Mustikkamuffinsseja, kuinkas muuten

Kun metsä tarjoaa mustikoita, on aika tehdä mustikkamuffinsseja. Siitä ei ole ylikäyminen. Jollei tuoreista mustikoista tee näitä edes kerran, ei maailma enää pyöri ja tämä äiti muuttuu kiukkupussiksi. Siispä...

Jo vuosia samalla reseptillä Hummingbird Bakeryn kirjasta. Välillä vähän tuunaillen. Tällä kertaa mukaan kaadettiin iso kourallinen valkosuklaahippuja ja pieni kourallinen pihan vadelmia. Niin, ja vaikka muffinssit tietysti ovat ihan parhaita tuoreista marjoista, tällä reseptillä (ja vain tällä) olen onnistunut saamaan myös pakastetuista tuoreen veroisia.

Mustikkamuffinssit 2016

5,5dl jauhoja
4dl sokeria
1tl suolaa
1,5tl leivinjauhetta
0,5tl soodaa
vajaat 4dl piimää
1 kananmuna
1tl vaniljasokeria
70g sulatettua voita
1/4 litraa mustikoita
iso kourallinen valkosuklaahippuja

Lämmitä uuni 170 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet (ei mustikoita tai vaniljasokeria) keskenään. Sekoita piimä ja kananmuna.
Sekoita seokset vielä keskenään. Kaada lopuksi sulatettu voi ja sekoita koneella (tai käsin) kunnes taikina on tasainen.

Kaada joukkoon vielä valkosuklaahippuset ja mustikat. Sekoita tasaisesti taikinaan.

Jaa muffinssivuokiin (tai noihin pieniin pahvisiin kakkuvuokiin, joihin olen tosissani tykästynyt). Ripottele päälle vielä vadelmia.
Kypsennä uunissa 20 - 25 min (pahvivuoat melkein 30min)

Anna hetki jäähtyä ja nauti. Tunne kesä.

Ihan pihalla

Loma lähestyy uhkaavasti loppuaan. Enää viikonloppu ja kaksi päivää jäljellä. Sitten alkavat työt. Paljon on sentään ehditty tekemään. Tänä kesänä on harrastettu kotimaanmatkailua (Särkänniemi, Mikkeli ja Mikkeli) ja nyt viimeiseksi käytiin vähän mökin suunnallakin.  Siellä olivat mustikat parhaimmillaan. 

Menossa ja edessä on kesän paras aika, jolloin metsät ovat pullollaan herkkuja ja pihalla ei tiedä, mistä kulmasta runsautta ensimmäisenä tarkastelisi.  Salaatit, yrtit ja vadelmat ovat sulostuttaneet pöytäämme jo hetken. Tomaatitkin kohta punertavat - tarvittaisiin vaan sitä aurinkoa. 

Ihan pelkästään ei kyse ole kuitenkaan pöydän herkuista. Myös silmänruoka on tärkeää ja olen aina rakastanut papujen herkkiä kukkia. Toinen suosikkini ovat pihalla villiintyneen korianterin valkoiset kukkaset. 

Härkäpapujen kukkaset muistuttavat orkideaa, mutta ihanaa on katsella myös näitä herkkuja lupaavia pötkylöitä. 

Pienellekin pihalle mahtuu paljon kaikenlaista. Vaikka painostava keli on painanut minut lakoon, luonnon antimet houkuttelevat herkuttelemaan. Mustikat ovat varsinaista superruokaa ja vaikka osan laitoin pakkaseen, tuoreet maistuivat vaniljakastikkeen kera sellaisenaan jälkkäriksi. Vadelmapiirakka odottaa valmiina herkuttelijoita.

Jauhoton suklaakakku

Minun piti pistää tämän kakun päälle kermavaahtoa ja raparperi-mansikkacurdia ja sitten kauhean paljon marjoja, mutta joku ehti sitten ottamaan palasen ennen kuin ehdin marjakaupoille... Mitäs olin niin hidas.

Eikä tämä ole ollenkaan huonoa näinkään. Itse asiassa tämä on varsin herkullista ilman marjojakin ja vain curdilla ja kermalla höystettynä. Maitosuklaan ja tumman suklaan sekoitus on herkullinen, mutta taidan silti ensi kerralla tehdä pelkästään tummasta suklaasta. Kaipaan sitä pientä terää, jonka maitosuklaa taittaa. Jauhoja ei tässä kakussa ole laisinkaan, joten taitaa mennä gluteenittomana. Suklaassa ei kai gluteenia kuitenkaan ole (?)

Jauhoton suklaakakku

Fazerin sinistä 100g
Valrhonan tummaa suklaata 200g
2,5dl sokeria
225g voita
2dl kiehuvan kuumaa vettä
1rkl pikakahvijauhetta
1rkl vaniljauutetta
6 kananmunaa keltuainen ja valkuainen eroteltuina

Jauha suklaat ja sokeri montoimikoneessa hienoksi. Sekoita joukkoon voi kuutioina, vesi, kananmunankeltuaiset, kahvi ja vanilja.
Vatkaa valkuaiset tiukaksi vaahdoksi ja sekoita ne nopeasti ja kevyesti suklaaseokseen.

Kaada taikina 24cm halkaisijan silikonivuokaan, jonka pohjalle olet laittanut leivinpaperia ja reunat voidellut.
Laita vuoka 160 asteiseen uuniin 45-55 tunniksi.

Ota kakku uunista. Anna sen lätsähtää ja jäähtyä. Peitä kermavaahdolla ja muilla haluamillasi herkuilla (curdilla, marjojilla, hedelmillä...).
Kakku maistuu yhtä hyvältä myös seuraavana päivänä - itse asiassa melkein paremmalta tiiviistyneenä.

Lakritsimacaronsit sitruunakreemillä

Isäntä on ollut jo jonkin aikaa kuntokuurilla. Siihen liittyy myös punaisen lihan vähentäminen sekä juustojen ja muiden herkkujen välttäminen. Siispä minulla on nyt hyvä hetki kokeilla kaikkea sellaista, jota isäntä inhoaa. Lakritsi ja salmiakki ovat listan kärjessä.

Jo jonkin aikaa on päässäni pyörinyt mahdollisuus yhdistää lakritsi ja sitruuna macaronsin muodossa. Siispä, korvasin 25g tomusokerista lakritsijauheella. Tosin olisi kai pitänyt korvata mieluummin mantelijauheesta. Silloin olisin ehkä välttänyt tuon pinnan halkeilun, kun taikina olisi ollut hitusen kosteampaa. No, ensi kerralla sitten. 

Väliin tietysti itseoikeutetusti lemon curdia... vaikka voikreemi olisi parempi, se ei pursua ihan samalla tavalla. 

Ensimmäisenä suuhun purskahtaa sitruuna. Se täydentyy vähitellen mantelilla ja jälkimaku on ihanasti lakritsainen. 

Mitkä ovat teidän lempiyhdistelmiänne? 

Lakritsimacaronsit

150g tomusokeria

25g lakritsijauhetta

125g mantelijauhetta

3 valkuaista

75g sokeria

(mustaa elintarvikeväriä, jos haluat)

Sekoita tomusokeri ja mantelijauhe tehosekoittimessa hyvin sekaisin.
Vatkaa valkuaiset kovahkoksi vaahdoksi sekoittamalla sokeri niihin vähitellen. Marengin pitää pysyä piikkinä pystyssä, kun nostat vatkaimen pois, mutta se ei saa olla liian kovaa ja kiiltävää.

Jos haluat värjätä macaronsit- tämä on oikea hetki sekoittaa väri valkuaiseen.

Nostele joukkoon mantelijauhe. Mikäli lopputulos vaikuttaa kovalta eikä valu hitaasti pois lastalta, sekoita hetki vähän voimakkaammin. Lopputuloksena pitäisi olla hitaasti valuva massa.

Laita massa pursotinpussiin, jossa on 1cm pyöreä tylla. Purista pellin päällä olevalle leivinpaperille pieniä kiekkoja. Kopauta pelti pöytään, jotta mahdolliset ilmakuplat katoavat.
Jätä macaronsit seisomaan vajaaksi puoleksi tunniksi, jotta niiden pintaan muodostuu pehmeä, nahkamainen kuori.

Kypsennä niitä uunissa 150 asteessa noin 15min. Ole tarkkana oman uunisi kanssa. Meidän on aika ärhäkkä, joten ilman kiertoilmaakin 160 astetta oli jo liikaa...

Anna jäähtyä ja täytä haluamallasi herkulla.

Mustikkainen neukkari eli SE juustokakku

New York Cheese Cake ja kaikki sen variaatiot. 
Mikään muu kakku tai leivonnainen ei taida saada aikaan sellaista tyytyväisyyden hyrinää makunystyröissä täyteläisyytensä ansiosta. Se vaan on jotenkin niin pehmeää, makean tahmaista ja... no, silkkisen täyteläistä. En minä parempaakaan sanaa keksi, joten toistetaan sitten. 

Muistakaa vaan laittaa sitä sokeria juustomassaankin. Kuten jo varmaan arvasittekin,minä jostain syystä unohdin ja lopputuloksena ei ollut ihan niin täydellinen herkku. Hyvää toki kuitenkin. Silkkisyys vain vähän kärsi ja maistuu turhankin "terveelliselle". 

Tällä kertaa käytettiin viimeisiä pakastemustikoita - sen jälkeen, kun ne ensin olivat toimineen jääpussina pyöränsä kanssa mäkivoltteja harrastaneen keskimmäisen otsalla. Onneksi selvittiin vaan pienillä ruhjeilla, eikä äitikään saanut sydänkohtausta isoveljen juostessa hakemaan apuun. Oli taas kerran pojilla suojelusenkelit mukana ja samalla saatiin muistutus siitä, ettei kovassa käytössä olevien pyörien jarruissa riitä yksi huoltokerta keväällä... 


Mustikkainen Neukkari

Murskaa puolikas paketillinen Digestive keksejä Sekoita joukkoon 1 dl (fariini)sokeria ja ripaus suolaa sekä 75g voita sulatettuna. Levitä kostea keksimuru irtopohjavuoan pojalle (laita leivinpaperipyörylä pohjalle ja voitele reunat) ja pistä vuoka jääkaappiin ainakin hetkeksi tai sitten vaikka yöksi odottamaan.

Sekoita 600g tuorejuustoa (esim. Philadelphia), 1-2dl sokeria ja purkillinen (200g) crème fraîchea tasaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon 3 kananmunaa yksi kerrallaan hyvin sekoittaen ja lisää vimeiseksi loraus vaniljauutetta. Siivilöi sekaan vielä 50g vehnäjauhoja ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Levitä muutama lusikallinen pakastemustikoita (tai jotain suosikkihilloasi) pohjan päälle ja kaada täyte vuokaan. Ripottele lisää mustikoita päälle. 

Kypsennä kakkua 160 aseisessa (kiertoilma) uunissa 45-60 min. Kun kakku on pinnalta reunoilta ruskistunut, mutta vielä keskeltä ihan hiukan höllyvää, niin ota kakku pois uunista ja anna jäähtyä vuoassa. Laita jääkaappiin yön yli tai ainakin muutamaksi tunniksi. .

Tarjoilupäivänä levitä pinnalle vielä toinen purkillinen crème fraîchea ja tarjoile marjojen kera.

Ei tullut crumblea - tuli...

Oli muutama nektariini ja banaani. Oli crumblenhimoinen isäntä.

Oli jauhoista tyhjä kaappi ja hyllyt ilman kaurahiutaleita. Oli laiska emäntä.

Ei tullut crumblea - tuli uunihedelmiä kermavaahdolla ja keksinmuruilla.

Kelpasivat nekin. 

(Hedelmiä kuten nektariineja ja banaaneja uunivuokaan. Sekoitetaan hillosokerin, sitruunamehutilkan ja vaniljasokerin kera. Annetaan hautua 100 asteessa pehmeiksi. Tarjoillaan kuumana kermavaahdon ja Domino-keksimurujen kanssa.) 

Macarons - sitkeys palkitaan

Vihdoinkin..

Minä taisin macarons-kokeilujeni aikana tehdä kaikki mahdolliset virheet, mutta viimein... neljännellä kerralla sain aikaiseksi tuollaiset. Eiväthän nuo vieläkään ole sellaisia täydellisen pyöreitä, mutta muistuttavat esikuviaan tarpeeksi hyvin ollakseni tyytyväinen. Onnistuin! Ainakin kerran...

Ehkä ensi kerralla sitä voisi sitten vaikka tehdä kuopuksen kanssa, kun edelleen tuota lehteä katselee sillä silmällä. En tiedä. Hän on tosi ahkera kananmunien rikkoja, mutten ole ihan varma keltuaisen ja valkuaisen erottelutekniikan tasosta...

Näissä macaronseissa on välissä raparpericurdia, joka on vähintäänkin yhtä ihanaa kuin sitruunainen vastineensa.

Macarons

175g tomusokeria
125g mantelijauhetta
3 isoa kananmunanvalkuaista
75g sokeria

Sekoita tomusokeri ja mantelijauhe tehosekoittimessa hyvin sekaisin.
Vatkaa valkuaiset kovahkoksi vaahdoksi sekoittamalla sokeri niihin vähitellen. Marengin pitää pysyä piikkinä pystyssä, kun nostat vatkaimen pois, mutta se ei saa olla liian kovaa ja kiiltävää.

Jos haluat värjätä macaronsit- tämä on oikea hetki.

Nostele joukkoon mantelijauhe. Mikäli lopputulos vaikuttaa kovalta eikä valu hitaasti pois lastalta, sekoita hetki vähän voimakkaammin. Lopputuloksena pitäisi olla hitaasti valuva massa.

Laita massa pursotinpussiin, jossa on 1cm pyöreä tylla. Purista pellin päällä olevalle leivinpaperille pieniä kiekkoja. Kopauta pelti pöytään, jotta mahdolliset ilmakuplat katoavat.
Jätä macaronsit seisomaan vajaaksi puoleksi tunniksi, jotta niiden pintaan muodostuu pehmeä, nahkamainen kuori.

Kypsennä niitä uunissa 150 asteessa noin 15min. Ole tarkkana oman uunisi kanssa. Meidän on aika ärhäkkä, joten ilman kiertoilmaakin 160 astetta oli jo liikaa...

Anna jäähtyä ja täytä haluamallasi herkulla.

Puolen pellin aleksanterit

Kolme poikaa ja mies - välillä tarvitaan jotain pinkkiä. Ymmärrättehän ? Naistenpäivän pinkkiterapiana toimi puolikas annos Aleksanterinleivoksia. En olekaan ennen näitä tehnyt, mutta taidan tehdä toistekin. Hyvää. Varsinkin, kun laitoin väliin "karibialaista omenahilloa", josta saa pientä terää leivokseen imelyyden lisäksi.

Alunperin ohjeen nappasin Ulla Svenskin Unelmakakut kirjasta.

Puolen pellin Aleksanterit

250g voita huoneenlämpöisenä
vajaat 2 dl sokeria
2 kananmunaa (tosin ohjeen mukaan yksi taitaisi riittää)
vaniljaa myllystä
vajaat 5dl venhäjauhoja.

Hiero voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi.

Lisää joukkoon munat yksitellen reippaasti vatkaten ja kierrä vaniljamyllystä reipas kasa vaniljaa joukkoon. Lisää vielä vehnäjauhoja ja sekoita taikinaksi.

Levitä taikina uunipellille ohueksi kerrokseksi leivinpaperin päälle. Pistele haarukalla ja paista 200 asteisessa uunissa noin 12-15min. Ruskistuu tosi nopeasti, joten vahdi tarkkaan viimeiset minuutit. Nosta jäähtymään.

Leikkaa jäähtynyt levy puoliksi. Levitä toiselle puolikkaalle 1-2dl omenahilloa. Nosta varovasti toinen taikinapuoli päälle.

Sekoita paketillinen mansikkatomusokeria ja runsas 0,5dl sitruunamehua. Tarkoituksena on saada helposti levitettävä kuorrute. Sulata suklaa. Valuta sulatetut suklaaraidat joko muovipussin kulmasta, pursotinpussista tai, kuten minä tein, käytä muffinssien koristeluun tarkoitettua pikkupuolloa pienellä tyllalla. Vedä suklaaraitojen halki kuviot cocktailtikulla. Laita kylmään jähmettymään.

Leikkaa annospaloiksi.