sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Grand Canyon eli suklaa-suklaa-dekadenssia


Tässä on oltu viime aikoina niin kovin kallellaan terveelliseen suuntaan, että vastapainoksi piti tehdä jotain toooosiiii dekadenttia. Mikä siihen paremmin sopisi kuin suklaakakku suklaakuorrutuksella? Siis voi-kerma-sokeri-suklaakuorrutuksella...

Maaliskuun Delicious-lehdessä komeilikin kannessa tilanteeseen sopiva kokonaisuus. Sitä tässä kuolattiin muutama viikko ennen kuin päätin sadesunnuntain kunniaksi turruttaa perheen sokerilla. No, on tässä sentään tummaa suklaata ja kakussa mantelijauhetta...  Niin ja tasapainon vuoksi syötiin sunnuntaina lounaaksi kana-kvinoasalaattia ja illalla pöytään nostetaan kasviskeitto (ilman kermaa). Tiedättehän, kaikkea vähän, ei mitään liikaa...

Sen verran tämä viime aikojen pieni kevennys ja terveysajattelu on vaikuttanut, että kaikkien kakkupalat näyttivät pienentyneen. Pieni määrä tuhtia kakkua riitti tyydyttämään herkkuhimon. Ei yhtään hullumpi juttu. Tällä tavalla kakusta myös riittää herkutteluun pidemmäksi aikaa.

Tänään kuitenkin oli selvästi  "kakkutatsi" hukassa. Kakku levähti komeasti kahtia sitä koottaessa eli pohjan resepti ei nyt jostain syystä mennyt ihan putkeen. Ihan kakun näköinen kai tuo kanjonikakku kuitenkin on, eikä halkeamaa tietysti paloista huomannut. Niin, ja tuo kuorrutus on kyllä vähän liian hyvää, ja juuri oikealla tavalla valuvaa...




Sopivasti valuva suklaakuorrutus 

Sulata 3,3dl kuohukermaa ja 500g tummaa suklaata miedolla lämmöllä vesihauteessa tai mikrossa. (Myönnetään, vedin suoraan paksupohjaisessa kattilassa ja onnistui niinkin). Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Sulata 130g voita. Vatkaa sähkövatkaimella suklaaseoksen joukkoon 200g tomusokeria ja perään voisula pienenä liruna. Lisää vielä 1tl vaniljauutetta ja sekoita hyvin. Älä tiputa vaniljapurkkia avonaisena lattialle, vaikka minä niin teinkin. Tänään ei oikein mikään tuntunut menevän putkeen.

Peitä kuorrutus kelmulla niin, että se koskee pintaan kuoren muodostumisen välttämiseksi. Jätä viileään jähmettymään muutamaksi tunniksi. (ei kuitenkaan jääkaappiin).

Levitä kakun väleihin ja päälle. Anna taas vähän aikaa jähmettyä. Tästä tulee sellainen ihanan pehmoisena, mutta kuitenkin paikoillaan pysyvä kuorrutus. Tosin kannattaa kakun kokoamisvaiheessa varoa "liukumia" tai lopputuloksena voi olla samanlainen kanjoni kuin meillä. Makua tuo ei tietysti haitannut ollenkaan...


2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tuhdinpuoleinen :-) Onneksi sain pakattua osan ystävälle mukaan kotiväelle...

      Poista

Ilahdun aina kommenteista!