sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Ruokamuistoja työmatkalta

Turistimeininkiä

Työreissut ovat aina ihan oma lukunsa matkojen joukossa. Tällä kertaa lensin peräti San Franciscoon saakka - istumaan toimistossa... Hieman turhauttavaa olla uudessa paikassa eikä ehtiä katselemaan kuin parina iltana pikkuisen. Oma vika tosin - minimoin kotoa poissaoloajan, vaikka viikonlopuista olisi voinut vähän pidentää. No, ensi kerralla sitten.



Giving back 

Olen töissä yrityksessä, joka ottaa sosiaalisen vastuunsa vakavasti. "Giving back"  on yksi perusarvoista ja se näkyy myös firman käytännöissä ja mittaristoissa aivan eri tavalla konkreettisesti kuin aiemmissa työpaikoissani. 

Salesforce laskee työntekijöilleen 7 päivää vuodessa työaikaa vapaaehtoistyöhön ja päivien käyttämistä myös seurataan. Myös työntekijöiden antamat rahalahjoitukset tuplataan vuosittain tiettyyn summaan saakka. Oli siis itsestäänselvää, että uusien työntekijöiden perehdytyskoulutukseen kuului muutama tunti hyväntekeväisyyttä. Ruokabloggaaja valitsi ruoka-avun pakkaushommia - kuinkas muuten. 

Pakkasimme maissia ja broccolia jaettavaksi. Paikka oli hurjan kokoinen varasto, josta ruokaa lähtee jakelupaikkoihin jatkuvalla syötöllä. Oli aika herättävää nähdä suuren rivit ruokapakkauksia, joiden kiertoaika vaihteli vuorokauden ja neljän vuorokauden välillä. 

Jopa 25% alueen asukkaista on väliaikaisen tai jatkuvan ruoka-avun tarpeessa. Se on muuten hurjan iso määrä ihmisiä, jotka eivät päivittäin tiedä, mistä saisivat seuraavan ateriansa. 



Syödä pitää työmatkallakin

Syödä tietysti pitää myös työmatkalla. Päivällä mentiin lähilounasravintoloiden ja ruokarekkojen valikoimien varassa. Paras lounas löytyikin toimiston viereen parkkeeranneesta rekasta. 

Korealaiset riisihampparit olivat supermaukkaita. Pitänee opetella tuo riisikakun teko, että voi kotona kokeilla samaa. Höyrytetyiksi väittivät. 

Liha oli myös maustettu todella hyvin. Ei polttavaa, mutta ihanan täyteläistä ja lämmittävää. Sopi hyvin mukaan laitetun ananaksen kanssa. 

Kaiken kaikkiaan lounaat olivat ihan syötäviä. Noita riisikakkuja lukuunottamatta aikalailla suomalaisten lounasravintoloiden tasoa. Riisihampparit voittivat mennen tullen suurimman osan elämäni lounaspaikoista. (Kanttiineja ei edes lasketa... ;-)

Iltaruokien osalta kokeilin erilaisia vaihtoehtoja. Ensimmäisenä iltana aikaero iski pahasti ja jäin hotelliin syömään. Huonepalvelu toi jättimäisen tonnikalasandwichin ja yhtälailla isot macaronsit. 

Toisena iltana lähdimme porukalla Forrest Gumpin jäljille eli Bubba Gump teemaravintolaan. Siellä syötiin... arvasitte oikein! Katkarapuja! 

Olemme kaikki syöneet teemaravintoloissa, joissa ruoka on siinä siedettävän rajamailla. Bubba Gumpissa teema ja krääsä olivat paikoillaan, tarjoilija piti tietovisan ruokalajien välissä (totesin unohtaneeni elokuvasta suurin piirtein kaiken -or blame the jet lag), mutta myös ruoka oli todella maistuvaa. 

Alkuruoaksi maistelimme katkarapuja eri tavoin valmistettuina ja pääruoaksi söin Cajun-maustettua kalaa perunamuusilla. Jättimäinen juomani kävi myös jälkiruoasta. Kookos-hedelmä-rommicocktail nimittäin oli sopivasti makeaa. 

Ravintolan teema muuten alkoi jo ulko-ovelta... Thanks Mark for the Forrest Gump pose! 

Pier 39 oli muutenkin hauska paikka. Turistikauppoja, ravintoloita ja tietenkin valtava karuselli. 

Kolmantena iltana sitten kävimme hotellin lähellä italialaisessa ravintolassa. Hyvää ruokaa ja jättimäiset annokset. 

Jättimäiset annokset olivatkin kaikkia ruokailuja yhdistävä tekijä. Amerikassa kaikki on suurta, talot korkeita ja lautaset leveitä. 

Ruokalehtituliaisia 

Yksi asia on matkoillani pakollinen eli ruokalehdet. Niitä tarttuu mukaan lentokentiltä, vaikken lentokoneissa niitä luekaan (lukulistalla on kaikkea muuta). Ruokalehtivalikoimasta ja niiden sisällöstä voi myös analysoida syömisen trendejä. 



Tällä kertaa totesin kasvisruokien jylläävän täydellä voimalla. Erilaiset vege-lehdet olivat erityisesti Amerikassa jo enemmistönä ruokalehtien joukossa. Heathrown kentälläkin oli paljon kasvisruokalehtiä, mutta trendi oli ehkä yleisemminkin enemmän kasviksiin suuntautuva eli "yleis"-lehdissäkin oli kasvisteemoja mm. joulua varten. Amerikan lehdissä kahtiajako oli selvempi. 

Muuten voidaan puhua normaalista vuoden lopun "entertaining" -teemasta. Marras-joulukuussa ilmeisesti pelkästään juhlitaan... ainakin ruokalehtien otsikoista päätellen. Pitkästä aikaa kuitenkin minun myös teki mieli ostaa jouluisiakin teemanumeroita ja tarjolla tuntui olevan muutakin kuin perinteisesti vuodesta toiseen toistuvat reseptit (kalkkuna, kinkku, joulukakku jne...). 


Hotelli Westin St Francis tarjosi vilauksen luksusta
Tulipa käytyä Amerikassa 

En ollut koskaan ennen käynyt Amerikan mantereella eli mielenkiintoinen reissu kaikkiaan. 

Vaikken ehtinytkään varsinaisesti kiertelemään, antoi hotellin keskeinen sijainti mahdollisuuden katsella kaupunkin keskustan tarjontaa. Kadut olivat täynnä Jimmy Choota, Chanelia, Yves Saint Laurentia ja kumppaneita. Shoppailu ei siis varsinaisesti kuulunut ohjelmaan. 

Luksuksen lisäksi keskustasta löytyy toimistorakennuksia. En yhtään ihmettele paikallisten valituksia siitä, että keskusta on hivenen jähmettyneessä tilassa. Varsinainen elämä tuntuu olevan jossain muualla. 

Vilauksen luksuksen vastapoolista sai kadulla oleilevien kodittomien määrästä (mitei joka kadunkulmassa) tai mittasuhteita miettiessä ruoka-avun varastorakennuksessa. 

Ääripäät kohtasivat tässä reissussa. Ensi kerralla pitää ottaa aikaa käydä keskustaa kauempana ja tutustua myös tavallisten amerikkalaisten elämänmenoon. 


42 kommenttia:

  1. Kiitos katsauksesta.

    Samassa hotellissa olen asunut häämatkalla. Sijainti on kahden maailman rajalla, edessä Union Square luksuksineen, takapihalta alkaa Tenderloinin kurjuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hotelli on kyllä hieno, samoin kuin Union Square. Tenderloinia en sitten käynytkään tarkemmin tutkimassa. Aika jännästi se sijoittuu keskelle kaupunkia.

      Poista
    2. Mä en muista mun hotellin nimeä, mut se oli myös Union Squaren kulmilla. Muistan vain sen, että hotellista ohjeistettiin, että hotellista lähtiessä lähtekää aina oikealle. Ei missään nimessä vasemmalle. :o

      Poista
    3. Joo, aika erilaiselta näytti hotellin toisella puolen...

      Poista
  2. Mielenkiintoinen matkapostaus, ja kaupunki. Minäkin kävin ekan kerran Amerikassa viime kesänä, Nykissä. Kaupunki vei kyllä mennessään, matkakuumee takaisin. :) Minua yllätti ruokatarjonta, oli kyllä aivan mahtava, niin helppo löytää jokaiseen makuun jotakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoltakin löytyy vaikka mitä herkullista. Harmillisesti vähän työt haittasivat harrastuksia, mutta ehkä sitten ensi kerralla.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen juttu kaikkinensa, kiitos! Korealaiset riisihamppari kuulosti ihan tosi herkulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nuo riisihampparit olivat ihan sikahyviä :-)

      Poista
    2. Täälläkin alettiin kuolaamaan niiden perään.

      Poista
    3. En yhtään ihmettele. Olivat tosi herkkua :-)

      Poista
    4. Samoin täällä, voin kuvitella melkein ne maut jo kielelle pelkän kuvailun ja kuvan perusteella :D

      Poista
    5. Yhden myös riisihamppareiden ylistyskuoroon, näistä pitää kaivaa joku resepti testiin!

      Poista
    6. Heh, noistahan tulee tätä menoa oikea somehitti... :-)

      Poista
  4. Ajatus siitä, että "syödä pitää työmatkallakin" on hyvin pitkälle se mitä itsekin ajattelen. Tästä syystä yleensä käytänkin, enemmän tai vähemmän, kaiken vapaa-ajan työmatkoilla hyvän ruuan metsästykseen. Ja paljon hyvää on löytynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, enpä minäkään tainnut paljon muuta ehtiä kuin syödä töiden lisäksi :-) Tai kävin minä sen verran Macysissä kääntymässä, että ostin kaksi paria kenkiä alesta.

      Poista
  5. Ruokarekat tuolla Ameriikanmaalla ovat aika huippuja. Me kävimme siellä ollessa muutaman kerran sellaisissa ruokarekkakokoontumisissa maistellen kaikenmoista sieltä täältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kätevää, kun toimiston ovelle parkkeerasi pari rekkaa ja ne vaihtuivat päivittäin.

      Poista
  6. Mielenkiintoinen reissupostaus. Hitsit, kun oppisi rapuja syömään, tai lähinnä kuorimaan. Haluan tykätä niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla oli suurin osa katkaravuista jo kuorittu, eli helpolla päästiin (ja hyvää oli)

      Poista
  7. Näkemättä on Ameriikka :) minullakin, Kanadassa kävin joskus vuonna miekka ja kirves. San Francisco olisi kyllä kiinnostava. Hienoa, että vapaaehtoistyöhön panostetaan työpaikankin puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin yksi uuden työpaikkani parhaista puolista (vaikka muutenkin on hyvä firma tehdä töitä :-)

      Poista
  8. San Francisco on I-H-A-N-A! olen viimeksi käynyt siellä työmatkan ohessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee yrittää seuraavalla työmatkalla nähdä kaupunkiakin vähän enemmän :-)

      Poista
  9. Oot just niin äiti. Kotiin vaan, vaikka viikonloppuna olis voinu vähä kattella paikkoja. Ai niin, mutta marras-joulukuussa pitää olla saatavilla kaikkiin niihin juhliin!

    Kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja joo... toi on selvää äiti-ajattelua, mutta minkäs teet...? Se tulee jostain selkärangasta. Tosin pärjäsivät kotona niin hyvin, ettei oikeasti olis ollut ollenkaan tarpeellista kiirehtiä.

      Poista
  10. Tosi hieno, tuo työpaikkasi hyväntekeväisyys asia. Ottaisivatpa muutkin siitä mallia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllätyin iloisesti, kun huomasin, miten konkreettisesti Salesforce asiat hoitaa tuon osalta :-)

      Poista
  11. Tosi mielenkiintoinen ja hieno juttu tuo vapaaehtoistyön tekeminen! Ensi kerralla sitten pidempi visiitti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy koittaa järjestää ensi kerralla tosiaan vähän enemmän aikaa.

      Poista
  12. San Fransiscon ruokatarjonta on kuulemma erinomainen, jos astuu vähän siitä keskustasta sivuun. Ystävät kertoivat, että siellä kuuminta on nyt afganistanilainen ruoka! Todella upeaa, että työpaikkaisi osallistuu noin aktiivisesti hyväntekeväisyyteen. Siitä muille oppia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. San Francisco on kuulemma varsinainen ruokamekka, mutta tällä kertaa mentiin vähän turistimeiningillä. Salesforce myös haastaa muita yrityksiä tekemään samaa ja aika moni on jo lähtenytkin mukaan - ehkä pian Suomessakin (?)

      Poista
  13. Korealainen riisiburgeri kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Ja hei - aivan mahtava tuo teidän työnantajan mentaliteetti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ihan rakastunut työpaikkani toimintaan tuossa suhteessa. Arvot on kudottu niin tiukkaan DNAhan, että väkisinkin lähtee itsekin innolla mukaan :-)

      Poista
  14. Riisihamppari kuulosti maistamisen arvoiselta !

    VastaaPoista
  15. Mielenkiintoinen matka ollut. Katselin kanssa Las Vegasissa tuota samaa ravintolaa, mutta meistä toinen ei pidä äyriäisistä niin jäi kokeilematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bubba Gump oli hupaisa kokemus. Siitä näkyy myös suuren maan taika. Kun tarjontaa on paljon, on kaupallisen teemaravintolankin kai pakko panostaa laatuun. Ruoka oli nimittäin varsin hyvää.

      Poista
  16. San Francisco on kyllä oman kesävisiitin perusteella sellainen ruokamekka, että kaupungin koluamiseen tarvitsisi kyllä ainankin pari kuukautta... tai vuoden! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siltä vaikutti. Paljon en tällä kertaa kerinnyt, mutta ehkä tuonne vielä tulee palattua.

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!