maanantai 27. heinäkuuta 2015

Mustikkasaaliista mustikkamuffinssit


Minä en ole hurjan ahkera marjanpoimija. Mustikkametsään minut saa motivoitua vain ajatus herkuista, joita saaliista saa tehtyä. Mietin poimiessani kunkin purkin käyttötarkoituksen. "Nämä menevät mustikkamuffinsseihin. Näistä tehdään piirakka. - Vielä yksi purkki, haluan sen juustokakun!" Näin kävi tänäkin vuonna ja ensimmäiseksi käyttöön pääsi mustikkamuffisseille tarkoitettu purkillinen.

Tässä on luotto-ohjeeni jo vuosien takaa. Hummingbird Bakeryn leivontakirjasta bongattu, toistuvasti testattu ja hyväksi todettu. Kirja on muutenkin sellainen, että se kannattaa ehdottomasti hankkia omaan hyllyyn vähintäänkin inspiraationlähteeksi. 

Tällä kertaa tein taikinan kaksinkertaisena ja laitoin osan pieniin kakkulaatikoihin. Minusta nuo laatikot ovat kovin suloisia ja tuovat mukavaa vaihtelua ainaisiin muffinssivuokiin. 


Mustikkamuffinssit Hummingbird Bakeryn tapaan

5,5 dl jauhoja
4 dl sokeria
1 tl suolaa
1,5 tl leivinjauhetta
vajaa 4 dl piimää
1 muna
1 tl vaniljauutetta
70g vähäsuolaista voita sulatettuna
mustikoita runsas pari desiä  

Lämmitä uuni 170 asteeseen.
Laita kuivat aineet yleiskoneeseen ja sekoita. Paras sekoittamiseen on K-vispilä.
Sekoita piimä, vanilja ja kananmuna keskenään ja kaada kulhoon vähitellen, koko ajan hiljalleen sekoittaen. Kaada voisula sekaan ja anna pyöriä keskinopeudella, kunnes taikina on tasainen.
Sekoita mustikat lopuksi varovasti joukkoon.
Täytä muffinssivuoat 2/3 täyteen ja kypsennä uunissa 20-25 minuuttia (kakkulaatikot ovat vähän isompia, joten aikaa kului melkein puoli tuntia).. Anna jäähtyä hetken muffinssipellillä ennen kuin nostat pois ritilälle.

4 kommenttia:

  1. Menevätkö nuo pahvivuoat uuniin?
    Täälläkin mustikoita tulee paljon, mutta säilöön keräämistä pitää odottaa ainakin viikonloppuun, raakoja on vielä paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ainakin olen laittanut ne uuniin ja hyvin on toiminut :-)

      Poista
  2. Minua on harmittanut että lähdin just ennen mustikoiden kypsymistä,.Kerääminen on vähän väsyttävää mutta se lopputulos:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, minä motivoin itseäni metsässä miettimällä aina, mihin tarkoitukseen keräämäni kippo kulloinkin käytetään... enkä silti jaksa kovin kauan.

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!