maanantai 15. syyskuuta 2014

Punajuurikammosta lempisalaattiin


Tämä on taas sellainen resepti, jonka ilmestymisestä ruokapöytään voisi tarkistaa kalenterin oikeellisuuden. Kyllä, nyt on syyskuu ja kauppoihin ovat ilmestyneet hurjat kasat kesän sadon juureksia. Punajuuri on yksi lemppareistani.

Näin ei tosin ole ollut aina. Lapsena punajuuri yhdistyi mielessäni koulun borssikeittoon, jonka pakkosyömisestä minulle taisivat jäädä elinikäiset traumat. Borssikeittoa en nimittäin ole vielä edes yrittänyt tehdä ja olen sentään jo yli neljänkymmenen. Jo pelkästä ajatuksesta nousee kurkkuuni pala ja muistan yksinäiset hetket koulun ruokalassa. Muut olivat lähteneet jo välitunnille, mutta minun lautasellani oli vielä keittoa jäljellä... Nousta ei saanut, ennen kuin oli syönyt.

Lähimmäksi kauhukeittoa on meidän ruokapöydässämme vienyt punajuuri-vuohenjuustokeitto. (Se tosin oli oikein maistuvaa.) Itse asiassa taisin olla reippaasti yli kolmenkymmenen ennen kuin suostuin edes maistamaan punajuurta muuten kuin etikkaliemessä liotettuina. Lienee äidin herkullisten etikkapunajuurten ansiota, että yleensä edes päätin testata jotain muutakin.

Yksi suosikeistani on nykyään uunissa foliopaketissa balsamicon kanssa kypsennetty punajuuri. Näin alkusyksystä punajuuret ovat jo itsessään ihanan makeita, mutta makeutta saa korostettua vielä lisäämällä pakettiin yhden omenan pieninä kuutioina. Lisäksi suolaa, pippuria ja pieni nippu timjamia. Paketti kiinni ja uuniin puoleksi tunniksi 200 asteeseen tai pidemmäksi aikaa pienempään lämpöön. Ihanaa herkkua, joka toimii erityisen hyvin salaatissa omenan, fetan tyyppisen juuston ja pinjansiementen kera.


4 kommenttia:

  1. Foliossa kypsytetyt punajuuret ovat kyllä huisin hyviä. Meillä laitetaan yleensä monta punajuurta kokonaisina, kuorineen samaan foliopakettiin kypsymään. Kypsiä juuria voi sitten käyttää salaattiin, pastaan tai lindströminpihveihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin laitan usein ihan kokonaisia punajuuria, mutta tällä kertaa halusin jotain, jonka voi suoraan kipata salaatiksi.
      Olisi kyllä pitänyt kypsentää koko pussillinen punajuuria kerralla. Loppuivat meinaan vähän kesken.

      Poista
  2. Minäkin olen oppinut syömään punajuurta vasta ihan muutama vuosi sitten, en tiedä mikä siinä aiemmin tökki. Punajuuri yhdistettynä timjamiin, juustoihin ym. on kyllä herkkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika moni sanoo oppineensa syömään punajuuria vasta aikuisena. Ehkä niitä valmistettiin aiemmin jotenkin hassusti?

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!