. Mutta kun ruoka voi olla niin paljon muutakin kuin vatsantäytettä, aloin ottamaan sitten omat eväät mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tuo minua kanttiineissa on usein häirinnyt. Ruoka on ihan syötävää, mutta... se ei tyydytä ja sitten tulee naposteltua.

      Poista
  8. Juuri töihin palanneena jaksan riemuita lähistöllä olevista ravintoloista, jonne mennä lounaalle. Vaikka oonkin suht isossa talossa töissä, ei meillä ole omaa työpaikkaruokalaa. Onneksi, sillä kokemukset kanttiineista ei ole mitenkään mieltäylentäviä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ravintolat ovatkin hyvä vaihtoehto. Olen joskus miettinyt, voisivatko isommatkin yritykset hyödyntää noita kuljetuspalveluita, tehdä esim. jonkun volyymidiilin päiviksi. Varmasti löytyisi asiakkaita työntekijöistä.

      Poista
    2. Niinpä! Wolt tai Foodora on toistaiseksi töissä jäänyt testaamatta, mutta varmasti tulee sekin päivä, kun ei ehdi muualle lähteä lounaalle :)

      Poista
    3. Minäkin olen harkinnut, mutta kun on marketti ihan toimiston kulmilla niin olen sitten täydentänyt kotieväitä sieltä. Ehkä nyt sitten uudessa paikassa, kun siellä ei ole kauppoja vieressä.

      Poista
  9. tämän ruokaisian työn takia syön erinomaista ruokaa päivittäin. Täytyy myöntää, että ei ole ikävä työpaikkaruokailua. Tuli syötyä yleensä liikaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, noilla sinun herkuillasi kuvittelisin minun todennäköisesti syövän liikaa...:-) mutta oikeassa olet, kanttiinissa tulee jotenkin täytettyä tarjotin aina äärilleen, vaikka miten yrittäisi pysyä kohtuudessa.

      Poista
  10. Siitä on kyllä tosi kauan kun olen ollut sellaisessa työpaikassa, jos olisin syönyt kanttiinissa. Nykyisin teen kolme päivää töitä kotona, joten syön sitä mitä kaapissa on – hyvää ruokaa tietty :) Ne kaksi päivää ovat aina vähän haastavia erityisesti laadullisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kummasti kotoa löytyy tähteistäkin aina jotain huonompia ja jopa keskinkertaisiakin kanttiinipöperöitä parempaa.

      Poista
  11. Mä palasin hoitovapaalta töihin viikko sitten, ja olin ihan varma että jo rauhassa lounastaminen saisi työpaikkaruokalan tuntumaan tähtiravintolalta. No, sitä lumousta kesti tiistaihin, jolloin aloin jo nurista ruoasta. Ihan kelpo ruokaa se silti on, mutta huomaa kyllä että siinäkin säästetään ja taso laskee vuosi vuodelta. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta kanttiinissa: joku toinen tekee ruoan... Se riemu ei vaan tosiaan kauan kestä, jos lopputulos ei oikein ole kelvollista.

      Poista
  12. Nykyisessä työpaikassa on toimistotalon alakerrassa, ikävä kyllä, niin luokaton työpaikkaravintola, että olen käynyt siellä hätätapauksessa vain pari kertaa reilussa kolmessa vuodessa :( sitä edellisen työpaikan yhteydessä oli sen sijaan aivan loistava kanttiini ja siellä söin joka päivä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kumma, miten nuo huonot kuitenkin pysyvät käynnissä. Onko ruoka kuitenkin vain tankattavaa polttoainetta suurimmalle osalle työntekijöistä? Luulisi, että huonolaatuinen kaatuisi nopeasti, mutta niin nuo näyttävät porskuttavan muuallakin.

      Poista
  13. Minä olen syönyt nyt vuoden verran omia eväitä, sitä ennen kasvisruokaa koulun linjastolla. Olen ollut soi tyytyväinen eväiden mussuttaja, paitsi maun, myös hyvin säännöstellyn annoskoon vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annoskoko onkin hyvä syy siirtyä eväisiin, vaikka kanttiini olisi hyväkin.

      Poista
  14. Minä olen töissä koulussa, joten ns. kanttiiniruoka on varsin tuttua huttua :D Tosin täytyy sanoa, että meidän koulussa on varsin hyvää ruokaa, itse leivottua leipää, runsas salaattivalikoima ja aina myös hyvät kasvisvaihtoehdot. Eikä ole hinnalla pilattu. Syön silti monena päivänä viikossa joko omia eväitä tai käyn lounaalla muualla, ihan vain saadakseni pikku tauon työympäristöstä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaapa ihanalta koulun ruokalalta! Tuollaista ei taida olla kovin monessa paikassa :-)

      Poista
  15. En muista montaa kertaa vieneeni eväitä töihin. Suurimmassa osassa työpaikkoja on ollut oikein kelpo ruokaa - ja sitten oli se yksi, jonka takia mentiin joka päivä naapuriin. Arvostan erityisesti kanttiineja, joissa tarjotaan mm. borssinkaltaisia ruokia, joita vain harvoin jaksaa keitellä kotona.

    Meille lounas on ollut melkein se päivän pääateria, kun ei ole ollut lapsia, joille kokata. Senkin takia olen enemmänkin keventänyt illasta kuin päivästä. Mielenkiintoista nähdä, miten tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa oikeasti syödä muutakin kuin rintaa.

    Minulle työpaikkalounas on vain toissijaisesti ruokaa (toki haluan sen olevan hyvää), mutta se on myös sosiaalinen tapahtuma. Siksi en ole oikein koskaan lämmennyt omille eväille + inhoan rasiasta kauhomista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työpaikkalouna sosiaalisena tapahtumana onkin hyvä juttu. Useimmiten huonon kanttiinin talossa onkin löytynyt enemmän seuraa kahvikoneen vierestä eväiden kanssa... Hyvä kanttiini on kullanarvoinen juttu, mutta tuo liikaa syöminen oikeasti haaste.
      Kyllä sinäkin sen sitten huomaat, kun pitää lapselle saada illalla lämmintä ruokaa ja (oletan) halutaan saada sitä yhdessä syömisen kulttuuria opetettua... t: täti opettaa ;-)

      Poista
    2. No ehdottomasti halutaan :-) Luulen, että siinä käy juuri noin. Ans kattoo. Vielä on hetki armonaikaa.

      Poista
    3. Kannattaa nauttia niin kauan kuin voi :-) Sitten tulevat vielä ne "mä en tykkää tosta enkä tosta kaudet"...

      Poista
  16. Joskus olen joissain duunipaikoissa lähtenyt kollegoiden mieliksi seuraksi lounaalle, mutta toista kertaa ei ole kyllä koskaan missään tullut. EI yksinkertaisesti ole ollut sen rahan arvoista. Itsellä on tosin se, että sitä itsetehtyä (ja pääsääntöisetsi ihan oikeatsi hyväkin) ruokaa jää yli sen verran,että duunilounaat ovat tarjonneet oivan tekosyyn hyvällä omallatunnolla syödä sitä vähän useampanakin päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiä kanttiiniruokaan kyllästyy ja harvoin se voittaa kotiruokaa...

      Poista
  17. On se kumma, ettei kanttiiniin saada hyvää ja terveellistä ruokaa. Luulisin, että ihmiset olisivat valmiita maksamaankin vähän enemmän kunnon ruoasta kun ei tarvitsisi eväitä raahata mukana. Ihan sama juttu oli minullakin aiemmin. Nyt kun on kotitoimistossa ei voi kun katsoa peiliin, jos pöperöt ei maistu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu siltä, että isot määrät maistuvat - no, vähän tehdasmaisilta. En itse asiassa tiedä, voiko sille oikeasti mitään. Ehkä siinä on jokin luonnonlaki, että kun tehdään monille, jossain vaiheessa sitten muuttuu ruoka vähän mauttomaksi ja tasapaksuksi.

      Poista
  18. Joo, mä olen meidän työpaikan "ruokanillittäjä" - lounaslinjastot kun ovat mitä ovat. Mutta yleensä, noin kolmena päivänä viikossa salaattibuffa on suht ok...

    -Heidi
    http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunhan salaatteja löytyy niin kaikki on hyvin :-) Harmillisesti vaan minun kokemukseni mukaan huonossa kanttiinissa kärsivät ensimmäisenä nuo tuoreet...

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!